tiistai 31. maaliskuuta 2015

Viikon varrelta

Torstaina oli konsertti , josta minä yksin taisin olla ihan eri mieltä kuin muut .Matthias Pintscher  johtajana  , häntä hehkutettiin  Hesarissa , Andreas Brantelid sellossa  , joka sekin varmaan oli loistava , kuten sanonta kuului ! Schumannia ja Mahleria.
Kumpikaan ei ole suosikkejani ja luultavasti olin salin ainoa , jonka kädet läpsyttivät vain näön vuoksi .
Paljon  miellyttävämpi oli visiitti lasten kanssa Espoon Arenan Hoploppiin .Lapset riemuitsivat ja aikuisilla oli hauskaa katsellessa sekä lapsiaan että lapsenmielisiä aikuisia , jotka juosta vilistivät pitkin sisärataa. Vaikka kai hiki tuossakin tuli , nyt ymmärrän , miksi yksi äiti kyseli , josko minulle tuli moisessa paikassa hiki !Ainoa , mikä nosti hien pintaan , oli ruokavalikoiman hankaluudessa. Lasten annos, pieni ateria , hampurilainen , miniateria  ketsupilla tai ilman ! Jotain siihen suiden eteen saatiin ja osa maistui ihan syötävältäkin .Brysselistä kotiutunut vauvelikin käväisi näyttäytymässä ja oli ihan kummipoikani näköinen .Nätti tyttö .
Pali täytti 75 ja sitä oltiin juhlistamassa .LA:sta saatiin vieraita , joita mies oli tavannut liki kymmenen vuotta sitten ! Tämä harvinainen visiitti laittoi meikäläisen keittiöön ruuan laittoon  ja onnistuihan se , vaikka jo hetken oli epävarma oli , josko enää mitään osaan  .Vanhat reseptit olivat käytössä .
 
Kaliforniassa asusteleva vanhimpani on kehunut pihansa kukkivia kasveja ja eloansa auringon lämmössä kirjaa lukien . Helsinki ei juurikaan pahempi ole ollut , kevätkirkas aurinko on lämmittänyt jopa Isomummin pihalle istuskelemaan , tosin toppatakkiin ja vilttiin kääriytyneenä . Pääsiäinen on tulossa , eihän silloin sovi auringon paistaa syntiselle , vettä , pimeää ja lunta on sopivampaa. Koiranilma, ei vaan ole sitä koiraa.

Olen nyt lukenut Jutta Zilliacusen neljä elämänkerrallista kirjaa ja täytyy sanoa , että olisinpa päässyt kärpäsenä Eduskuntaan kuulemaan , kun Jutta laittoi miehet ahtaalle !Sana on kuin viiltävä veitsi , tarkka ja terävä . Viimeinen , " Ajatuksia verannalla " on kirja , josta voisin kopioida lauseita omaan käyttööni  , ikään kuin turvaksi itselleni , että näin ne sanoo ja ajattelee toisetkin .Kirja on kirjoitettu 1995 . Hämmästys oli suuri lukemisen edistyessä , oli ihan pakko palata hetkittäin tarkistamaan , että tuosta tekstistä on kulunut melkein kaksikymmentä vuotta ! Mikään ei ole muuttunut .Ehkä pukeutuminen Eduskunnassa ja Jutan ennuste , että silloin olemme Ruotsin kanssa Natossa .Tuntui hurjalta ja tuntuu yhä .Sain kirjan loppuun 26.3.aamulla , viimeksi katselin kuvia Jutan äidin ystävistä , jotka kaikki "kyyditettiin ".Aamiaisteellä aukaisin Hesarin Ulkomaat -osaston ja siellä oli kuvia Tallinnan Vapauden aukiolta , jolla vietettiin joukkokyyditysten 66. vuosipäivää. Rauha , miten tärkeä asia se on .




torstai 19. maaliskuuta 2015

Maliskuu on synkkäreitä täynnä ..Onnea !


 Eilen olisi pitänyt  olla maalla . Tai ainakin jossain rannikolla pimeässä .Nämä kuvat olen napannut netistä , loistavan kameran omistaja on ottanut ne Laajasalossa ! Miestä en tunne , mutta isot onnittelut hänelle , jos puheeksi tulee, kuvat ovat hienoja ja kokemus varmaan vertaansa vailla .

Meillä on ikkunat pesty , mies pesi , kuten aina . Nyt näkyy pöly ja lika .Mutta näkee myös ulos ikkunan läpi  ja onhan se huomattavasti mukavampaa sulkea sälekaihtimia auringon valon edestä puhtaasta ikkunasta kuin likaisesta ! On onni olla satavuotias ja nähdä jo hiukan epätarkasti , sillä ikkunat Pihliksessä muistuttavat lähinnä kuraroiskeita lätäkköä ! Etäällä liikenteestä ja puiden keskellä  ja silti läpinäkymättömän likaiset ! Luontomme on muuttunut , muuta ei voi sanoa , sillä kyllä ne on pesty syksyllä ihan ajallaan , taisi olla 100-vuotis-synkkäriksi marraskuussa .Ne ei kyllä taida muita häiritä kuin miestäni ...

Sen verran upea kevät on ollut , että voin minäkin lopettaa narinan kirkkaudesta  (sillä kohtahan se pilvistyy..) .Kännyllä edelleen taltioin  , sillä kuvaamiseksi en tätä tyyliä luokittele  , ja kevät on tullut ja pysyy .Ei lumi ja pikkupakkanen enää voi kevään tuloa pysäyttää , hidastaa ehkä hiukan  .Kaupunki herää , veneet on tuotu rannoille , Kasvitieteellinen muhii uusia versoja , linnut laulaa  ja tori on kansoitettu kansanedustajiksi haluvilla puhujilla . Vasemmiston soppatykkikin oli tuotu paikalle ja joku nuori nainen siinä piti "sana on vapaa "-puhettaan . Se oli lähtölaskenta Vaalitaisteluihin , jotka käynnistyivät oikein toden teolla illalla televisiossa , kun kaikkien kuuden  (? ) puolueen puheenjohtajat ottivat mittaa toisistaan . Olihan kunnon meininki , ihan sanasodaksi meinasi välillä päätyä ! Mutta ota nyt noista selvää, poliitikko puhuu mitä milloinkin tarvitaan .



Kyllä kevät laittaa Pikkumiehenkin kokeilemaan entisiä kevään touhuja . Pyörällä on ajeltu omassa pihassa  , mutta ei tuo hiekkaleikkikään hullumpi ollut . Kakut taisivat olla jo hiukan lapsellisia , mutta syntyi siitä samasta hiekasta "Hirviölinna , jossa oli piilossa pieniä kääpiöitä " ja ihanaa oli , kun ei tarvinnut enää lapsia , sai rakennella ihan omin kätösin .Keväinen ilta-aurinko houkutteli rannoille istuskelemaan pareja , sen verran kirkas oli auringonlasku , että en sitä kameran läpi saattanut kuvata , mutta kevättähän tuo  tiesi .  Hetken kun vielä maltan , niin sitten voi kuvatakin jotain , toistaiseksi luonto ei juuri kauneutta tarjoa. Odotellaan .




lauantai 14. maaliskuuta 2015

Pistävä aurinko



Monenlaista on tullut luettua , mutta tämä kirja nyt sitten sai mielenkiintoni .Se on kertomus pienen Sara-tytön elämästä isän kanssa äidin kuoltua väkivaltaisesti .Lapsen selviytymisestä maailmassa , jota hän ei ymmärrä ja hahmota . Selja Ahava käyttää kaunista kieltä , sitä on miellyttävä lukea.

Kevät on tullut kaupunkiin .Pistävine auringonsäteineen , joka saa migreenikon   haaveilemaan sateesta ja sumusta . Toki kasvun ihme sykähdyttää joka kevät  , sormet syyhyävät multaa  ja joka vaate kaapissa näyttää olevan joko ikivanha tai liian kulunut . Energiaa pitäisi löytyä   , mutta migreenikolta sen vähäisenkin innostuksen vie kirkas auringonsäde , särkee särkee.  Suuret ikkunat ja valo , aurinkolasit olisivat olleet tarpeen , kun vierailin tyttärenpoikaa hoitamaan tulleen ystävän luona .Valoa oli meikäläisen päälle liikaa ja se kostautui päänsärkynä punkan pohjalla. Ei sitä älyä istuskella sisätiloissa aurinkolaseissa .Olisi kyllä auttanut .

Talon remontti on loppunut , lopullinen silaus  eli parvekelasit on saatettu paikalleen .Muutama nimi on jo päässyt asukasluetteloon  , kohta sisarentytärkin päässee muuttopuuhiin . Uutta kameraa ei minulla vielä ole , joten sen muuton kuvaukset jäänevät muuttajien omille harteille ja tulevat näytille jos tulevat  .

Kävelin bridgeen Linnunlaulun kautta ja pääsin haistelemaan mustaa  tuoretta multaa !  Finlandiatalon puistoa maisemoidaan oikein toden teolla . Sinne tulee nelisenkymmentä isoa puuta , jotka ovat jääneet istuttamatta .Nämä erilaatuiset puut ovat saaneet kasvaa Kaupungin puutarhassa , kun niille ei kai ole ollut käyttöä ! Nyt ne pääsevät  kaunistamaan tätä puistoa , joka kuulemma on väliaikainen rahanpuutteen vuoksi ! Tosin sanottiin , että tuo väliaikaisuus jatkunee vuosikausia , luultavasti ikuisuuksia , päättäjät poistuu  päättämästä .Kyllä se mullan tuoksu oli ihanaa!! Sitä oikein pysähdyin kunnolla nuuhkimaan .--- Päivällä on jo hyvinkin lämmin ja kevättakki oli ensi kertaa päällä ,silti yöt ovat lujasti pakkasen puolella  ja Töölönlahtikin on vetäytynyt uudelleen jäälle . Ehkä  sinne taas jokunen uhkarohkea menee pilkille ja pelastettavaksi  jäistä , tätä on nyt nähty .



Viikko sitten sain synkkärilahjaksi keskimmäisen Sveitsistä ja iltalahjaksi kokemuksen lastenkonsertista Musiikkitalossa .Olimme siellä kaikki Pikkumiehen kanssa .Kyseessä oli ihan oikea Kaupunginorkesterin konsertti " Muumiperheen lauluretki ".Uusia lauluja , jota esittivät Eija Ahvo ja Tuukka Haapaniemi .Minuun eivät uudet laulut purreet , mutta lapsillehan ne olikin tarkoitettu , joten eiköhän ne kelvanneet . Jonkinmoinen suru oli , kun lavalla ei ollutkaan Muumi-hahmoja , ainoastaan kuvia heijastettuina kankaalle. Eiköhän konsertti kuitenkin ajanut asiansa , eli oppitunti musiikin tekemisestä .


Hain Pikkumiehen Päiväkodista  .Kysyin , mitä söitte tänään ."Makaronilaatikkoa ja vihreää salaattia ja minä söin kaikki ! ". Sanoin , että minäkin olin varannut hänelle makaronilaatikkoa , kun ollaan menossa nyt Isomummille ! "No hyvä , minä syön senkin kaikki ! Mutta voisiko sen jättää paistamatta ?! " Kerroin , jotta asia hoituu kyllä , lämmitän hiukan mikrossa ( jota heillä ei ole ) . "Selvä , sopii ."-- Tuo paistamatta jäi mietityttämään ....