Sinne meni

Orasen häikäisevä kyky kertoa elävästi historiallisista käänteistä ei petä: Kuninkaiden tiet kulkevat Kustaa III:n hovista Tukholmasta Pietariin, Pariisiin ja Napoliin. Matkalla kohdataan niin Napoleon, Casanova, Katariina II, Aleksanteri I kuin Marie-Antoinettekin.
Hovien säihke, poliittisten juonittelujen terävyys ja palava intohimo oikeamielisyyteen seuraavat Sprengtportenin ja Armfeltin hahmoja. Värikkäät ihmissuhteet, herkulliset henkilöhahmot ja Orasen vankka historiallinen osaaminen yhdistyvät suureksi lukuromaaniksi, joka ei päästä otteestaan.

 Joulu hurahti ohi , minne ja milloin ?!
Aloitin "Jään ", mutta Kirjasto ilmoitti , jotta Oranen olisi luovutettava toisille , siispä siirryin siihen  .Teos on paksu -liki viisisataa sivua - nimiä , paikkoja ,historiaa , taisteluja . Luetteloa  mennen tullen , väliin juonitteluja ja kohtaloita sekä henkilötasolla että valtakuntien tasoilla .Mies tykkäsi , minä pidän raskaana.Siinä tuo loppuaika joulusta onkin vierähtänyt , vielä on sata sivua tarpomatta . Kummeksun ja ihmettelen pari sataa vuotta taaksepäin  Euroopan "pienuutta " , ylhäisö ja rahalliset vaelsivat mennen tullen pitkin Eurooppaa , myös Ruotsin ja Suomen puolelta ! Meri välissä ei tuntunut kuin ehkä ajan käytössä , sen hankaluudesta ei juuri löydy mainintaa , tässäkään teoksessa .Nykyihmisen mielestä -minunkin -olemme syrjässä EU:sta juuri eristätyneen sijaintimme vuoksi , aina on pitkä matka joka paikkaan , pitää oikein lähteä !" Piipahtamien " tuohon aikaan oli normaalia , piipahdettiin Tukholmasta tai Turusta joksikin aikaa Pariisiin , Roomaan ..

Joulupöydässä meitä oli kolmetoista , kun pieni mieskin otetaan täysvaltaisena mukaan . Hyvin mahduttiin , ruokaa oli tarpeesksi ,mutta ei liiaksi , kukaan ei valittanut .Lahjapaperisodan kävivät jokainen kotonaan , vain Daniel sai availla pakettejaan  .Paljon niitä tuli ja pieni mies oli jo ihan uupunut pakettien avaamisesta , johon hän onneksi sai apua Australiaan lähtevältä tädiltään  -tai mikä se äidin serkku oikein lienee.Monta jäi vielä kotiinkin avattavaksi ja hyvä niin , yksikin olisi riittänyt ilon pitoon . Ja se yksi oli päällä istuttava auto , joka tietenkin piti mekkalaa , kun paineli sitä ja tätä nappulaa! Hallussa oli välittömästi !


Kaunis , valkoinen ja lumituiskuinen joulu muuttui kuraiseksi ja liukkaaksi pääkallokeliksi.Ensin vettä ja sitten pakkasta .Sääliksi käy niitä autonomistajia , jotka eivät kerenneet lusikoida menopeliään lumikasan alta , nyt jäätynyt lumimassa ei pienellä lapioimisella pois irtokaan .Tässä esimerkki "hyvin hoidetusta katuosuudesta " ovemme edessä...milläs kauhot , kun autot on tiellä  ja käsi ja lapio yhdistelmää ei tunneta !Mielenkiinnolla seuraan , miten kaupunki toteuttaa laatimansa säännöt , autot pois vuoroviikkoina .Ehkä se kippaa ne kauhaan ja lavalle !

Jäätä ja lunta

Ulla-Lena Lundberg

Ulla-Lena Lundberg on syntynyt Kökarissa ja asuu nykyisin Porvoossa. Lundberg on julkaissut lähes kaksikymmentä kirjaa: runoja, raportteja, matkakertomuksia ja romaaneja. Hänet on palkittu moneen kertaan; hän on saanut kahdesti valtion kirjallisuuspalkinnon, ollut kolmesti Finlandia-palkinnon ja Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana ja saanut Ruotsin Akatemian Finland-palkinnon, Gummeruksen Kaarlen-päivän palkinnon ja Kiitos kirjasta -mitalin. Vuonna 1993 hänet nimitettiin taiteilijaprofessoriksi. Lundbergin aiempia romaaneja ovat muun muassa Kuninkaan Anna (1983), Kökarin Anna (1985), Kalaharin hiekkaa (1987), Leo (1989), Suureen maailmaan (1991), Mitä sydän halajaa (1995), Sade (1997) ja Marsipaanisotilas (2001).

"Jää huipentaa Lundbergin laadukkaan tuotannon (--) Hätkähdyttävä romaani elvyttää myötäelämisen kyvyn liki vereslilhalle (--) Jää on kuin luomiskertomus."
Antti Majander, Helsingin Sanomat 11.9.2012

Sattuipa mainiosti , olin tilannut "Jään " jo ennekuin siitä tehtiin Valtakunnan ykköskirja !hain sen kirjastosta ja kyselin  tämän hetkistä mahdollisuutts saada tämä teos luettavaksi !Varaajia oli kirjalle 1572 kappaletta !!Tuota se kuuluisuus teettää .Lukukokemus on vielä edessä  ja mieluisia hetkiä odottelen , sillä Kökaren Annan elämää on tullut seurattua jo aiemmissa kirjoissa .

 

 

Lunta on satanut ,on ihan oikean talven tuntu .Parvekkeemme edessä oleva kattotasanne on kerännyt tuota valkoista mannaa kohta yli metrin , mietin tuossa , että jos nyt joskus kaipaisin lasitusta , niin ehkä sen aika olisi nyt !Mutta kaunista on , puhdas valkoinen hanki .

 

Nokialainen otti yökuvauksella tunnelmallisen kuvan pikkumiehestä amerikan nalle vierellään .Ja ulkokuvaus videolla tuotti hämärän hyssyn veikeitä hetkiä , pikkumies rakasta vaalenapunaista pulkkaansa .Kopioin tuon videon tuohon , mutta voi olla, että se ei toimi huolimatta näkyvästä nuolesta .Mutta yritinpä kuitenkin .

 

Joulu voi tulla. Paperit ja narut on laitettu takaisin kaappiin -luultavasti odottamaan keskimmäisen tuloa , hän yleensä kaivaa ne uudelleen esiin .Huomenna mennään juhlistamaan siskontytön  Taiteen maisterin papereita , toisen matkavalmisteluja Australiaan ja juoksemaan pikkumiehen perässä , ottamassa kiinni ja keräämässä hajoitettuja juttuja. Kokemusta on sen verran , että olin mukana kaupassa , kun isänsä katseli kenkiä itselleen.Kyllä oli suuri ilo juosta vaaterekkien seassa Mummi perässään !

 

 

Netin maailma

 Sysipimeä kertoo hurjista rikoksista . Mitä voi tapahtua, kun lehdistö tekee ylilyönnin? Tai kun netti valjastetaan pimeiden voimien palvelukseen? Sysipimeässä viattomien ihmisten YouTube-tilejä kaapataan ja niille alkaa ilmestyä väkivaltaisia videoita. Puhumme verkostoitumisesta ja maailman tasa-arvoistumisesta, kun netti mahdollistaa ajasta, paikasta ja monesta muusta seikasta riippumattomat kohtaamiset. Mutta: se tarjoaa monet keinot ja potentiaalisen jättiyleisön myös niille, joiden viesti on paha. Toimittajana Pekka Hiltunen tietää, miten media toimii.

Luin -tai oikeammin kahlasin -kirjan ja suositan sitä jokaiselle , joka ei ole sinut tietokoneen kanssa !Itsellenikin , sillä se mitä koneen uumenista voi käsiinsä saada ja mitä sillä tiedolla ja taidolla voi tehdä , on käsittämätöntä .Juuri tapahtuneet joukkosurmat mietityttävät mistä tuollaiset pahat teot tulevat nuoren ihmisen mieleen ! Kun luet esimerkiksi tuon kirjan , ei tarvitse ihmetellä , siellä netissä on kaikki oppi , mitä ikinä tarvitsetkin .Lapsi katsoo videoita , joissa tapetaan pupuja ja perhosia , mielikuvitusotuksia.  Siitä se alkaa, aina vaan väkivaltaisempaa aseiden paukuttelua , tapat ja kas , pelin lopussa tapettu nousee pystyyn .Väkivalta ei ole totta , veri on vain punaista  ja kaikki on kivaa.Ja sitten ostetaan uusi peli .Tämä karrikoiden , mutta eipä liene kaukaa haettu , jos sanon , että toinen puoli totta .En aio liittyä samaan seuraan , katsotaan miten pärjään .
En muuten pitänyt kirjasta.

Minusta tuli kertaheitolla Nissenin historian kenkuin asiakas, kävin tänään valittamassa huijauksesta ja vaatimassa vihdoinkin sen , mistä oli puhe ! Eli kaksitehoisista laseista , alhaalla luku -ja ylhäällä kaukonäkö.Ensin annettin sentti kertaa sentti lukukolo , sitten sentti kertaa kaksi senttiä lukukolo ja ihan kiukkuisia oltiin , kun en moisia huolinut !En tänä päivänä ole ymmärtänyt , miksi on niin vaikeaa tehdä sitä , mitä asiakas haluaa, juttu lienee hintakysymys , josta minulla ei ole tietoa.Nyt se ei ainakaan kannattanut  ,kolmeen kertaan muutetut linssit samaan takuuseen !Olisi kannattanut suostua tilauksen perumiseen heti alussa, vaan eipä arvannut optikko , kuinka hankalan asiakkaan eteensä sai .Sai sellaisen , joka halusi itselleen sopivat lasit , joilla voi myös katsella .Vanhanaikaiset , kuulemma .

Talvi jatkuu .Huolimatta sohjosta ja hankalasta kahlaamisesta vallien keskellä , nautin kuitenkin talven lumesta .Tuiskustakin .

Vaaleanpunainen pulkka

 Vai oli ennen vaalenpunainen miesten väri ! Hyvin se tuntuu sopivan nytkin , ainakin tälle pikkumiehelle ! Vuoroin kyydissä ja vuoroin vetämässä , aina sama tiukka vauhti ja suunta alamäkeä kohti ! Muistaa joka käännöksen omilla nurkilla ja varmaan myös on tajunnassa , että se Mummi on huono noissa liukkaissa alamäissä !Sinne siis ! Nyt on vaan niin kurjasti , että tuo samainen Mummi on keksinyt valjaat ja niillä se hoitelee suuntia kuin hevosen ajoa konsanaan .Loistava keksintö Mummin mielestä ,pitkä remmi ja henkselit, niinhän se oli äidilläänkin .Luultavasti pieni mies joutuu pian erinäköisten toppausten uhriksi , sillä kävelemään hän ei suostu , juoksutahti , aina ja joka paikassa .Iloisella hymyllä ja kovalla äänellä höystettynä .

Illan konsertissa oli pianisti , jota kehuttiin yhdeksi valovoimaisimmista pianovirtuooseista .Ranskalainen Jean-Yves Thibaudet .Musiikina oli George Gershwinin pianokonsertto F-duuri .Mukava oli katsella vikkelään liikkuvia sormia koskettimilla , mutta yllätyksekseni Gershwinin musiiki ei juuri minua sykähdyttänyt ,lukuunottamatta muutamia puhaltimilla soittettuja kohtia.Loppupuolen Brahms oli korvalle mieluisanmpi. Konsertti taltioitiin ja oli mainiota seurata lähellä olevan kameran työskentelyä näytöllä .Kuvaajalla oli käsikirjoitus jota seurata , salissa oli viisi automaattikameraa ja minusta kuvaaja ohjasi tuon yhden monisilmäisen kameran  vipujen kanssa , kuvakulmia vaihdellen .Mielenkiintoista katsottavaa , siinä meinasi jäädä musiikki välillä kakkoseksi .

 

Päivällä kavelin kaupunkiin ja takaisin , sohjossa ja tuiskussa .Ihmettelin tekemätöntä työtä , koneita on , mutta kädet ovat jääneet hyödyntämättä .Autot ovat ummessa lumimassojen alla, tarvitaan lapioita ja niitä käyttäviä miehiä .Tai naisia . Ei kukaan minultakaan kysynyt muinoin , että jaksanko tehdä lumityöt !Kun satoi lunta , ne vaan oli tehtävä .Se näyttää edelleenkin olevan omakotiasujan ilo ja etoikeus ,kaupunki tekee kuin tykkää ja hoitaa ,jos viitsii. Onneksi pikkumiehellä on nyt se vaaleanpunainen pulkka !Sääliksi kävi lastenvaunuja työntäviä äitejä, eihän tuossa sohjossa minnekään päässyt .

Itsenäisyyttä ja pikkujoulua

Kaukaisessa metsäpirtissä asuva Martta on uupunut matriarkka, joka on uhrautunut pitääkseen sukunsa turvassa. Talvi- ja jatkosodan läpi elänyt vanha rouva on nähnyt liikaa kuolemaa ja menetystä, jotta sopeutuisi moderniin maailmaan. Hänen jokaisen ratkaisunsa taustalla vaikuttavat syvälle juurtunut pelko sekä pakkomielteinen velvollisuudentunne.

Sävähdyttävän näkökulman tarinaan tuo Vargan ja Martan yhteinen salaisuus. He ovat vironsusia, eli vanhoista kansantaruista tuttuja ihmissusia. Osan ajastaan he viettävät ihmishahmossa, mutta välillä samoavat metsissä susilauman jäseninä. Lauma on salattu tavallisilta ihmisiltä kautta aikojen. Jos susia on pelätty ja metsästetty, niin noitasusia sitäkin suuremmalla vimmalla.

Kangasvuo rakentaa näistä aineksista vaikuttavan sukukronikan, joka käsittelee niin sukurasitteita, itsenäistymispyrkimyksiä kuin ihmissuhteiden vaikeutta. Erilaisuutta, epämuotoisuutta ja identiteetin etsintää. Itsensä löytämistä ja hyväksymistä. Muutosta ja anteeksiantoa.

Sutena oleminen sekä syrjäseutujen menneiden vuosikymmenten arki heräävät hienosti eloon. Erityisen hyvin Kangasvuo tavoittaa susien laumakulttuurin merkityksen ja villin vaistonvaraisen elämäntavan. Harvoin on kirjailija päässyt näin lähelle eläinten käytöstä ohjaavaa ajatusmaailmaa.

Koska romaanissa on kolme keskushahmoa, tapahtumat valottuvat eri perspektiiveistä. Jokainen henkilö tulkitsee tilanteet ja hakee niihin ratkaisut oman taustansa ja luonteensa kautta. Tämä avaa paljastavan näkökulman inhimillisen kanssakäymisen arkisiin ongelmiin.

Kangasvuon kieli on kaunista ja huoliteltua. Tekstissä ei ole mitään turhaa, mutta silti niin ajatusten kuin tunnelmienkin kuvailu on väkevän rehevää.

 

 

 

 

Aluksi en ajatellut jatkaa lukemista ,aihe tuntui oudolta , lapselliselta .Sitten jäin kiinni , olin sadussa sisällä .Sisällä suden päässä , mielessä ja käyttäytymisessä , kovin eläimellistä. Lukumatkalla ajattelin hetkittäin , kuinka on mahdollista osata kuvata suden ajatuksia  ja toimia niin , että ne lukijastakin tuntuvat oikeilta eikä vain saduilta .Näin siinä kuitenkin vain kävi .Kiehtova kirja.

 

 

Nyt on sitten pidetty jo yhdet pikkujoulut , Maanantai-bridgessä tarjoilu ylitti syöjien kyvyn täyttää vatsansa ja lasinsa. Hyvin meni , tällä kertaa kukaan ei jäänyt roikkumaan pullon syrjään , oppii se vanhakin kun oikeaan seuraan joutuu! Kun pikkujouluista on kyse , täytyy koristelut olla sitä myöten !Yllä punaisen välkkyvää ja korvissa smaragdinvihreät joulunkellot , johan oli juhlavaa ,Amerikan malliin .

 

Kuvan epätarkkuus ei johdu lasin kallistelusta , vaan pelaajatoverin heiluvasta kädestä nokiallani .  Nokia on yllättänyt valovoimaisuudellaan .Hankaluus on käden vakaus, jota ei aina tahdo maltaa odottaa.

Pieni mies sai uuden pulkan ,vaalenpunaisen .Isän kommenttia en ole vielä kuullut , sillä kohtelias mies vain hymyili ,kun moisen uutisen hänelle kerroin.Itse pulkassa istuja oli hyvinkin  tyytyväinen ja veteli narusta vaalenpunaistaan pitkin oman piha-alueen teitä .Puisto oli sen verran paksussa lumessa , että tarvitaan lisää pituutta tuohon osaamiseen, Hesaanhan tuli talvi kertaheitolla .

 

Keskimmäinen ilahduttaa sisartaan Amerikoissa jo toista viikkoa .Hyvä niin , sillä uusi työpaikka odottaa Sveitsiin tultaessa ja tuskin sieltä heti suurempia lomia saa.Tosin se" heti" tuli nyt jouluksi , pari päivää Suomessa oloa varten .Kaksonen putoaa aina jaloilleen.

 

Ja huomenna  tarkastellaan sitten Linnan juhlien pukuja .Juhlitaan itsenäisyyttä .

 

Leffoja ja pakkasta

Koskemattomat

Intouchables (2011)

Lajityyppi: Komedia, draama

Levittäjä: Scanbox Finland

Ohjaaja: Olivier Nakache, Eric Toledano

Pääosissa: Francois Cluzet, Omar Sy

Ensi-ilta: 30.11.2012

Kesto: 1h 52 min

Käytiin katsomassa tänään .Alkukuvat antoivat odottaa parempaa , kuten usein on . Henkilöt olivat miellyttäviä , osaansa hyvin valittuja .Tummaihoinen Omar Sy suorastaan valloittava valkoisine hampaineen , mutta hänen sinänsä hyvä osansa syyllistyi katsojien kosintaan liian kevyellä huulenheitolla.Ero tietysti katujen kasvatin ja upporikkaan kultturin kuluttajan välillä oli valtaisa , siitä huolimatta vähemmälläkin olisi asia tullut selväksi. Juonihan kertoo rikkaasta rullatuolipotilaasta ja häntä hoitamaan pääsevästä jengien kasvatista .Tarina on pääpiirteissään tosi ja päättyi hyvin molemmille , jotka elävät yhä .Opetus : raha tuo onnea , joskaan se ei paranna !

Luihin ja ytimiin

De rouille et d'os (2012)

Lajityyppi: Draama

Levittäjä: Oy Cinema Mondo Ltd

Ohjaaja: Jacques Audiard

Pääosissa: Marion Cotillard, Matthias Schoenarts

Ensi-ilta: 16.11.2012

Kesto: 2h 00 min

Ikäraja: 16

Nähtiin myös tämä .Ja nyt näette , kuinka google taas temppuilee !Hyvä elokuva , suositan .

Tällä hetkellä on vallalla erikoinen buumi : tehdään elokuvia sairaista ja vammaisista !Alkukuvissa tuli ilmi ainakin neljä uutta tulevaa -ja suomalaisittain sitten yksi rappioalkoholistin päiväkirjan kuvaus ! Olipa menoa , ei ole minun elokuvani .

Ei muuten ole tämä blogin ulkonäkökään, mitenkähän se tallentuu ja näkyy ?Jotain pitäisi osata tehdä , mutta mitä ??

Hesaan tuli talvi ja oikein mahtavalla pyryllä ! Olin tulossa bridgestä kävellen ja puskeminen tuiskun läpi teetti oikein kunnon puserruksen ! "Koiran ilma" , koirani olisivat tykänneet .Pieni mies ei hirmusti ihastellut , kun tuuli heitti kaverin kumoon ja liikkuminen oli hankalaa paksussa hangessa !Nyt vaan vanhemmat pulkkaa vetämään , siitä se riemu nousee!

 

 

Tikantuvassa

Lisa Genova: Edelleen Alice

kirjoittanut Kaisa— 27.3.2011
WSOY, 2010
Alkuteos: Still Alice (Pocket Books, 2007)
Kääntäjä: Leena Tamminen

“Minulla on ikävä itseäni.”

Edelleen Alice on yksityiskohtainen kuvaus siitä, kuinka varhainen alzheimerintauti yht’äkkiä suistaa Alicen elämän raiteiltaan.
Kirjailija Lisa Genova on Harvardin yliopiston neurotieteiden tohtori, mikä selittää sen, että tätä romaania lukiessa sen fiktiivisyys useasti unohtuu. Teksti on hyvin seikkaperäistä ja kirjailijan tapa kuvata Alicen aivot uudeksi asuinpaikakseen ottanutta petoa hämmästyttävän aidon oloista. Tämä ei kuitenkaan tee lukukokemuksesta pitkästyttävää tai vaikeaa.
Asiantuntijuudestaan huolimatta kirjailija ei pakene kirjailijan rooliaan. Hän ei yritä vakuuttaa tai sumentaa lukijan silmiä laulamalla tätä vaikeiden kognitiivisten termien suohon, vaan kirjoittaa alusta loppuun hienosti ja ymmärrettävästi siitä raakalaismaisesta neurologisesta armeijasta, joka päättää perustaa tuhoamisleirinsä Alicen aivoihin.

“Jo silloin, yli vuotta aiemmin, hänen päässään, korvien tienoilla, kuristui hermosoluja kuoliaaksi niin hiljaa ettei hän sitä kuullut. Jotkut voisivat väittää että kaikki meni niin katalasti vikaan, että hermosolut itse käynnistivät omaan tuhoonsa johtavan tapahtumaketjun. Oli se sitten molekyylimurha tai soluitsemurha, ne eivät kyenneet ennen kuolemaansa varoittamaan häntä siitä mitä oli tekeillä.”

Kirjan päähenkilö, Harvardin yliopiston kognitiivisen psykologian professori Alice Howland, sairastuu 50-vuotiaana alzheimerintautiin. Se, että hän on juuri menestynyt ja erityisen älykäs, saattaa ensikuulemalta vaikuttaa vain ärsyttävältä, jopa “tavallisia” taudinkantajia aliarvioivalta tehokeinolta. Sitä se ei todellakaan ole, pikemminkin päinvastoin.
Juuri Alicen, 25 vuotta kielitieteellisiä tutkimuksia tehneen asiantuntijan asettaminen tälle näyttämölle, sen kaikkein hauraimpaan rooliin, osoittaa lukijalle suorastaan järkyttävän kouriintuntuvasti, kuinka suuri ja voittamaton on tuon sairauden valta ja kuinka aseettomia ja täysin tasa-arvoisia sen edessä olemme. Kun yhteydet Alicen aivoissa pikku hiljaa katkeilevat, hän menettää ensin sanoja, sitten otteensa arkeen ja elämään sekä lopulta tuttuihin kasvoihin. Lukija todella vaikuttuu, jopa pelästyy.
Kirjailijan valinnalla on myös toinen merkitys. Sen tarkoituksena on osoittaa, mikä lopulta on tärkeää. Alice ei nimittäin ole ainoastaan professori; hän on myös vaimo, äiti ja tuleva isoäiti.

“En minä aikonut tulla tällaiseksi.”
 

Sain juuri loppuun tuon kirjan ja arvattavasti mieleen nousi Tilkassa asustava ystävä. Oli pakko lähteä käymään .Hoitaja oli laittanut hänet nukkumaan , sillä jatkuva kävely rasittaa jalkoja ja luultavasti koko kehoa . Mielestä -pään sisuksesta - en mene sanomaan  mitään ja kuka sen loppujen lopuksi tietääkään !Kun lukee tuon kirjan , tulee paha olo ja hienoinen toive , että se todella on fiktiota , että  alzheimerpotilaan aivot eivät tuota noin inhimillisiä ajatuksia , että loogisen ajattelun tuottaminen on kuitenkin vain mielikuvitusta ja kirjailijan omaa toivetta . Ystävääni katsellessa ja vastaillessa hänen puolikkaisiin lauseisiinsa yleensä jotain, mitä vaan ja saadessani vastauksena jotain jostain , toivoin todella , että hän ei omassa päässään pysty muodostamaan kokonaisia ajatuksia , jolloin hän myös ihmettelisi , miksi hän ei niitä kykene kertomaan.Hirmuinen tautipeto  ja perinnöllinen . Kolmesta kaksi halusi tietää geeneistään  , yksi ei .Yhdellä sitten oli tämä geeni , jota hän mahdollisesti siirtää eteenpäin kaksostensa kautta .Tuntui kovasti omakohtaiselta ,myöhäiseltä ja pahalta.

Juhlat on juhlittu

 Juhlat ovat ohi , kakut  (Hakaniemen Hallista haetut ) tekivät kauppansa melkein viimeistä murua myöten !Hyvää siis oli .Ysikahdeksan jaksoi juhlia siinä missä muutkin , hieman tosin ihmeteltiin nuorempien kutsuttujen kotiin jäämistä , ovat huonompi kuntoisia  kuin Juhlittava !Kellä kremppaa jalat , kuka kulkee rollaattorilla ,kuka käyttää keppiä .Portaat tuntuivat olevan suuri haaste !Mutta näin se elämä menee , vanhetaan .Vitsinä voisin sanoa , että onneksi eivät tulleet , olisi pitänyt säännöstellä kakkujen paloja ..nyt sai herkutella ihan kunnolla .
Ja kuka varastikaan sitten koko shown ?! Pieni mies tietenkin  !Raput kiinnostivat .Ja syömiset .Voileipäkakku maistui , mutta varsinainen menestys oli vadelmakakku !Marjoineen , mitä isänsä näytti hiukan ihmetelleen !Kuubalainen ei marjaa suuhunsa laita .
Vaikka vieraslista lyheni melkoisesti , meteli ja päällepuhuminen oli hyvinkin juhlavaa , ihan tuli Ysikahdeksan saatettua kunnon ikään .Ja Vanskikin sai kotinsa koristukseksi monta kaunista kukkapuskaa...vaikka merkkipäivä oli ja meni aikaa sitten !
Taitaa olla sukuvika tuo "milloin-sattuu-synkkärit "; Systerin mies juhli seitsenkymppisiään viikko sitten , mutta itse merkkipäivä oli viime helmikuussa! Ja systeri muisteli juhlineensa kolmekymppisiään kahtena peräkkäisenä vuonna ..oli kuulemma kovin antoisaa ,lahjavuori karttui .Pitäisköhän ottaa tavaksi .

Suurta osaamista

Hyvä päivä eilen .sain toimitettua Ysiseiskan kauppa-asiat ja pääsin illalla konserttin , josta nautin hyvin paljon .

Nyt kopioin ."Lapsena sokeutuneen Joaquin Rodrigon kitarakonserton innoittajana on toiminut Aranjuezin kuninkaallinen puutarha.Sokea säveltäjä kertoi pyrkineensä vangitsemaan musiikin puutarhan kukkien tuoksun , lintujen laulun ja suihkulähteiden solinan ."  Ja siinä hän onnistui , keskimmäinen osa "Adagio " herkisti meikäläisen melkein kyyneliin ,jossa oboe ja kitara vuorottelivat pehmeän melodisesti . Kolmiosainen konsertto oli kitarataituri  Ismo Eskelisen juhlaa  .Ainoa moitittava juttu oli vahvistimissa .Salin akustiikka riittänee , on turhaa vahvistaa jo itsessään kovaäänistä musisointia , esimerkiksi rumpujen osuus löi minusta reilusti läpi .Voi olla , että se oli tarkoituskin , mutta minulle olisi riittänyt pienempikin rummutus.

 

Bridge oli tänään mukavaa, pelattiin erään pelaajan kauniissa kodissa saman talon alakerrassa .Naisliiton hallitus oli vallannut tilamme  , vaikka se meille oli luvattu oikein kirjallisesti . Ja kuitenkin olemme ainoa kerho , joka kokoontuu säännöllisesti joka viikko ! Syystäkin porukka oli närkästynyt moisesta kohtelusta , perästä kuuluu , sanoivat naiset .

 

Ysiseiska täyttää vuosia sunnuntaina .Väsymyksestä ei tietoakaan , innokkaana katseli tuomiani juomia , että oikeinko shampanjan kanssa ! Toki , onhan tuossa aihetta !Jos joku tuntee kärsineensä vääryyttä  postin taholta , siitä vaan kukkakupan kautta kylään !

 

Nähtävästi google antoi periksi ja ajatteli , ettei tuo ihminen maksa kuitenkaan mitään blogistaan tai kuvistaan , sillä tänään tämä sivu toimii ilman tekstikehystä eli kuten ennenkin . Tosin en uskalla härnäillä vaihtamalla sivun ulkonäköä , ettei se hermostu . Syytä en tiedä ja enpä viitsi nyt haeskellakaan , jos näin edetään .

Muuten , uusiin kaksiteholaseihini en taida tottua .Ehkä käyn kerran vielä  ihmettelemässä Nissenin  "Kolmen tarjousta ", josta sain kahdet ...

Jo on hankalaa

007 Skyfall

007 Skyfall (2012)

Lajityyppi: Toiminta, seikkailu, trilleri

Levittäjä: FS Film Oy

Ohjaaja: Sam Mendes

Se on nyt nähty , tämä uusin Bondi .Enpähän olisi mitään menttänyt , jos en moista olisi käynyt katsomassa , mutta enpä olisi sitä voinut kommentoidakaan !Nyt voin ja ihmetellä täytyy , edelleen , mikä tämän James Bondin vetovoima on !Minusta hän on tuikitavallinen mutrusuinen mies. No , toki tekee leffassa hiukan oudompia juttuja kuin naapurin mies.

Tänään oli Isänpäivä .Isä sai rapakon takaa tyttäreltä kortin , jossa kauniisti muistutetaan , miten ihana lapsi hän olikaan ! Ja olihan hän ,monesti joskus jopa kerrotun kaltainen . Ja isää on myös ilhdutettu äidin uusilla korviksilla , kiitos vaan , kauniita ovat .Ilahdutan huomenna bridgen palaajia moisilla helyillä , iloa tähän pimeyteen tarvitaan .--Isää ilahdutettiin myös viemällä hänet elokuviin , keskimmäinen halusi nähdä Bondin ja sopihan se toki meillekin .Nähtyä siis tuli .

Lopun iltaa olenkin sitten etsinyt eri linkeistä apua tälle laatikolle (siksi sitä kutsuttiin , kun tietsikkaa opettelin ) , joka ilmaantuu tyhjästä ja rajaa tekstin  sisäänsä . Kun sitten sen julkaisen , tekstistä näkyy puolet , toinen puoli on piilossa jossain .Kopioidessa ja liitettäessä wordiin , se liittyi siihen kokonaisena .Etsin siis uuden ulkoasun , vaikka tuskin sillä on suurtakaan merkitystä .Jotain vaan taas tapahtui eilen , mitä , en tiedä enkä osaa.Otan neuvoja vastaan .

Pääosissa: Daniel Craig, Judi Dench, Javier Bardem, Naomie Harris, Bérénice Marlohe, Albert Finney, Ben Whishaw, Ralph Fiennes, Helen McCrory, Ola Rapace

hankala asiakas

2 päivää New Yorkissa

2 Days in New York (2012)

Lajityyppi: Komedia

Levittäjä: Oy Cinema Mondo Ltd

Ohjaaja: Julie Delpy

Pääosissa: Julie Delpy, Chris Rock, Albert Delpy, Alexia Landeau, Alexandre Nahon, Kate Burton, Dylan Baker

 

Pikkuhauska elokuva kulttuurien erilaisuudesta . Ja kuinka ongelmallista on niiden yhteen sovittaminen . Ranskalainen nainen ja amerikkalainen mies ( ja lapset ) sekä ranskalaiset sukulaiset , jotka törmäävät kylään . Siinä hyvä  aihe , sääli vain , että siinäkin amuttiin yli .Tällä kertaa lapset olivat hyvin kasvatettuja , mutta naisen isä , voiko edes Ranskassa olla noin pervoa ja hölmöä isoisää ! 

 

Farssiksi muuttunut silmälasien hankinta muuttui hiukan totisemmaksi , kun sain noin kauniin kuvan "Octobussista "! Lääkäri totesi , kun valitin huonouttani uusien kaksitehojen kanssa , jotta en minä moisiin ikinä totukaan !! Liian suuri ero lähi-ja kaukonäön kanssa (jolle en edes laseja tarvitsisi !).Ihmettelin , jotta mitä minä nyt sitten teen niiden lasien kanssa ja että hänhän on tuon samaisen liikkeen lääkäri !Juu, ja hän tietää , jotta se optikko on kova myymään !Kun hän antaa antaa reseptin ja sanoo , jotta älkää sitten ostako muuta , niin potilas tulee takaisin kaksien lasien kanssa ja sanoo , jotta niitä kuulemma tarvitaan !!No , menin siis optikolle kertomaan nuo uutiset --ja tulin takaisin samaisten , kovasti tarvitsevieni ,lasien kanssa , lisättynä ilmaisilla (!?) lukulaseilla , joita minulla jo on paritkin kappaleet ennestään !Jotenkin tuntui olo huijatulta...Asiaa ihmeteltyäni, optikko sanoi , jotta juu , minä kyllä tunnen sen lääkärin , hän sanoo aina noin , mutta muuten hän on kyllä erinomainen . Siellä nyt toistaiseksi pysyn , sillä hän kyllä tuntui "erinomaiselta " , silti , asiakas on kovin liukkaalla pinnalla , pitäisi vissiin olla itse ensin lääkäri ja sitten vasta potilas ..

 

 

Rosa -nauha

Räntää tupruttaa ja autossa on kesärenkaat .Eipä haittaa, vierestä menee ratikka, metro ja bussi .
Elämässä ei pitäisi olla muutenkaan mitään , joka haittaisi , sillä minä olen saanut tänään terveen paperit ! Hieman omituisen mallinen terve nainen , jonka seuraava kontrolli on vuoden päästä  !Minut on tutkittu , on monta , jota ei ole .Tuo vaalenapunainen nauha kehoittaa , mene ja tutkituta , älä yhtä usko , vaan tutkituta uudelleen !

Käytiin sunnuntaina elämämme ensimmäistä kertaa kirkollisvaaleissa ,sillä ehdokkaana oli Danielin kastepappi ,Marja Heltelä .Hänelle menivät meidän ruksit . Nuori julkkispappi ,mies , kalasti enimmät äänet ja valittiin Kallion Kirkkoherraksi .Eipä tuolla meille suurta merkitystä ole,ei tule juuri kirkoissa käytyä kuin konserteissa joskus .Upea kirkko .

naisen muotoinen

Me naisen muotoiset kokoonnuimme Lauttasaareen sienikeitolle , jonka maukkautta vieläkin suussani maistelen .Tämän talon emäntä osaa kokkaamisen jalon taidon .Aikamme turistuamme emäntä tilasi "Kovasen " , joka ensi kuulemassani oli muuttunut "monoseksi ", mitä se ei siis onnekseni ollut .Suurella bussilla huristimme Musiikkiteatteri "Kapsäkkiin " , jossa oli esitys  "naisen muotoinen "!Olipa kovasti nostalginen juttu !Philomela -eli Marjukka Riihimäen , tyttärien musiikin opettajan Sibiksestä  , johtama kuoro esitti Sirkka-Liisa Sassin sanoittamia ja osin säveltämiä lauluja .Kovasti oli naisen muotoista ja naisen tuntuista , koskettavia , hymyilyttäviä ja ihan kilttejä sanoja , ei miestä mollattavia  , vaan rakkautta ylistäviä .Raikkaat  ja railakkaat sävelet , hauskoja kuunneltavia ja varmasti hauskoja esitettäviä.Yllättävän suuri työ esitettäväksi vain tämän yhden kerran.
Kuvia olisin tarjonnut teille , vaan enpä niitä netistä löytänyt .Nyt saatte vapaasti kuvitella ainakin kolmisenkymmentä nuorta tyttöä mustiin pitseihin , hörhelöihin ja punaisiin ruusuihin tosinaiseksi puettua laulamasta äänillä , jotka soivat kadehdittavan kauniisti joka rekisterissä . Ja opettajakin oli pistänyt välkkeet ja pitsit päälleen ..mutta .nautittava ilta.
Loppuilta meni Kapsäkin ravintolassa , jossa henkilökunta meni kerralla sekaisin suuresta asiakasmäärästä .Sulkemisaika oli kello kymmenen ja vielä puoli yksitoista  naapuripöytä odotti ruokatilaustaan .Ratikalla kotiin ja siinä se .

Kuntavaalit ja muita ihmeitä

Perjantaibridgen jälkeen kävelin  Musiikitalolle , jossa oli minulle mieluinen ohjelma .Viulu ja Camille Saint-Saens . Esittäjänä Sibelius viulukilpailun voittanut  Nikita Boriso-Glebski , kuvassa  juuri sen näköinen kaveri kuin viulunsoittajan kuuluisi ollakin !Minusta . Kaunista , kevyesti liikkuvaa , ilman suuria ponnistuksia ja hikipisaroita soitettua musiikkia. Taitava kaveri ,miellytti , mutta ei hurmostanut .

Talvi käväisi Suomessa .Kaksi yötä krassit sinnittelivät , sitten antoivat periksi .Leikkasin pois ja hain torilta havunoksia , jotka tökkäsin purkkiin .Koreus riittänee talven iloksi .Kun pakkanen oli tuhotyönsä tehnyt , tappanut kukat ja saanut aikaan kolareita ympäri maata , se päätti muuttaa suuntaa ja huuhtoa vedellä loput lumet .Mistä lie intonsa sai Kaupunki , kun komensi väkeään ihka oikean haravan varteen !Moista ihmettä en ole aikoihin nähnyt , tänä koneiden aikakautena puistotyöntekijät huudattavat puhaltimiaan tuntematta haravan hyvää tekevää voimaa .Ihmeitä sattuu .

Olipa Kuntavaalit .Äänestin nuorta sairaanhoitajanaista , jolla oli netin mukaan ylevät ja toiveikkaat mielipiteet vanhustenkin tulevaisuudesta.Ajattelin , että nuori jaksaa . Ei päässyt , toivottavasti haaveet eivät katoa "uudistusten "uumeniin .Mielenkiintoinen ilta . 

Huis hais , sinne meni !

No niin , jollakin on vielä tavarataivas tallella ! Ja pois ei anneta !Mummin tavarataivas on nyt tyhjä , tänään lähti viimeiset muistumat mökistä .Riihimäelle suuntasivat , toiveena jonkin maatalon iso pirtti .Hieman tuhotyötä tuli tehtyä , kun isomummin pohjalainen pirttipöytä penkkeineen lastattiin mukaan , mutta onneksi pieni mies saa sentään ihailla kukkasia nurkkakaapin ja senkin (tunnistaako kukaan enää moista sanaa ?!) peileissä .Neljä kotia olen tavaroineen hävittänyt , joten sekin lienee varmaa , että ikinä en niin rikkaaksi enää onnistu ilman suurta lottovoittoa tulemaan , että edes pienen osan pois antamastani voisin takaisin hankkia !Tavara on kuin auto , kun sen ajat ulos kaupasta , se on jo vanha ja käytetty .

 

Talvi tekee tuloaan , vesilammikko parvekkeen tasanteella on heikossa jääriitteessä .Lupasivat yöksi pakkasta , se tietää krassien menoa .Reppanat , ovat intaantuneet kukkimaan runsaasti juuri ennen kuolemaa .Yhden pakkasen ne kestivät , tuskin sentään toista.

 

Ysikutosella kävin laittamassa pihan talvikuntoon .Jouluvalot -talvivalot -molempiin pikkupihan seinustoihin  , kevyt haravointi  ja siinä se !Muistuu mieliin monet pihat , joissa oli hiukan enemmän haravointia , mutta silloin se oli hauskaa .Voisi joskus olla vieläkin .Vaikka enimmäkseen on mukavaa potkiskella vaahteran lehtiä puistossa ja jutella pikkumiehen kanssa mukavia --kvaak kvaak , varis .

 

pieni ja ihana

 Pieni potilas on selvinnyt laskimoportin asettamisesta hienosti .Päivät sisätiloissa ei näytä haittaavan menijää , hän on koko osaston ilopilleri .Vauhdikas kaveri kysyy toki vanhempien pitkää pinnaa , ei ole helppoa juosta perässä yhtä ainoaa käytävää ees ja taas.Klinikan tilat ovat todella niukat , mutta hyvin on pärjätty tähän asti .Maanantaina sitten kotiin ja eiköhän se normaali arki siitä sitten ala.

 

Erilaisten vanhuskohtaloiden myötä Tuula-Liina Varis ottaa vahvasti ja koskettavasti kantaa vanhusten hoitoon ja sterotypioihin. Hoitajilla on harvoin aikaa pysähtyä ja kohdella vanhusta omana, ainutkertaisena persoonanaan. Variksen mummot ovat yksilöllisiä ja sisukkaita.

Hyvää äitienpäivää, mummi! esittelee yhden selviytymiskeinon. Esitetään ahneille sukulaisille kunnon show, annetaan heidän luulla, että hapertunut höppänä puhuu ja tekee mitä sattuu. Tämän teatterin turvin säilyvät itsenäisyys, itsemääräämisoikeus ja rahat. Mummoenergiaa sanan parhaassa mielessä .Paskiainen voisi käydä oppikirjaesimerkiksi päämotiivinovellista. Vaikka ratkaisua alkaa ounastella jo novellin keskivaiheilla, kaari viedään tyylikkäästi loppuun. Oton kummipoika kertoo hyväksikäytöstä irtautumisesta: kyllä ihmiset kävelevät ylitse mennen tullen, jos itse suostuu siihen.

Sinänsä luettava kirja , mutta Ysiseiskalle en moista teosta vie , enkä muutamalle muullekaan suosittele. On sen verran rajua juttua terveyskeskusten vuodeosastoilta kuin myös Palvelutaloista , että toivon itsenikin unohtavan ,mitä olen lukenut .

Konsertissa Mozartia ja Tsaikovskia , kaunista .kapellimestarina Olari Elts, kaveri , joka ei minun sydäntäni saa sykkimään musiikin hehkusta , pikemminkin päinvastoin .Jäykkyys ja kulmikkuus häiritsee , mutta ainahan voi suunnata katseensa ohi vain soittajiin .

Sade piti pientä taukoa tänään , kävelin mennen tullen bridgestä , jossa oli mukava päivä .Suomi on pitkä maa, Lapissa maa on jo valkoinen , kun meillä kukkii vielä krassit .

Yltäkylläistä

 Kouluajan ystäväni potee masennusta .Hävitysvimma on iskenyt ja kyytiä roviolle ovat saaneet niin koulu-kurssi-ja työtodistukset .Ei ole ihme jos masentaa , entinen elämä on takana  ja uusi edessä -ja siinä odotettavissa mitä ?! Sama onneton vimma on pakon edessä vallanut minutkin . Käyn läpi jo kolmanteen (ainakin ) kertaan muistoja , jotka olen kokenut hyvin , hyvin tärkeiksi ! Viisikymmentä vuotta keräät ja talletat , selaat ja muistelet -ja sitten -noin vain ja hups  - revit ja pudotat roskiin . No , onneksi minulla vielä riittää kansiin säilöttyä muistoa , joihin voin palata halutessani rypeä menneessä.  Ihan kaikkea en kyllä vieläkään onnistu hävittämään , tuossa vieressä on Korppu-hepan kulukirja , jota keskimmäinen ja nuorimmainen uskollisesti täyttivät .Ikäänkuin se olisi menoja jotenkin vähentänyt ..tuon säilytän ja vilautan tarvittaessa , jos tulee nurinoita kurjasta lapsuudesta ja kun mitään ei ikinä saanut....
Tallessa on myös monta soittopeliä , sillä pikkumies on osoittanut hyvin suurta musikaallisuutta , joten valinnan mahdollisuuksia  soittokoneissa löytyy !


Pienimies pääsee ensi viikolla sairaalaan operoitavaksi  , jonka jälkeen hänen elämänsä toivottavasti muuttuu vähemmän vaaralliseksi , eikä Mummin tarvitse säikähdellä joka kolhaisua ja kaatumista .Lohduttaiskohan äidin Lilli-nukke pientä miestä yöpuulla vieraassa paikassa ? Tämäkin kuulunee niihin ei-pois-heitttäviin muistoihin .Tytär käytti saksia ja tulos oli komea , myös omassa tukassaan.

 

Pihlajamäkin on tänä vuonna nimensä veroinen paikka !Puut roikottavat painavina punaisia pihlajanmarjoja , tulee kylmä ja vähäluminen talvi . Ysiseiska toipuilee jalkasärystään ja alkaa olla taas entinen reipas itsensä . Kävimme kahvilla ja mies jututti vanhoista asioista Järvilinnan Vastaanottokodissa aikana ,jolloin minä en vielä ollut syntynyt .Ja jolloin kaiksesta oli puute.

Tunteilua ja kohellusta

 
Oscar-palkitut näyttelijät Meryl Streep ja Tommy Lee Jones heittäytyvät rohkeasti rooleihinsa avioliittoleirille kadonnutta kipinää metsästämään lähtevänä pariskuntana: 30 yhdessä eletyn vuoden jälkeen on tullut aika päättää, onko heillä enää mahdollisuutta yhteiseen tulevaisuuteen. Monitasoisen draamakomedian on ohjannut David Frankel (Paholainen pukeutuu Pradaan).

Elokuvan pääosassa nähdään yhdeksi aikamme suurimmista näyttelijättäristä tituleerattu Meryl Streep. Hänen hapanta aviomiestään näyttelee Tommy Lee Jones, pariskunnan terapeuttina toimii Steve Carell.

Hoopo nimi hyvälle elokuvalle!Saattaa karsia katsojia , sääli , sillä kuva on noita hyväntuulen elokuvia ! Ja hyviä näyttelijäsuorituksia  on aina miellyttävä katsoa .Suositan .

Kummityttö täytti lauantaina kaksikymmentäviisi vuotta .Onnea !! Rohkea tyttö , lähtee Australiaan vuoden vaihteessa "Work and travel " -toimiston kautta .Vuodeksi , ehkä kahdeksi ...äitinsä toivoo , että ei kuitenkaan lopuksi elämäänsä !

Ysiseiska (kohta ysikahdeksan ) kipuilee jalkojaan . Jalkapöydän iho on musta ja kireä , se haittaa liikkumista sen verran , että lenkkeily on nyt vain kotosalla .Onneksi kuitenkin portaat vielä onnistuvat , burana on kuulemma hyvä lääke , siitä toivotaan helpotusta tulevaksi .Syksyn pimeät ja sateiset säät väsyttävät aina , miksei myös Ysiseiskaa .Sohva vetää puoleensa yhä useammin , silti kirja pysyy kädessä melkein entiseen malliin ,mutta korvikset tahtovat unohtua laatikkoon !

Huomenna taas piikomaan pientä miestä .Jäivät kaikki kura -ja toppavaatteet landelle , en uskonut moisia enää tarvittavan !Näin vaan kävi , hiekkalaatikolla istuskellaan.

Nissenin optikko laittoi minut järjestykseen valitukseni kanssa ! "Tilaus meni jo , näin tietokoneaikaan se menee nopeaan , ei voi peruuttaa !Tarjouslasit olisivat olleet nuo "kapeampi-näkökenttäiset", minähän näytin niitä !" Juu , niinpä , mutta kun minulla ei ollut lukulaseja päässä, enpä minä huomannut siinä mitään hintalappua ! En silloin , enkä nyt .Olisihan optikko voinut sanoa, että laita nyt toki lasit päähäsi , että näet jotain!Vai ?! Yli 200 euroa lisää laajemmasta näkökentästä ! Koskahan minä opin käymään Silmälasiliikkeessä, taidan ottaa kaverin mukaan seuraavalla kerralla .No , sainpahan kuitenkin jotain aikaan , saan uudet lukulasit samaan hintaan.Onhan sekin jotain .Käsitän sen kuitenkin , jotta ei tilanne ihan oikeaoppisesti mennyt !

Luen erikoista dekkaria ,"Kun suljen silmäni ". Onnettomuuteen joutunut nainen on menettänyt muistinsa  .Aamulla herätessä kaikki on kadonnut , mutta hän muistaa koko päivän jutut ja kirjoittaa ne ylös päiväkirjaansa , jonka sitten kätkee komeroon laatikkoon . Aamulla psykologi soittaa ja käskee hakea kirjan ja lukea kirjoitetut .Aamu alkaa aina tyhjästä ja loppuu yöuneen .Olisipa sietämätön tilanne .
Linda Olssonin " Kaikki hyvä sinussa " oli lempeäja koskettava .Muutaman kyyneleen vieritin .Ison pinon kirjoja olen lukenut , käytän kirjastoa , joka suhteellisen nopeasti toimittaa tilaamani teokset .Mitään kovin mainittavaa ei muistu mieleeni, uutuuksia kaikki. Jotenkin kirja alkaa olla kuluvaa tavaraa!Ennen keräsin hyllyyni , nyt vain lukaisen ja vien pois .Vanhat , hyllyssä olevat tuntuvat painoarvoltaan uusia suuremmilta , liekö vain tunteilua tuokin .