Sinne meni

Orasen häikäisevä kyky kertoa elävästi historiallisista käänteistä ei petä: Kuninkaiden tiet kulkevat Kustaa III:n hovista Tukholmasta Pietariin, Pariisiin ja Napoliin. Matkalla kohdataan niin Napoleon, Casanova, Katariina II, Aleksanteri I kuin Marie-Antoinettekin.
Hovien säihke, poliittisten juonittelujen terävyys ja palava intohimo oikeamielisyyteen seuraavat Sprengtportenin ja Armfeltin hahmoja. Värikkäät ihmissuhteet, herkulliset henkilöhahmot ja Orasen vankka historiallinen osaaminen yhdistyvät suureksi lukuromaaniksi, joka ei päästä otteestaan.

 Joulu hurahti ohi , minne ja milloin ?!
Aloitin "Jään ", mutta Kirjasto ilmoitti , jotta Oranen olisi luovutettava toisille , siispä siirryin siihen  .Teos on paksu -liki viisisataa sivua - nimiä , paikkoja ,historiaa , taisteluja . Luetteloa  mennen tullen , väliin juonitteluja ja kohtaloita sekä henkilötasolla että valtakuntien tasoilla .Mies tykkäsi , minä pidän raskaana.Siinä tuo loppuaika joulusta onkin vierähtänyt , vielä on sata sivua tarpomatta . Kummeksun ja ihmettelen pari sataa vuotta taaksepäin  Euroopan "pienuutta " , ylhäisö ja rahalliset vaelsivat mennen tullen pitkin Eurooppaa , myös Ruotsin ja Suomen puolelta ! Meri välissä ei tuntunut kuin ehkä ajan käytössä , sen hankaluudesta ei juuri löydy mainintaa , tässäkään teoksessa .Nykyihmisen mielestä -minunkin -olemme syrjässä EU:sta juuri eristätyneen sijaintimme vuoksi , aina on pitkä matka joka paikkaan , pitää oikein lähteä !" Piipahtamien " tuohon aikaan oli normaalia , piipahdettiin Tukholmasta tai Turusta joksikin aikaa Pariisiin , Roomaan ..

Joulupöydässä meitä oli kolmetoista , kun pieni mieskin otetaan täysvaltaisena mukaan . Hyvin mahduttiin , ruokaa oli tarpeesksi ,mutta ei liiaksi , kukaan ei valittanut .Lahjapaperisodan kävivät jokainen kotonaan , vain Daniel sai availla pakettejaan  .Paljon niitä tuli ja pieni mies oli jo ihan uupunut pakettien avaamisesta , johon hän onneksi sai apua Australiaan lähtevältä tädiltään  -tai mikä se äidin serkku oikein lienee.Monta jäi vielä kotiinkin avattavaksi ja hyvä niin , yksikin olisi riittänyt ilon pitoon . Ja se yksi oli päällä istuttava auto , joka tietenkin piti mekkalaa , kun paineli sitä ja tätä nappulaa! Hallussa oli välittömästi !


Kaunis , valkoinen ja lumituiskuinen joulu muuttui kuraiseksi ja liukkaaksi pääkallokeliksi.Ensin vettä ja sitten pakkasta .Sääliksi käy niitä autonomistajia , jotka eivät kerenneet lusikoida menopeliään lumikasan alta , nyt jäätynyt lumimassa ei pienellä lapioimisella pois irtokaan .Tässä esimerkki "hyvin hoidetusta katuosuudesta " ovemme edessä...milläs kauhot , kun autot on tiellä  ja käsi ja lapio yhdistelmää ei tunneta !Mielenkiinnolla seuraan , miten kaupunki toteuttaa laatimansa säännöt , autot pois vuoroviikkoina .Ehkä se kippaa ne kauhaan ja lavalle !

Jäätä ja lunta

Ulla-Lena Lundberg

Ulla-Lena Lundberg on syntynyt Kökarissa ja asuu nykyisin Porvoossa. Lundberg on julkaissut lähes kaksikymmentä kirjaa: runoja, raportteja, matkakertomuksia ja romaaneja. Hänet on palkittu moneen kertaan; hän on saanut kahdesti valtion kirjallisuuspalkinnon, ollut kolmesti Finlandia-palkinnon ja Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana ja saanut Ruotsin Akatemian Finland-palkinnon, Gummeruksen Kaarlen-päivän palkinnon ja Kiitos kirjasta -mitalin. Vuonna 1993 hänet nimitettiin taiteilijaprofessoriksi. Lundbergin aiempia romaaneja ovat muun muassa Kuninkaan Anna (1983), Kökarin Anna (1985), Kalaharin hiekkaa (1987), Leo (1989), Suureen maailmaan (1991), Mitä sydän halajaa (1995), Sade (1997) ja Marsipaanisotilas (2001).

"Jää huipentaa Lundbergin laadukkaan tuotannon (--) Hätkähdyttävä romaani elvyttää myötäelämisen kyvyn liki vereslilhalle (--) Jää on kuin luomiskertomus."
Antti Majander, Helsingin Sanomat 11.9.2012

Sattuipa mainiosti , olin tilannut "Jään " jo ennekuin siitä tehtiin Valtakunnan ykköskirja !hain sen kirjastosta ja kyselin  tämän hetkistä mahdollisuutts saada tämä teos luettavaksi !Varaajia oli kirjalle 1572 kappaletta !!Tuota se kuuluisuus teettää .Lukukokemus on vielä edessä  ja mieluisia hetkiä odottelen , sillä Kökaren Annan elämää on tullut seurattua jo aiemmissa kirjoissa .

 

 

Lunta on satanut ,on ihan oikean talven tuntu .Parvekkeemme edessä oleva kattotasanne on kerännyt tuota valkoista mannaa kohta yli metrin , mietin tuossa , että jos nyt joskus kaipaisin lasitusta , niin ehkä sen aika olisi nyt !Mutta kaunista on , puhdas valkoinen hanki .

 

Nokialainen otti yökuvauksella tunnelmallisen kuvan pikkumiehestä amerikan nalle vierellään .Ja ulkokuvaus videolla tuotti hämärän hyssyn veikeitä hetkiä , pikkumies rakasta vaalenapunaista pulkkaansa .Kopioin tuon videon tuohon , mutta voi olla, että se ei toimi huolimatta näkyvästä nuolesta .Mutta yritinpä kuitenkin .

 

Joulu voi tulla. Paperit ja narut on laitettu takaisin kaappiin -luultavasti odottamaan keskimmäisen tuloa , hän yleensä kaivaa ne uudelleen esiin .Huomenna mennään juhlistamaan siskontytön  Taiteen maisterin papereita , toisen matkavalmisteluja Australiaan ja juoksemaan pikkumiehen perässä , ottamassa kiinni ja keräämässä hajoitettuja juttuja. Kokemusta on sen verran , että olin mukana kaupassa , kun isänsä katseli kenkiä itselleen.Kyllä oli suuri ilo juosta vaaterekkien seassa Mummi perässään !

 

 

Netin maailma

 Sysipimeä kertoo hurjista rikoksista . Mitä voi tapahtua, kun lehdistö tekee ylilyönnin? Tai kun netti valjastetaan pimeiden voimien palvelukseen? Sysipimeässä viattomien ihmisten YouTube-tilejä kaapataan ja niille alkaa ilmestyä väkivaltaisia videoita. Puhumme verkostoitumisesta ja maailman tasa-arvoistumisesta, kun netti mahdollistaa ajasta, paikasta ja monesta muusta seikasta riippumattomat kohtaamiset. Mutta: se tarjoaa monet keinot ja potentiaalisen jättiyleisön myös niille, joiden viesti on paha. Toimittajana Pekka Hiltunen tietää, miten media toimii.

Luin -tai oikeammin kahlasin -kirjan ja suositan sitä jokaiselle , joka ei ole sinut tietokoneen kanssa !Itsellenikin , sillä se mitä koneen uumenista voi käsiinsä saada ja mitä sillä tiedolla ja taidolla voi tehdä , on käsittämätöntä .Juuri tapahtuneet joukkosurmat mietityttävät mistä tuollaiset pahat teot tulevat nuoren ihmisen mieleen ! Kun luet esimerkiksi tuon kirjan , ei tarvitse ihmetellä , siellä netissä on kaikki oppi , mitä ikinä tarvitsetkin .Lapsi katsoo videoita , joissa tapetaan pupuja ja perhosia , mielikuvitusotuksia.  Siitä se alkaa, aina vaan väkivaltaisempaa aseiden paukuttelua , tapat ja kas , pelin lopussa tapettu nousee pystyyn .Väkivalta ei ole totta , veri on vain punaista  ja kaikki on kivaa.Ja sitten ostetaan uusi peli .Tämä karrikoiden , mutta eipä liene kaukaa haettu , jos sanon , että toinen puoli totta .En aio liittyä samaan seuraan , katsotaan miten pärjään .
En muuten pitänyt kirjasta.

Minusta tuli kertaheitolla Nissenin historian kenkuin asiakas, kävin tänään valittamassa huijauksesta ja vaatimassa vihdoinkin sen , mistä oli puhe ! Eli kaksitehoisista laseista , alhaalla luku -ja ylhäällä kaukonäkö.Ensin annettin sentti kertaa sentti lukukolo , sitten sentti kertaa kaksi senttiä lukukolo ja ihan kiukkuisia oltiin , kun en moisia huolinut !En tänä päivänä ole ymmärtänyt , miksi on niin vaikeaa tehdä sitä , mitä asiakas haluaa, juttu lienee hintakysymys , josta minulla ei ole tietoa.Nyt se ei ainakaan kannattanut  ,kolmeen kertaan muutetut linssit samaan takuuseen !Olisi kannattanut suostua tilauksen perumiseen heti alussa, vaan eipä arvannut optikko , kuinka hankalan asiakkaan eteensä sai .Sai sellaisen , joka halusi itselleen sopivat lasit , joilla voi myös katsella .Vanhanaikaiset , kuulemma .

Talvi jatkuu .Huolimatta sohjosta ja hankalasta kahlaamisesta vallien keskellä , nautin kuitenkin talven lumesta .Tuiskustakin .

Vaaleanpunainen pulkka

 Vai oli ennen vaalenpunainen miesten väri ! Hyvin se tuntuu sopivan nytkin , ainakin tälle pikkumiehelle ! Vuoroin kyydissä ja vuoroin vetämässä , aina sama tiukka vauhti ja suunta alamäkeä kohti ! Muistaa joka käännöksen omilla nurkilla ja varmaan myös on tajunnassa , että se Mummi on huono noissa liukkaissa alamäissä !Sinne siis ! Nyt on vaan niin kurjasti , että tuo samainen Mummi on keksinyt valjaat ja niillä se hoitelee suuntia kuin hevosen ajoa konsanaan .Loistava keksintö Mummin mielestä ,pitkä remmi ja henkselit, niinhän se oli äidilläänkin .Luultavasti pieni mies joutuu pian erinäköisten toppausten uhriksi , sillä kävelemään hän ei suostu , juoksutahti , aina ja joka paikassa .Iloisella hymyllä ja kovalla äänellä höystettynä .

Illan konsertissa oli pianisti , jota kehuttiin yhdeksi valovoimaisimmista pianovirtuooseista .Ranskalainen Jean-Yves Thibaudet .Musiikina oli George Gershwinin pianokonsertto F-duuri .Mukava oli katsella vikkelään liikkuvia sormia koskettimilla , mutta yllätyksekseni Gershwinin musiiki ei juuri minua sykähdyttänyt ,lukuunottamatta muutamia puhaltimilla soittettuja kohtia.Loppupuolen Brahms oli korvalle mieluisanmpi. Konsertti taltioitiin ja oli mainiota seurata lähellä olevan kameran työskentelyä näytöllä .Kuvaajalla oli käsikirjoitus jota seurata , salissa oli viisi automaattikameraa ja minusta kuvaaja ohjasi tuon yhden monisilmäisen kameran  vipujen kanssa , kuvakulmia vaihdellen .Mielenkiintoista katsottavaa , siinä meinasi jäädä musiikki välillä kakkoseksi .

 

Päivällä kavelin kaupunkiin ja takaisin , sohjossa ja tuiskussa .Ihmettelin tekemätöntä työtä , koneita on , mutta kädet ovat jääneet hyödyntämättä .Autot ovat ummessa lumimassojen alla, tarvitaan lapioita ja niitä käyttäviä miehiä .Tai naisia . Ei kukaan minultakaan kysynyt muinoin , että jaksanko tehdä lumityöt !Kun satoi lunta , ne vaan oli tehtävä .Se näyttää edelleenkin olevan omakotiasujan ilo ja etoikeus ,kaupunki tekee kuin tykkää ja hoitaa ,jos viitsii. Onneksi pikkumiehellä on nyt se vaaleanpunainen pulkka !Sääliksi kävi lastenvaunuja työntäviä äitejä, eihän tuossa sohjossa minnekään päässyt .

Itsenäisyyttä ja pikkujoulua

Kaukaisessa metsäpirtissä asuva Martta on uupunut matriarkka, joka on uhrautunut pitääkseen sukunsa turvassa. Talvi- ja jatkosodan läpi elänyt vanha rouva on nähnyt liikaa kuolemaa ja menetystä, jotta sopeutuisi moderniin maailmaan. Hänen jokaisen ratkaisunsa taustalla vaikuttavat syvälle juurtunut pelko sekä pakkomielteinen velvollisuudentunne.

Sävähdyttävän näkökulman tarinaan tuo Vargan ja Martan yhteinen salaisuus. He ovat vironsusia, eli vanhoista kansantaruista tuttuja ihmissusia. Osan ajastaan he viettävät ihmishahmossa, mutta välillä samoavat metsissä susilauman jäseninä. Lauma on salattu tavallisilta ihmisiltä kautta aikojen. Jos susia on pelätty ja metsästetty, niin noitasusia sitäkin suuremmalla vimmalla.

Kangasvuo rakentaa näistä aineksista vaikuttavan sukukronikan, joka käsittelee niin sukurasitteita, itsenäistymispyrkimyksiä kuin ihmissuhteiden vaikeutta. Erilaisuutta, epämuotoisuutta ja identiteetin etsintää. Itsensä löytämistä ja hyväksymistä. Muutosta ja anteeksiantoa.

Sutena oleminen sekä syrjäseutujen menneiden vuosikymmenten arki heräävät hienosti eloon. Erityisen hyvin Kangasvuo tavoittaa susien laumakulttuurin merkityksen ja villin vaistonvaraisen elämäntavan. Harvoin on kirjailija päässyt näin lähelle eläinten käytöstä ohjaavaa ajatusmaailmaa.

Koska romaanissa on kolme keskushahmoa, tapahtumat valottuvat eri perspektiiveistä. Jokainen henkilö tulkitsee tilanteet ja hakee niihin ratkaisut oman taustansa ja luonteensa kautta. Tämä avaa paljastavan näkökulman inhimillisen kanssakäymisen arkisiin ongelmiin.

Kangasvuon kieli on kaunista ja huoliteltua. Tekstissä ei ole mitään turhaa, mutta silti niin ajatusten kuin tunnelmienkin kuvailu on väkevän rehevää.

 

 

 

 

Aluksi en ajatellut jatkaa lukemista ,aihe tuntui oudolta , lapselliselta .Sitten jäin kiinni , olin sadussa sisällä .Sisällä suden päässä , mielessä ja käyttäytymisessä , kovin eläimellistä. Lukumatkalla ajattelin hetkittäin , kuinka on mahdollista osata kuvata suden ajatuksia  ja toimia niin , että ne lukijastakin tuntuvat oikeilta eikä vain saduilta .Näin siinä kuitenkin vain kävi .Kiehtova kirja.

 

 

Nyt on sitten pidetty jo yhdet pikkujoulut , Maanantai-bridgessä tarjoilu ylitti syöjien kyvyn täyttää vatsansa ja lasinsa. Hyvin meni , tällä kertaa kukaan ei jäänyt roikkumaan pullon syrjään , oppii se vanhakin kun oikeaan seuraan joutuu! Kun pikkujouluista on kyse , täytyy koristelut olla sitä myöten !Yllä punaisen välkkyvää ja korvissa smaragdinvihreät joulunkellot , johan oli juhlavaa ,Amerikan malliin .

 

Kuvan epätarkkuus ei johdu lasin kallistelusta , vaan pelaajatoverin heiluvasta kädestä nokiallani .  Nokia on yllättänyt valovoimaisuudellaan .Hankaluus on käden vakaus, jota ei aina tahdo maltaa odottaa.

Pieni mies sai uuden pulkan ,vaalenpunaisen .Isän kommenttia en ole vielä kuullut , sillä kohtelias mies vain hymyili ,kun moisen uutisen hänelle kerroin.Itse pulkassa istuja oli hyvinkin  tyytyväinen ja veteli narusta vaalenpunaistaan pitkin oman piha-alueen teitä .Puisto oli sen verran paksussa lumessa , että tarvitaan lisää pituutta tuohon osaamiseen, Hesaanhan tuli talvi kertaheitolla .

 

Keskimmäinen ilahduttaa sisartaan Amerikoissa jo toista viikkoa .Hyvä niin , sillä uusi työpaikka odottaa Sveitsiin tultaessa ja tuskin sieltä heti suurempia lomia saa.Tosin se" heti" tuli nyt jouluksi , pari päivää Suomessa oloa varten .Kaksonen putoaa aina jaloilleen.

 

Ja huomenna  tarkastellaan sitten Linnan juhlien pukuja .Juhlitaan itsenäisyyttä .

 

Leffoja ja pakkasta

Koskemattomat

Intouchables (2011)

Lajityyppi: Komedia, draama

Levittäjä: Scanbox Finland

Ohjaaja: Olivier Nakache, Eric Toledano

Pääosissa: Francois Cluzet, Omar Sy

Ensi-ilta: 30.11.2012

Kesto: 1h 52 min

Käytiin katsomassa tänään .Alkukuvat antoivat odottaa parempaa , kuten usein on . Henkilöt olivat miellyttäviä , osaansa hyvin valittuja .Tummaihoinen Omar Sy suorastaan valloittava valkoisine hampaineen , mutta hänen sinänsä hyvä osansa syyllistyi katsojien kosintaan liian kevyellä huulenheitolla.Ero tietysti katujen kasvatin ja upporikkaan kultturin kuluttajan välillä oli valtaisa , siitä huolimatta vähemmälläkin olisi asia tullut selväksi. Juonihan kertoo rikkaasta rullatuolipotilaasta ja häntä hoitamaan pääsevästä jengien kasvatista .Tarina on pääpiirteissään tosi ja päättyi hyvin molemmille , jotka elävät yhä .Opetus : raha tuo onnea , joskaan se ei paranna !

Luihin ja ytimiin

De rouille et d'os (2012)

Lajityyppi: Draama

Levittäjä: Oy Cinema Mondo Ltd

Ohjaaja: Jacques Audiard

Pääosissa: Marion Cotillard, Matthias Schoenarts

Ensi-ilta: 16.11.2012

Kesto: 2h 00 min

Ikäraja: 16

Nähtiin myös tämä .Ja nyt näette , kuinka google taas temppuilee !Hyvä elokuva , suositan .

Tällä hetkellä on vallalla erikoinen buumi : tehdään elokuvia sairaista ja vammaisista !Alkukuvissa tuli ilmi ainakin neljä uutta tulevaa -ja suomalaisittain sitten yksi rappioalkoholistin päiväkirjan kuvaus ! Olipa menoa , ei ole minun elokuvani .

Ei muuten ole tämä blogin ulkonäkökään, mitenkähän se tallentuu ja näkyy ?Jotain pitäisi osata tehdä , mutta mitä ??

Hesaan tuli talvi ja oikein mahtavalla pyryllä ! Olin tulossa bridgestä kävellen ja puskeminen tuiskun läpi teetti oikein kunnon puserruksen ! "Koiran ilma" , koirani olisivat tykänneet .Pieni mies ei hirmusti ihastellut , kun tuuli heitti kaverin kumoon ja liikkuminen oli hankalaa paksussa hangessa !Nyt vaan vanhemmat pulkkaa vetämään , siitä se riemu nousee!