Kuva kertoo enemmän

 Ainakin kerran kesällä täytyy vierailla Korkeasaaressa , tänä vuonna käynnin ajoitus on ollut haasteellista todella kovien tuulien vuoksi ! Meikäläinenhän ei laivapurkkiin astu , jos meri myrskyää, jo pelkkä ajatuskin vääntää vatsan nurin . Viime keskiviikko oli kyllä tuulinen , mutta ei satanut , joskin pilvet vaelsivat uhkaavasti taivaanrantaa. Nousimme Hakaniemestä laivaan ja Pikkumies halusi "Ylös , ei haittaa vaikka tuuleekin !" Hyvin tarmokkaasti kaveri opasti isovanhempiaan , katseli kylttejä ja nuolen suuntaa ja komensi meidät "Tuohon suuntaan ! Ei kun menoks !" Ja mehän mentiin ja sillä lailla tuli nähtyä koko saari elukoineen , vain isot pöllöt jäivät seuraavaan käyntiin. Pikkumiehen jatkuvana purona soljuvaa puhetta oli mainio kuunnella , hän kun oli juuri oppinut R -kirjaimen ! Leijonakin KARRRJUI  melkein koko visiitin ajan ...
Meikäläisen silmää viehätti komea värikäs kanaparvi .Jos olisi vielä mökki tallella , sinne sitä voisi noita ajetella !Hoitaja sanoi , että kana on niin ympäristöystävällinen otus , että jo muutaman kanan parvi tekee kompostista turhan , kana puhdistaa ja syö kaiken .

Hesarissa oli juttu oravasta , joka pesiytyi mummon huusholliin , ei suostunut lähtemään ikkunasta ei ovesta ! Ja tarina jatkui , että oravapa on rauhoitettu eläin ,sitä ei saa väkisin hätistää ! Tämä penkkimme vieressä ruokaillut orava taisi tietää oikeutensa , sillä pelko oli kaukana , häntä vaan vispasi kiukkuisesti , kun kameraa näytin .



Täksi lauantaiksi luvattiin kaunista ja hellettä . Mehän lähdetään silloin autoajelulle , sillä autossa on ilmastointi. Miehen sisar myy suurta taloaan Muuramessa ja toivoo löytävänsä  jonkinlaisen palvelutalon ja seniortalon välimuodon .Hesari oli kerran tehnyt jutun uuden mallisesta "Seniorkylästä " Karjalohjalla. Sehän sopi meille suunnaksi loistavasti ja pienen etsinnän jälkeen paikka löytyikin . Omistajalla oli rannassa upea kesähotellin tapainen , jota sai kalliilla rahalla vuokrata . Tällä hetkellä kaikki oli tyhjinä . Mutta upean Klubitalon portailta oli näkymä  "Seniorkylään " , joka kylläkin kulki nimellä "Mummonmökit". Ajatus on toteutusta hienonpi ja kuvat kauniita , mutta todellisuus ihan muuta .Yhteisöllisyys varmaan paikassa toimii , mutta  käytännössä paikka ei eroa millään lailla omakotialueesta , jolla on oma huoltoyhtiö  paikkoja hoitamassa . Ei julkista liikennettä , ei palveluja , ei mitään kuin kahta tyyppiä olevat talot .Suunnitelmat palveluista eivät ole toteutuneet ,
netti antaa ihan väärän kuvan .Siis emme suosittele.

Kahvia piti saada , silmät auki ja eteenpäin . Tien kyljessä oli ruskea kahvipannun kuva , sinne ! Ja minne se meidät vei ! Kauniiseen maalaismaisemaan korkealla järven pinnasta , navettoja , mökkejä , aittoja  ja vaikka mitä ! Upea upea vanha pihapiiri !

Pihassa tuli Katteluksen Vanha emäntä  ( ajatella  ! Ikäänkuin liikkuisimme historiassa ...) kertomaan tilan vuokramökeitä ja muusta toiminnasta .Tytär on nyt Nuori emäntä... On peltoa ja metsää , tilaa tuntui olevan minne vain katsoit ! Kaunista kaunista , ja niin hirmuisen kallista ! Miten  kukaan pystyy moiset rakennukset , tiet ja ympäristön pitämään kunnossa !
Eikä nämä suuruudet tähän loppuneet . Kyltti Långvik ohjasi sivutielle ja muutaman kilometrin päästä ilmaantui suuri ja mahtava , upeasti remontoitu Hotelli .Paikka on ollut aikojen alussa KOP.n Koulutuskeskus , mutta siitä ei ole jäljellä kuin suuruus ja luonnonkaunis paikka .Venäläistä rahaa .Paljon .

 

Hakaniemi ja oma koti tuntui meille ihan sopivalta .

Vaasaa ja muuta kotiseutua ja synkkäreitä.

"Susanin vaikutus " oli kirja , josta en ymmärtänyt , mikä sen tarkoitus oli ! Se oli dekkari , tarina perheestä ja kertomus kavereista , jotka kehittivät "Totuuskomission " ja kauhun sekaisin tuntein seurasivat kun kuvitelmat muuttuivat todeksi . Sekaan oli sitten ympätty huumoria , jota en myöskään ymmärtänyt . Odotin kirjalta paljon , sillä "Lumen taju " jäi mieleeni hyvänä ja mielenkiintoisena . Nyt kyllä sanoisin , että kirja on saanut kuuluisuutta pelkästään entisen maineen vuoksi ! Jospa joku lukisi sen ja kommentoisi luettuaan !

 

Kahlasin kirjan loppuun Vaasassa , jossa taas kerran olimme "kotiseutukierroksella "! Ja mitä Vaasasta ?! Vähäväkinen , hiljainen ja vuosia kaupunkikehityksestä  jälkeen jäänyt .Rehellinenkin , sillä venesatamat ,( joissa nyt  melkein kaikki venepaikat olivat veneitä täynnä kovan merenkäynnin vuoksi ,kertoivat . ) olivat ilman lukkoja ja vartiointia .Itse veneet olivat käsittämättömiä pieniä alumiinipurkkeja , joihin perhe pakkasi tavarat ja lapset , tulos oli maakravusta pelottava, lapset istuivat melkein yli laidan !Mies kertoi , että peltipurkit ovat ainoat venemallit , jotka kykenevät liikkumaan erinomaisen kivisellä merellä ja kiviseltähän se näyttikin ! Vankilan ulkopuolella nurmikolla istui nainen ja jutteli mieskaverinsa kanssa muurin yli avonaisen vankilan ikkunassa !Kuuluvuus oli erinomainen ! Siis pikkukaupunki elää vielä hiljaiseloa , eikä se kyllä ole  pelkästään heinäkuun ja sateen ansiota , turistit ovat poissa .

Suvilahdessa oli muutama vuosi sitten asuntomessut , paikka on vanhaa huvila-aluetta , siellä oli myös miehen perheen kesähuvila....Vaasassa kesämökit ovat aina "huviloita "...Kävimme katsomassa , mitä kuuluu suurille suunnitelmille alueen "vesiväylistä "! Huonoa kuului, sillä eihän kaislikko pysy pois ilman suuria niittoja , se taas vaatii rahaa ja jonkun tekemään sen .Kumpaakaan tuskin oli saatavilla , sillä huolimatta todella sateisesta kesästä väylät olivat tukossa ja haisivat mädälle .Maisema-arkkitehtien suuret suunnitelmat pitäisi asettaa käytännön eteen , miten lie nyt Vantaalla , siellä pitää vielä käydä ihmettelemässä .

 

Kiemurrellen ajeltiin  , moottoriteillä ei näe mitään . Nähtiin ja koettiin kaksi ääripäätä vuorisadan vaihteesta. Kalastajanmökki Harrstrandissa ja Ahlströmmin Ruukki kartanoineen  Noormarkussa .Sopi ihmetellä ihmisen  pienuutta ja köyhyyttä , sekä suuruutta ja ylenmääräistä rikkautta !

 Kolmen päivän reissu teki mittariin tuhatsata kilometriä , eli on Vaasan seutu nyt vähäksi aikaa katsastettu .Suomi on tyhjää täynnä ja maisemat pelkää pusikkoa ja metsää , ellei sitten poikkea pikkuteille , sieltä löytyy joskus helmiä kuvattavaksi . Loppumatka sujui rajussa ukkosilmassa , sateessa ja yhden ajovalon valokeilassa !Nälkä kurni vatsassa , mutta hakusessa olivat pikkupurtav-paikat , kun en ABC:lle halunnut .Sinne oli sitten kuitenkin kurvattava , muita ei ollut enää iltamyöhään auki. Kyllä turistilla on kivaa , se taas kerran tuli huomattua !

Yö omassa sängyssä tuntui ruhtinaalliselta , niin hyvä kuin se Vaasan hotellissa olikin . Päivä oli tärkeä , sillä Pikkumies juhli 4-vuotisyntymäpäivää .Lamppujen vaihdon ( sekin on aina merkkijuttu !), bridgen ja Satavuotiaan noudon jälkeen soitimme sankarin ovikelloa , mutta niin jännittynyt kaveri oli , että äidin oli tultava ovi avaamaan !Paketteja oli ja jokaisessa monimutkaiset kokoamisohjeet , joita sankari kummasti osasi noudattaa ! Lähinnä Mummi ihmetteli sitä suurta kärsivällisyyttä, jolla radat sun muut oli kasattava , että ne toimisivat ! Ei olisi ollut tämän Mummin juttu !

 Mummin Pikkumies on nyt sitten NELJÄ VUOTTA  !

Kummallista luettavaa

 Valokuvavarkaat on rankka kirja syyllisyydestä, yhden lapsen syyllistämisestä, pinttyneistä tavoista ja ylpeydestä. Kuvien takaa heittyvät pitkät varjot lapsuudesta koko elämään, mutta kaikkea valoa nuo varjot eivät vie. Valoisan juonteen kirjaan tuo surkean ja kolkon lapsuuden kokeneen Anelman sitkeä kasvu itsenäiseksi, oman tahtonsa toteuttajaksi.

Kesää olen näköjään viettänyt kirjan ääressä , luettuja on monta . Mieliin painuvin on Orvokki Aution vanha kirja "valokuvavarkaat " , jonka olen lukenut joskus ennenkin .Niin paljon on kertomuksia Pohjanmaan lakeuksien oudoista ihmisistä ja heidän vääristyneistä suhteistaan ,  ilkeys ja kateus  ja " mitä muutkin ajattelee ", nämä tulevat usein esille ,kun kerrotaan pohjalaisista . Jostain ne tarinat syntyvät.




Kummallisia kirjoja olen lukenut , kaikissa surkeat ihmissuhteet , kähinää anoppien ja miniöiden kesken , oikeastaan ei yhtäkään " onnellista loppua "! Ehkä onnellisin loppu oli kirjassa  "Karkulahti " siinä anoppi ja miniä lopulta tekivät sovinnon yhdessä elämisestä , kun ei muutakaan voineet .Tämä kirja oli muuten taas kerran sellainen , joka oli luettava uudelleen alusta  liki puoleen väliin , sitten sen varsinainen tarina tuli ymmärretyksi ja mielletyksi mielenkiintoiseksi .


"Perillä kello kuusi " oli kirja , joka katosi päästä nopeaan , mutta tuli sitten takaisin illalla , kun silmät sattuivat kuviin seinillä . Kirjahan alkoi kahden tyttären lapsuudenkodin tyhjentämisestä  , kiertyi kolmeen polveen tavarataivaan myötä .Kaikki oli säästetty , kysymys kuului miksi . Niin , miksi sitä ihminen kerää ?! Olisin hyvin voinut olla kirjan alkuaiheena , tutulta se tuntui .Niin myös loppu , eräänlainen lapsuudenkodin  selvittely se on minulla ja sisaruksillani edessä , tavaraa on . Tutulta kuulostaa myös lause : miksi se tuotakin säilytti ?

 Ihan toinen tyyli on Gillian Flynnin "Teräviä esineitä " dekkarilla , jonka ahmin jo aikaa sitten . Sairas tarina , siitä huolimatta se tuli luettua.Flynn on toimittaja ja jos muistan oikein , vieläpä jonkin naisten lehden toimittaja , joten suuresti ihmettelen , mistä hän imee juonensa ja miksi hän mässäilee inhottavuuksilla ! Joko hänellä on liian tasainen elämä tai sitten hän näkee kauhu-unia ja korjaa mielensä tasapainoon kirjoittamalla ne ylös kirjaan !

Nyt pitäisi kyllä löytää jonkin aivan keponen tarina , sujuva , mielenkiintoinen ja kaunis. Rajansa kurjuudellakin , oli se sitten kuinka hyvää kirjallisuutta tahansa !

Viikon kohokohta  ( kun jättää Pikkumiehen jutut pois ) oli vierailu Kemiönsaarella Bridgen merkeissä . Sadekin loppui ja päivä oli ensimmäinen todella kaunis ja lämmin .Aamulla lähdettiin ja yötä myöten ajoin sitten väsähtäneet pelaajat kotiinsa nukkumaan , että jaksavat aamulla nousta uuteen peliin .Ja kaikkihan olivat paikalla, paitsi Kemiönsaaren emäntä , joka jäi nauttimaan mökkinsä kesästä . Mitä kuului kesään ? Shampanjaa ( ajurilla omenamehua ) , viiniä , hyvää ruokaa , kakkukahvit ja tuntitolkulla bridgeä !Ei ollut hyttysiä , ei paarmoja , oli vain linnunlaulua ja edessä kimmeltävä viljapelto .Tarvitaankos sitä kesään muuta ? No , järvi , mutta kohtuus kaikessa .

Viikonloppu oli pelkää laiskuutta .Satavuotias käytiin komentamassa  pihaan kukkia haistelemaan , muuten päivät kuluivatkin kirjan ääressä Tokoinlahdella tai parvekkeella aurinkoa paossa .

Tänään oli Maalaismarkkinat torilla , sen verran käveltiin , että käytiin syömässä letut ja juomassa kahvit .Minä ihmettelin runsasta vaatemäärää , josta olisi nyt löytynyt kaunista ja kepeää päälle laitettavaksi ! Eipä tullut ostetuksi , kaappi pitäisi ensin tyhjentää " vanhasta hyvästä "!

Asuntomessut avautuvat viikon päästä .Käytiin katsomassa niitä etukäteen , kiire tulee ! Näin nähtynä tarjonta ei ollut kovin merkittävää , tekniikka luultavammin on se näiden messutalojen myyntivaltti .Ja ihan lähellä aukeni puhdas maalaismaisema peltoineen ja maalaistaloineen , avaruutta riitti . Ja kauneutta .