argumentatiivinen

Tänään he saivat toisensa. Tuhkimo-tarina oikeassa elämässä .Mahtaa siellä vanhemmat olla pökerryksissä elämänsä muutoksesta !Ja me muut äidit ja isät ihmettelemme , miksi me emme osanneet ujuttaa tyttäriämme (tyttäriähän nuo kaikki tavikset ovat olleet )tai itseämme kuninkaalliseen sukuun .Vaikka -olenhan minä nainut erään "Vaasan Prinssin ",ilman arvonimiä tosin .

Bridgellä on mahtava voima , juuri kun Piispa aloitti sanoilla :".Me olemme kokoontuneet ..." , minä suljin oven ja suuntasin puiston poikki Aurorankadulle. Koivu oli saanut hiirenkorvat !Vaahtera ja lehmus avasivat juuri ja juuri silmujaan , takaisin tullessa ne olivat auki ! Häähumu järkytti sen verran , että kamera unohtui kotiin , joten meidän porukan hääjuhlasta on muistona tuo himmeä kännykuva , Lontoon häähumusta tuotu Häälautanen!Nostettiin malja Hääparin kunniaksi . Hieman railakkaaksi meni pelikin , kun kaksi "argumentatiivista " otti yhteen pelin "oikein pelaamisesta ", "väärin "pelannut pelasi onnekseen oikein . Hieno sana -argumentatiivinen (keskimmäisen maailmalla opittuja )-herätti hilpeyttä ja kirvoitti hyvän keskustelun sanan positiivisuudesta , johon arvatenkin yhdyin .

Ja ilta menikin sitten television ääressä .Katselin nauhalta , kun brittiläisen luokkajärjestelmän mukainen keskiluokkaan kuuluva Kate muuttui Cornwallin herttuattareksi , Englannin prinsessaksi .Huh , pelotti ihan , että missä se sammakko luuraa... Onnea on aina kaunis katsella.

Pahatar

Pääsiäinen oli sietämättömän kesäinen , kestämätön kaupungissa .Kun ei voinut puolialasti puitossakaan hillua juhlapyhänä , niin hyppäsimme autoon ja ajelimme "jonnekin" .
Mitä kuuluu viime kesäisille varkain otetuille uimapaikoille ? Jää oli rikki , ei ihmisiä ja minulla ei ollut mukana uimapukua , ei pyyheliinaa !Peipponen lauloi henkensä edestä , mustarastas huilutti , jotta mene mene , ei sitä kukaan näe ! Mistä lie ilmaantunut moinen ujous , mutta en kehdannut .Ja sitten harmitti ! Olisi pitänyt heittää talviturkki pois , kiirehän jo on !Täyttä hiljaisuutta ei sieltäkään löytynyt , mutta maisemassa silmä lepäsi.

Minulla oli käyttämättä pari lippua Kaupunginteatteriin ."Ihmisen osaa " havittelin , vaikka tuon turhaksi tiesin . Otin siis , mitä oli tarjolla ."Vicked "-musikaali, sitä emme olleet nähneet .Mutta nähtyämme , pitää sanoa -kuulleet. Satu hyvästä ja pahasta , kumpi oli kumpi , en mene sanomaan .Nykyaikainen tarina lapsille ja lapsenmielisille hyväkorvaisille .Taisi asiat mennä jotenkin nurinpäin.Ennen oli selvää , että hyvä voittaa pahan ja pahakaan nyt ei ollut niin kovin paha .Nyt lapsille opetetaan ,että kun on paha, niin sitten se sitä todella on !Lavastus oli loistelias , mutta laulut , niistä en löytänyt yhtään oikein sydäntä sulattavaa , melodista , kaunista . Koska suosio on kansainvälinen , jotain niissäkin täytyy olla .Muutakin kuin sitä "korkeaa ja kovaa "!

Maria Ylipää ja Anna-Maija Tuokko ovat nähneet Wickedin Broadwaylla George Gershwin Theatressa ja tietävät millaisen kulttimaineen noitamusikaali on saavuttanut ympäri maailmaa. Wickedillä on faneja kuin jollain bändillä, ja musikaalista on tullut varsinkin nuorison kestosuosikki – eikä vähiten sen popvaikutteisen musiikin takia. Wickedissä lauletaan korkealta ja kovaa, ja sehän sopii Maria Ylipäälle ja Anna-Maija Tuokolle kuin nenä päähän.

Wickedin ensi-ilta oli New Yorkissa 2003, Torontossa 2005, Lontoossa 2006... ja nyt Helsingissä elokuussa 2010!

Vastapäinen talo nousee ,suhteellisen pienellä paukkeella .Yö on rauhallinen .Kello seitsemän rakentajien into on reipasta ja vasara lyö aamutahtia, sitten työteho hiipuu ja voikin taas ottaa nokoset ovi auki ja keskittyä kuntelemaan lokkien kirkunaa ja ratikan kolinaa .Kaupungin kevätääniä .

Nuorin täytti kolmekymmentäviisi .Sitä juhlittiin katsastamalla uusi koti .Hyväksi todettiin .

Paljaat jalat

Pääsiäinen saa naisihmiset kaipaamaan kosketusta kukkiin .Ystäväni Tilkasta halusi ilahduttaa vanhaa opettajatoveriaan , sillä tiedossa oli visiitti siskon kanssa , tyttären toimiessa autonkuljettajana .Kiirastorstain auringonpaisteinen päivä oli sujunut hyvinkin onnellisissa tunnelmissa , tytärkin näytti kuulemma ihan samalta kuin viimeksi nähtynä .Seestyneemmältä äidin mielestä. Hyvä niin . Ehkä uusi yhteys on luotu ja tutustuminen toinen toisiinsa voi alkaa.

Keskimmäinen pysähtyi krysanteemien eteen.Kassiin pantiin joka väriä , vaikka kerroin , jotta Suomessa voi olla vielä yöpakkasia , joista lämpimän kukkaset eivät pidä! Amerikan muistot pulpahtivat selvästi mieleen tuota väriloistoa ihaillessaan.Paljon on kaunista tässä asiassa.

Kylmä tuuli puhalteli , mutta aurinko oli lämmin , joten puistoon kirjan kanssa niin vähäpukeisena kuin nyt tämän ikäinen kehtaa ,kun muut taapertavat ohi toppatakeissaan.Avasin siis "Puutarhan terassikesän ", olin ainut vähävaatteinen .Mutta niinpä sainkin sitten kevään ensimmäiset aurinkoraidat ja "terveen värin " kasvoille , meikki siitä halvimmasta päästä.

Mari Jungstedtin kuudes dekkari oli parantanut tyyliään huomattavasti edelliseen verrattuna .Mielenkiinto tarinan juoneen säilyi ja kieli oli selkeämpää ja jouhevampaa. Edellisen tympeän lukukokemuksen jälkeen meinasin jättää väliin koko tekijän , mutta ilmainen kirja Kirjastosta houkutti lukemaan .Ja hyvä niin , Gotlantiin sijoittuvaa tarinaa on mukava lukea jo saareen tutustumisen vuoksi, jos vaikka joskus sinne matkalle pääsisi.

Ysikutosen ikkunat ovat nyt niin kirkkaat , että kamera tallentaa lasin läpi hänen pienen ystävänsä .Oravan ja lintujen rinnakkaiseloa tuntuu olevan viihdyttävää seurata.

Niin , ja taisin unohtaa kertoilla , että modernina äitinä osallistuin keskimmäisen luokkakavereiden nelikymppisiin jossain keskikaupungin rokkikapakassa .Kutsu kävi Naamakirjan kautta ,kutsuttuja oli paljon , tulijoita vähemmän .Oli mukava nähdä , mitä lapsista oli tullut.Aikuisihan heistä oli kasvanut .

meri on auki

Tänään oli lämmin .Kevät , sitä ei voi enää kiistää. Ei enää toppahousuja , ei sukkahousuja , ei pitkää hihaa, ei edes lakkia !Siinä kevään onnen salat !Kävelin keskimmäisen runneltavaksi kirja laukussa ,ajatuksena istua lukemaan Eiran puistoon . Diana-puisto viheriöi ja auringonpalvojat olivat vallanneet penkit . Mutta Eiralaiset olivat myöhässä penkkeineen , joten istahdin talon rappusille , kävihän se lukeminen niinkin .




Tunnin käsittelyn jälkeen tapasin ystäväni , joka oli palannut lämpöisiltä mailta kotimaan kevääseen.Meri oli auki , kevättuuli puhalteli , lokit kirkuivat ja hanhet olivat vallanneet Kaivopuiston vielä mustalla mullalla olevat nurmet.Cafe-Ursulan terassi houkutti meitä ,kuten niin monia muitakin auringon palvojia.Kotimaan hinnat olivat karanneet käsistä ja ajatuksista ulkomaan reissun aikana ; kakkupalansa reipasta hintaa siunaillen ystäväni tuumi , jotta moisella summalla olisi lomapaikassa syönyt kuukauden !Totta puhuu , kallista on , mutta näyttääpä suomalaisilla raha riittävän .




Ysikutosen pihan lumikasat valuvat rinteeseen ja mies kävi pesemässä ikkunat .Kuvittelin , jotta ei Ysikutonen eroa huomaa , mutta niin vaan istui ja ihaili ikkunoiden kirkkautta, tuumaten , jotta on mukavaa , kun on Pääsiäiseksi puhdasta.Maisemakin näyttää ihan uudelta !Että se ikänäöstä .



Huhtikuu on sitten synkkärikuukausi .Keski-Suomessa juhlitaan 44-vuotispäiviä .Onnea sinne !



Ja muille sankareille Pääsiäistervehdys .

Hiekkaa hampaissa

Vladimir Ashkenazy ja David Aaron Carpenter vetivät Finlandiatalon loppuunmyydylle katsomolle hyvin kiitollisen kuulijakunnan , johon myös Ysikutonen tällä kertaa osallistui.Tämä nuori alttoviulisti villitsi kuulijat taituruudellaan , joka varsin tuli ilmi lopun kiitoskappaleessa.Iloinen , veikeästi hymyilevä virtuoosi sulatti ainakin meikäläisen sydämen , siitä huolimatta , että joissain kohdissa soittimen ääni hukkui orkesterin ääniin .Joko vika oli surkeaksi haukutussa akustiikassa , mikä yleensä ei ole minua suuremmin haitannut ,tai sitten Ashkenazy innostui orkesteristaan liikaa ja nostatti soitannan solistin yli.Musiikin ilottelusta ei kumpaakaan voine moittia. Hyvä ilta. Hyvä ilta toi myös keskimmäisen visiitille vanhempiaan katsomaan , kuten me lyhytnokkaisesti luulimme .Ystäviä on paljon menevällä ja vanhemmat näkee joka yö , jotta seurustelu tapahtuu hyvinkin yökukkujan tyyliin . "Kuu kiurusta kesään , peipposesta puoli kuuta, västäräkistä vähäsen , pääskysestä ei päivääkään . " Muut on kuultu ja nähty , pääskynen antaa vielä odottaa.Sininen kahvila aukeni , vaikka Töölönlahti ei vielä jäitään luovutakaan kuin kiusaksi rannoiltaan.Sen verran kuitenkin , että joutsenpari saapui pesimäpaikkaa vahtimaan. Ja hölkkääjät valtaavat lenkkipolut, kevät on tullut Helsinkiin .

Tänään en halunnut tavata itseäni (Heute wär ich mir lieber nicht begegnet, 1997) on määrittelemättömään aikaan mutta kuitenkin Ceausescun Romaniaan sijoittuva yhdenpäivänromaani systeemiin kriittisesti suhtautuvan naisen matkasta kuulusteluun.

Kahlasin kirjan , tuon voin sanoa nyt rehellisesti.En saanut otetta juttuun , en kovin innokkaasti siihen tarrautunutkaan. Teksti hyppeli hajanaisesti aiheesta toiseen , luultavasti tarkoituksella , sillä matka kuulusteluun oli mielessä .Aiheen olisi pitänyt olla mieltä järkyttävä , mutta tämä aika on tainnut syödä pienet järkytykset suurten edestä .Ei tuntunut miltään .

Murtohommissa

Nyt on pakko ! Siis kertoa , kun Vanski teki murron .Kerrostalo ja siellä kellari , jossa tavanomainen harvalautainen kellarikomero .On ollut jo liki viisitoista vuotta .Ovessa tuhti lukko . Varkaiden varalle. Talossa uusittiin avaimia , joten parinkymmentä entistä avainta jäi osin käyttökelvottomiksi . Nippu käteen ja tarkistamaan , mikä jää , mikä ei . Tuli heitettyä pois väärä avain, kellarikomeron munalukko oli ja pysyi kiinni. Olisiko minussa piilevää varkaan vikaa , sillä luovuttamisen ajatus vain käväisi mielessä ,kadotakseen vikkelään tosi nerokkaan aatteen taakse. Lauta on puuta , puussa on ruuvit , jotka on joskus siihen ruuvattu , kai ne voi ruuvata poiskin .Työkalupakki esiin ja pienimmät ruuvimeisselit mukaan ja murtohommiin .Juttu ei ollut kummonenkaan , helppo nakki , niin sanoakseni . Tuon pitemmälle en murtohommissani ole päässyt , suutari ilmoitti tarvitsevansa avaimen , jotta voisi tehdä uuden ! Nyt on lauta köytetty ketjulla kiinni , lukona pieni avaimella suljettava. Saman asian olisi voinut ajaa narunpätkä , sillä eipä ole komeroni sisältö varkaita houkuttanut .Liekö heiltä puuttuneet kunnon välineet , olisin voinut lainata...

Pölyä ja pyyhkeitä

JENININ AAMUT tuo Palestiinan konfliktin lähelle henkilökohtaisella tavallamyös Henning Mankellin mielestä: "Koskaan ennen en ole lukenut niinvaikuttavaa romaania Palestiinan ja Israelin tilanteesta. Se vaikuttaa tunteisiin, niin kuin vain todella suuret romaanit tekevät."

Oli maaliskuun 31. vuonna 2002.

Maaliskuun 20.päivänä itsemurhapommittaja oli tappanut seitsemän israelilaista Galileassa kostoksi siitä , että Israel oli tappanut kolmekymmentäyksi palestiinalaista 12.maaliskuuta kostoksi siitä,ettäpalestiinalaiset olivat tappaneet yksitoista israelilaista 11.maaliskuuta , mikä oli kosto siitä,että Israel oli tappanut neljäkymmentä palestiinalaista 8. maaliskuuta, ja niin edelleen ja niin edelleen.

Susan Abulhawa (s. 1970) syntyi palestiinalaisten pakolaisten perheeseen ja asui monissa maissa ennen kuin asettui Yhdysvaltoihin.Ja kirjoitti tuon kirjan .

En nyt sanoisi sitä suureksi romaaniksi , inhoittavan realistiseksi kyllä . Lukemisen jälkeen et enää katsele Israelia ja juutalaisia samalla myönteisellä silmällä kuin tähän asti .Historiallisesti tarina on kuulemma totuuden mukainen , joskin henkilöt ovat kuvitteellisia. Onneksi niin , sillä moista kohtaloa ei soisi tapahtuvan kuin tarinoissa ; taitavat silti olla totuudesta haettuja.Kaikesta vastavuoroisesta tappamisesta huolimatta myötätunto jäi palestiinalaisten puolelle , niinhän toki oli kirjoittajan tarkoituskin .Hän kyllä siinä onnistui .

Nightingale on saanut siipeensä tänään .Siivoojan toimi ei ole sitä kiitollisesta päästä , siinä tulee kuuma , selkä väsyy , aivastuttaa ja saa pyyhkeitä , kun korjaa vääriä kasoja ja vie vielä ne roskiin asti.Entinen siivoja komensi ysikutosen yläkertaan ,kun siivosi alakertaa , ja päinvastoin .Olisi pitänyt tehdä sama,tuli tehtyä jokunen juttu ihan omin päin .Tyttäret ovat huolissaan : tuleeko minusta ikäihmisenä samanlainen ??!

Päivä oli keväisen lämmin , linnut lauloivat ja orava kävi verottamassa pähkinäkoria Pihliksessä, sillä taitaa olla poikaset ruokittavana .Ysikutonen istui ulkona imurin ääntä paossa Iltiksen seurassa ja toivottavasti nautti auringon lämmittävistä säteistä .

Kevät keikkuen tulevi

Sinisen Huvilan ovella on kyltti , jotta kahvila avataan kymmenes huhtikuuta .Töölönlahti on vielä umpijäässä eikä kuppilan pihakurakaan houkuttele.Mutta kun kesä meillä on tunnetusti lyhyt , luultavasti kahvin janoiset löytävät itsensä viltteihin kääriytyneinä nauttimassa kuppikuumasta ja mustarastaan kevätlurituksesta .Kevät tekee suomalaisesta höpsähtäneen.Ja onhan se iso ilo , että voi kuoriutua pakuista talvitamineista ja laittaa jalkaansa kävelykengät , askel on heti kevyempi .Villakoirallakin , hänellä(!) oli vain lyhyet kurasuojukset jaloissaan ja nekin punaiset , kuten asiaan kuuluu. Mummi piti hakea ennakkoäänestykseen , sillä varsinainen äänestyspäivä voi tuottaa vaikeuksia kuljettajille.Ensi kertaa hän epäili puoluevalintaansa , kaikki ovat kuulemma ihan samanlaisia -paitsi tietysti Persut .Samansuuntaisia kommentteja olen kuullut muualtakin , saattaa mieli vielä muuttua suuntaan jos toiseen ennen varsinaista äänestyspäivää.Kun kerran autolla olimme liikkeellä , lähdimme näyttämään Kytäjän kartanon seutuja . "Kytäjän kreivitär " on kirjahyllyssä ja Mummilla omakohtaista tuntemusta siltä ajalta. Suuri kaavoitus ja rakentaminen oli sielläkin tuhonnut järven kauniit rannat , eikä kartanokaan enää ollut loistossaan .Mutta löytyihän sieltä kuppila , joka ei kauneudellaan pullistelut , mutta tarjosi mahtavan munkkipossun ja kupin hyvää kahvia.Ja onnittelukortin "Kaksosille"!Sen teksti osui niin kohdalleen keskimmäisen luonteen kanssa , että ostin sen myöhemmin annettavaki ja nyt meidän luettavaksi.Se alkoi näin :"RAHA: kaksoset ovat raha-asioiden yläpuolella : mitä isomman kasan , sen parempi . LUONNE : Kaksonen on järjenjuoksultaan niin nopea , että putoaa useimmiten itsekin kärryiltä jutuistaan...."lopun tarjoan sitten merkkipäivänä.

Vanhimman Hääpäivän kahdettatoista vuosipäivää vietetään kuulemma talvisissa oloissa , lunta ja pakkasta Californian keväässä ! Onnea sinne jatkossakin !

Vanhoja ruusuja

Varsinaiseksi Nightingaleksi minua mainittiin , mutta en minä yksin moista kunniaa huoli , hain kaverin mukaan .Taivas antoi vettä , huuhteli talvea pois , kun melkein sokerista olevat naiset suuntasivat

kulkunsa Hobby Hallin ovelle .Tarkoitus oli ostaa uusi televisio "vanhan ongelmajätteen " tilalle , kuten Sirkku ystävällisesti asian ilmaisi. Sieltä se löytyi , samoin muutama muukin tärkeä ostos .Punainen takki herättänee vanhimmalle muistoja Sveitsin ajoilta , vuosia sitten pois mennyt anoppini kiittelee pilven reunalla miniää säästäväisyydestä , sillä nyt löytyi käyttäjä hienoille mustille pikkukengille ; kelpaa niillä konserttiin astella. Tavarataivaan kätköistä löytyi yhtä sun toista tarpeellista , vielä jokunen lamppu ja naulakko Sirkun kätköstä ja sitten on enää reissu toiseen tavarataivaaseen , Ikeaan.Sieltä kuulemma löytyy monta kivaa pientä ja hyvää.Ei houkuttele , mutta lupasin minkä lupasin .Onneksi en mitään tarvitse .Enää ikinä . Kahvikupille alakertaan , tavarat hissiin ja huoneeseen odottamaan huomista huoltomiestä ,hän laittaa telkkarin seinään .Kätevää , kun talossa on joku , joka hallitsee remonttireiskan työt.

Vasemmalla on miehen ruusut kaksi viikkoa sitten .Toisella puolen on samat ruusut tänään ."Vanhan ruusun väri " , melkein kauniimpi kuin tuo hehkeä tuore .Reilun Kaupan tuote, ihan Afrikasta asti lennätetty .

Opettajat

Ysikutosella oli hammaslääkäri puolen päivän aikaan , joten olimme ajoissa liikkeellä .Kymmenen minuuttia ja ulos , kyllä moisilla ajoilla yksityinen tienaa käyntimaksuja ! Lähetin parit terveiset seuraavaan kertaan ... Kauppareissukaan ei aikaa vienyt , joten kurvasin auton nokan Tilkan suuntaan .Ysikutosen tylsyys loppui nyt ja samaan pyrin aikaansaamaan Tilkantuvan asukkaan kanssa , eli kaksi yhdellä räpäyksellä.Kävimme katsastamassa "kodin " tilanteen ja lähdimme kahville Pihlajamäkeen .Vanhat opettajat muistelivat vanhoja , kun minä tyhjentelin ysikutosen meikkikaapin varastoja vuodelta yks ja kas.Sota-ajan eläneen on mahdoton heittää mitään pois ,vaikka ei se aina helppoa ole minullekaan .Moni tavara tuppaa jäämään "varastoon " kaappini hyllylle , jos vaikka vielä joku kaipaa .Kummasti opettajat virkistyivät , taisi liköörihöpsy siivittää kielenkannat .

Meillä etupihalla työmaa on noussut jo maanpinnalle .Toista kerrosta nostetaan paikalleen . On tämä rakentaminen ihmeellistä nykyisin , seinät liitää ilmassa nosturin kärjessä ja loksahtaa just kohdalleen .Tarkkaa on .Tämä kesä sitten kuunnellaan työmaapauketta linnunlaulun sijaan.

Synkkäriä ja Black swan

Tänään , klo 20.45 , 46 vuotta sitten syntyi meille esikoinen , joka melko välittömästi sai Kätilöopiston henkilökunnalta nimen "Nokipää ".Tumma tyttö ja nätti kuin vauvanukke , eikä se muoto ole siitä muuksi muuttunut . Rapakon taakse menee nuo onnittelut , siellä kolmenkymmenen helteessä on hikoiltu tämä viikko , mitä kademiellä täällä nolla-asteisessa rapakossa kuuntelemme.

Nina (Natalie Portman) on vaativan ja holhoavan entisen balettitanssijan (Barbara Hershey) tytär, jonka oma tanssijan ura on saavuttamassa tärkeän etapin. Nina on saamassa pääroolin Tšaikovskin Joutsenlammen uudessa tulkinnassa, josta vastaa baletin taiteellinen johtaja Thomas Leroy (Vincent Cassel). Darren Aronofskyn mestariteos mieleltään hajoavasta tanssijasta on kuin Roman Polanskin Inho päivitettynä 2000-luvulle. Vain harvoin, jos koskaan, ovat kauhu ja kauneus sulautuneet toisiinsa yhtä tiiviisti ja täydellisesti kuin Black Swanissa. Kyseessä on vuoden toistaiseksi paras elokuva, jonka pääosasta Natalie Portman kuittasi odotetusti Oscarin. Jos eläisimme täydellisessä maailmassa, Black Swan olisi voittanut myös parhaan elokuvan ja ohjauksen.

Yleensä mies lukee elokuva-arvostelut tarkkaan ja suuntaan sen mukaan .Onnekseni Black Swan oli jäänyt lukematta , en olisi saanut hänestä seuraa .Nämä psykologiset ihmismielen pohdinnat eivät ole hänen juttujaan ja sitähän tämä elokuva oli .Raju kuvaus nuoren ihmisen täydellisyyden tavoittelusta ja mielen särkymisestä baletin kovassa kilvassa.Tanssillisesti heikko , mutta visuaalisesti kaunis ,antoi toden tuntuisen kuvan kulissien takaisesta maailmasta .Äidin osuus tyttären kunnianhimossa ei ollut mielestäni yliampuva ,tytär oli itse oman kunnianhimonsa uhri .Elokuva oli rankkaa katsottavaa.

Ysikutonen alkaa olla tylsistynyt olemiseensa , vihdoinkin . "Kukaan ei käy , mitään ei tapahdu , ei jaksa ja ulkonakaan ei viitsi käydä ja elokuvat ei kiinnosta , ei jaksa istua , mutta ei noustakaan ."Elämä käy tylsäksi ,jos mitään ei tapahdu .Ja mitään ei tapahdu , ellei osallistu .Narinaa .Sille laitetaan loppu ensi viikolla . Tytär komentaa taas.

Toscanan kauneutta ja meidän kuraa...

Juliette Binoche palkittiin Cannesin elokuvafestivaaleilla parhaana naisnäyttelijänä Jamesin roolissa nähdään oopperalavoilla paremmin tunnettu William Shimell. Tämän tekijälleen harvinaisen leikkisän ja helposti lähestyttävän elokuvan keskeinen kysymys kuuluukin, mikä on totta tai aitoa ja onko väärennös tai kopio loppujen lopuksi alkuperäistä huonompi. Kirjan nimi on Copie Conformé, aito kopio. Kirjailija James Miller (William Shimell) edustaa yhtä taidefilosofian laitaa.tilannesidonnaista; kopio on on yhtä hyvä kuin alkuperäinen, jos se luo saman vaikutelman. Taidekauppias (Binoche) pitää ajatusta kiinnostavana .

Mies katselee nyrkkeilyä , sen sijaan että osallistuisi kanssani "Iltapäivään Toscanassa ". Moni oli tehnyt toisenlaisen valinnan , sillä teatteri oli melkein täysi .Elokuva oli jo oletuksena erikoinen , minäkin lähdin katselemaan maisemia , joita ei sitten suuremmin näytettykään .Liikuttiin pikkukujilla ja kellarimuseoissa. Mitä sain : sain oppitunnin kuuluisasta "ranskalaisesta rakkaudesta" , kuinka vietellä mies ,leikitellen ja kiukutellen , totta vai ei .Ja antoihan se mies periksi lopulta .Älykästä dialogia ,ei sopinut nukahtaa .Uskomatonta miten seksikäs Juliette voi olla lerpahtaneet rintaliivit huolimattomasti näkyvinä repsahtaneen mekkonsa alla .Tahallinen teho, joka tuotiin esiin , kun hän riisui ne kirkon hämärässä.Ei uskoisi nykyaikana moisen seikan tehoon , mutta se toimi.Mielenkiintoinen elokuva.

Guess Who’s Coming to Dinner, 1967, Yhdysvallat.O: Stanley Kramer, N: Spencer Tracy, Sidney Poitier, Katharine Hepburn. Lauantai-ilta YLE Teemalla tarjoaa katsojilleen annoksen perhedraamaa Stanley Kramerin tavalla. Elokuva kertoo nuoresta parista, jonka roturajoja rikkova suhde uhmaa ajan tapoja, ja kummankin osapuolen vanhemmilla riittää asian suhteen sulateltavaa. Aihe on etenkin elokuvan ilmestyessä ollut uskalias ja puhutteleva, mutta elokuva ei kuitenkaan sorru moralisoimaan liikoja, vaan pysyy alusta loppuun varsin helposti pureskeltavana viihteenä. Elokuva voitti kaksi Oscar-palkintoa: William Rose palkittiin käsikirjoituksestaan ja Katharine Hepburn roolistaan rakastuneen neitokaisen äitinä. Aivan yhtä upeaan roolisuoritukseen elokuvassa yltää myös isää näyttelevä Spencer Tracy, joka menehtyi pian elokuvan valmistumisen jälkeen.

Tämän lauantain Teemailta oli rasismi Martin Luther Kingin ajasta (1963) eteenpäin . "Arvaas kuka tulee päivälliselle " on jo käsite ja esitetty myös meillä teatterissa .Nyt katselin illan elokuvan ja nenäliinaa tarvitsin tälläkin kerralla. On vaikea uskoa , että tuosta kaikesta on vain nelisenkymmentä vuotta .Paljon on menty eteenpäin , paljon on vielä tekemistä, hidastuksia tulee , mutta pysähtymään et aikaa saa . Onneksi.

On minun makuinen ilma .Sumusade , ei tarvitse näytellä onnellista , kun kurassa ja ravassa liikut .Lunta on vielä kasoittain ja vesi valuu lätäköiksi .Liikenteen melu on järisyttävä, mikään ei pehmennä ääntä. Kaunista ylle ?? Mitä se sellainen on ?! Jossain muussa maailmassa , ei meillä . Mutta - elämä muuttui puhtaaksi ,hämyiseksi ja hiljaisemmaksi ,kun kävelin illalla elokuviin .Kaupunki olisi koettava vain iltaisin , pimeällä ja valojen loisteessa.

Tilkassa ystäväni miettii , miksi tytär ei ole käynyt Vuodenvaihteen jälkeen , löytyisikö ystävää , joka osaisi moisen solmun avata ."Koti " muotoutuu hitaasti , tavarat ovat hukkateillä ,kärsivällisyys on koetuksella.Ystävilläkin .Postimuseon kuppilassa kahvittelin toisen ystävän kanssa , myös siellä elettiin napit vastakkain tilanteessa "isät ja tyttäret ".Joskus tuntuu , että se ikivanha kasvatustyyli :"kunnioita jne "oli sittenkin helpompi toteuttaa kuin tämä uusi , jolloin jälkikasvu katsoo voivansa sanella sääntöjä vanhemmilleen .