Kuukauden luku-urakka loppui , kolmekymmentä sivua päivää kohti ylittyi reippaasti .Aika paljolti samoja kirjoja ihmiset lukevat , se yllätti , mutta toki sieltä sain hyviä vinkkejä kirjastosta varattavaksi . Omaan hyllyynhän en enää kirjoja kerää , riittänee jälkipolvelle , että rasitan heitä reippaasti yli kahdensadan valokuva-albumin verran !Tuo on harrastus , joka ei näytä laimenevan , syynä lienee Pieni mies , joka on syötävän kuvattava kaveri ! Tottunut linssiin ja haluaa moista huumetta lisää ! "Ota mummi kuva ja näytä mulle "! Ainoa murheen kryyni on järkkärikameran rikkoutuminen , pitäisi ennättää etsimään uusi . Vaikea juttu tietää , mitä haluaa.
Viikko täyttyy vanhoista ja Pikkumiehestä , vuorotellen ja usein päällekkäin . Kävin katsomassa ystäväni kanssa yhteistä ystäväämme Palvelutalossa .Mieli jäi matalaksi ja ajatus omasta vanhuudesta kiepsahtaa mieleen , vaikka siihen pitäisi olla vielä pitkä matkaa , jos geeneiltä kysellään . Satavuotias voi hyvin ja pitää kiinni vaatekaapistaan , jos vaikka tuota pitäisin ensi kesänä ...
Torstain konsertti antoi jotain harvoin kuultavaakin , neljä harppua soolona ! Kaunista ja herkkää. Ahti Sonnisen "Ilmarisen vaellus " mieskuorolle ja baritonille oli Polyteknikkojen kuoron ja Tommi Hakalan miellyttävää yhteistä laulantaa. Väliajan jälkeisen säveltäjän nimi on hauska ,Smetana , ja aika tahmeaa se olikin , vaikka mies kyllä piti .Osa kaksi oli kyllä hyvinkin tuttu ja kaunis " Moldau ", paljon käytetty elokuvamusiikkina kuulemma ja mainoksissa , sen osasi hyräillä , niin tuttu se oli . Loput olivatkin sitten jonkinlaista sekameteliä , välissä aina joku kaunis hetki . Klarinetilla on suuri osuus ja sehän aina miellyttää .
Keskiviikkona söimme kahden Olli Vuorion synkkäreitä Mama Rosassa .Toinen täytti kuusikymmentäviisi ja toinen yhdeksänkymmentäviisi .Eivät olleet isä ja poika .
Meteli talossa jatkuu , olemme oppineet elämään sen kanssa . Aamulla nukumme puoleen päivään korvatulpat korvissa ja tyyny suojana , ruokatunnilla juomme aamuteen ja sitten ulos liikenteeseen . Aika hyvin on toiminut , mutta ei tuolla aikataululla suuresti joulua valmistella !
Joulu meni liki perinteisellä tyylillä , syötiin ja juteltiin toistemme päälle . Surku tuli , kun Pikkumies sai korvasäryn ja siihen oli haettava lääkettä apteekista ,yksi keskikaupungin onnekkaita juttuja .Ruokakaan ei oikein maistunut , kaveri katseli nenänvarttaan pitkin , kun lautaselle ilmaantui vain jokunen tomaatin näköinen , ei siinä oikein jouluruokaan päässyt tutustumaan .Korvasärky sai avun ja mielikin virkistyi , kun ovelle koputti Joulupukki suuren lahjakassin kanssa ja kyseli perinteisesti , onko Pikkumies ollut kiltti poika ! Totinen nyökkäys ilmoitti , että ihan kilttejä on oltu ja lahjoja päästiin jakamaan . Legot , lautapelit ja vaatteet riemastuttivat ja sitten äiti ja papa pääsivät pelaamaan hevospeliä lopuksi iltaa .Taisi sitten jotain suuhun pantaavakin löytyä , ilta jatkui mukavissa merkeissä .
Sipoon tyttäret tulivat katsomaan villikkoa , josta olivat kuullet ja nähneet monenmoista juttua .Toivat tullessaan muutaman kivan pelin , elänpelillä aloitettiin . Pikkumies hyytyi täysin liikkumattomaksi , johan nyt on selvääkin että kolmen kaunottaren kohdalla puhekyky katoaa ! Onneksi se sitten löytyi , että Mummin mainonta vikkelästä menijästä ei ihan tuntunut kuvittelulta , mutta selväksi tuli , jotta osaa kaveri olla hiljaakin ja vain katsella !
