Puhtaat paperit ja palon loppu

Kiistellyn taiteilijan Ilja Glazunovin näyttely Kiasmassa on viimeistä viikonloppua .Menin katsomaan , mikä siinä niin kiinnostaa. Yllätin itseni , paljon oli kaunista , kuten tämä "venäläinen tyttö ". Oli myös pari todella taidokasta lyijykynäpiirrosta aiheesta "venäläinen tyttö ".Liekö sitten sama kuin tuo kuvassa oleva , sen ja minua miellyttävän piirteet olivat lähellä toisiaan.Anita Hallamaan maalaus oli upea , samoin Armi Ratian .Muut mallina olleet kuuluisuudet eivät sitten suuria tunteita luoneetkaan , Kekkoskuva (joka riippuu Tamminiemen seinällä ) mukaan lukien .
Mielenkiintoista oli sen sijaan katsella , mitä "Taikinalle " on tapahtunut !Sehän on otettu jo aikojen alussa Kiasman kokoelmiin ja eipä ole kuulunut suosikkeihini niin sanottuna taiteena , seurantakohteena kyllä .Hiukan oli kutistunut ,halkeillut , mutta ei homehtunut !Kaikkea sitä voi taiteen nimissä katsella...


Taiteen merkeissä olisi pitänyt tämäkin ilta öineen mennä , sillä Helsingissä on meneillään "Taiteiden yö ".Aloitin kyllä osallistumalla Ryhmiksen teatteriharjoituksiin -meneillään oli kohtaus Tiina Lymin näytelmästä "SOS".Tuntui mielenkiintoiselta , taidan mennä katsomaan.Käväisin samalla myös Kallion Karhupuiston tunnelmaa aistimassa . Meno oli humppaisen huikeaa ja ihmetellä täytyy , kuinka komeasti puisto kukkii asukkaiden sitä huoltaessa .Yleensäkin on suuri ihmettelyn aihe , että ihmiset antavat kukkien olla rauhassa , kun meillä muuten on käsitys yhteisestä omaisuudesta hakoteillä. Kallion Grilli oli saanut seinustalleen kokoelman pehmonalleja , jäi hiukan epäselväksi , kenen oli idea , mutta toimivalta se näytti.Taiteiden Yö töksähti ilman laadun nopeaan viilenemiseen ja onhan noita jo nähty , tuskin mitään uutta enää on koettavissa .

Tämän päivän todella mahtava uutinen tuli HUS:sta ! Puhtaat paperit ! Ja toinen hyvä -vanhimman ei tarvinnut lähteä evakkoon , tuli on sammutettu .

Täyskuu

Mökitön vaeltelee levottomana ja osuu milloin minnekin .Eilen osumaksi tuli Lahti ,josta tuttavat olivat mökeillään tai flunssan kourissa , kahvit oli siis juotava Lahden Satamassa . Päästiin oikein ison jonon perään , sillä yksi oli ylitse muiden pullan tuoksussa . Kovasti tutun näköisiä paatteja oli Satamassa , liekö seilanneet muinoin lapsuuteni aikoihin Jyväskylän ja Lahden väliä!Turistipyydykseen oli varustettu siipirataslaiva Wellamo , jolla pääsi kiertelemään Vesijärven rantoja .Tuuli oli kova , mutta laiva lipui hiljalleen niin tasaisesti , että jo laiturin nokassa merisairaaksi tuleva onnistui reissun läpi ilman minkäänlaisia vaivoja.Kotiseutukierros vei Mukkulan Kartanon maille , jossa odotti kesän kohokohta -Laituritanssit ! Vielä olisi ollut sauna ja hiekkarantainen järvivesi - oi, Lahti , mikä kaupunki !



Helsinki on kuitenkin aina Helsinki .Huvila-teltassa soi Cubalainen musiikki ,Chucho Valdes orkesterineen.Minulle tuntuma oli lähinnä jatsia , cubalaista oli viimeinen kiitoskappale .Näin sanoisin ,joku voi olla toista mieltä .Aitona hakaniemeläisenä en tietenkään ostanut lippua itse telttaan , vaan kuuntelin musiikin Teatterin kallioihin nojaten ,monien muiden kuuntelijoiden kanssa.Tunsin itseni hyvin "kulturelliksi " vaihtaessani mielipiteitä tuosta ja tuosta kappaleesta.Vaelsin takaisin täyden kuun loistaessa Tokoinlahden yllä . Elokuu , lämpö ja valot heijastuen pimenevässä yössä veden pintaan, kaupunki on sykähdyttävän kaunis .

Ukkosta ja melua

Ukkosta , sekä ilmassa että talossa , joten sitä tuulettamaan suuntasimme kaupunkiin , jossa Juhlaviikkojen tohina on perjantaivauhdissa. Narinkkatorilla oli ranskalainen päivä .Mies sai kokeilla , miltä kyyti olisi maistunut viiskytluvun sitikalla kuuskytluvulla , jos sellaiseen olisi ollut varaa.Onneksi ei ollut , olisi siinä takalisto ollut kovilla ja miksei muutkin ruumiinosat , sillä seitsemänkympin vauhdissa ovet levähtivät auki ja auto tärisi kuin horkassa , näin kertoi eräs onnellinen omistaja.Ranskalaisuus näkyi ja tuoksui , minäkin sekosin kesäkauden lopuksi fantasiarannekoruun .Ehkä se nyt ei ihan mummo-koru ole , mutta enpä ole mummoksi asti päässytkään , joten voinen sitä hyvillä mielin käyttää.Maistuvaisista oli makoisin ,oikeastaan espanjalaiset Churrosit ,pitkulaiset rasvauppoiset munkkitaikinaiset herkut . Suomessa kun ollaan , niin ei kai mikään tilaisuus mene ilman lunta !Niin myös täällä oli luminen latu sauvoilla lykittävine kelkkoineen .Ei ollut helppoa ei .




U2 pitää konsertin Stadionilla . Sinne on nuorimmainen suunnistanut ystävineen ja 52 000 muun fanin kera . Minä kuuntelen ikkunasta tulvivaa musaa ja liimailen valokuvia kesän reisuiltani yhä kasvavaan kansiomäärään .Pidän huolen , että jään ainakin muistoihin , mahdollisesti valokuvan historiaan .Arkisto-osoitekin on tallennettu kansioon .



Luin Inger frmanssonin "Rotanpyytjät ".Kun haukuivat kirjan .Rotilla inhopsykologisen . Eli ,hän käyttää tällaista kieltä , lauserakenteita , lyhentää yhdistelmättä. Alkuun se häiritsi , sitten panin merkille joka "vinksauksen " , sitten se tavallaan vei hengästyen mukanaan .Vauhditti tekstiä .Kai. Hieman harppoen luettava tarina , joka ei rottapelkuria houkuta. Mende Nazerin omaelämänkerta "Orja ", sudanilaisesta kaapatusta vapauteen , oli tietysti koskettava inhottavuudessaan , mutta kirjamaailmassa valittetavan tavanomainen .Näin me olemme tottuneet tämän maailman epäoikeudenmukaisuuksiin , eivät ne juurikaan enää tavoita niitä tunteita , joita pitäisi.

jos olisin koululainen , niin nyt...

Huonosti säätieteilijät karttaansa lukevat , sillä tänäänkin oli helteinen ja hikinen päivä , jota viilentävä tuuli silloin tällöin kevensi.Hoitelin Mummin asioita kaupungilla ja ihmettelin , eikö kansa enää ole töissä ollenkaan , kun joka paikka oli täynnä keskellä päivää !Eikä edes ikuinen katuremontti häiritse kahvinsa nauttijaa , siinä hän istuu pölyn ja melun keskellä ja kuuntelee toisella korvalla katusoittajien saksofonia tai huilua .Minä kuitenkin kiiruhdin hikisen lenkkini päätteeksi Kirjastoon ja löysin puolen metrin pinon luettavaa ,kaikkeahan ei ole pakko lukea , ellei kiinnosta , se kirjaston kirjoissa on erinomaista .Olen vain luonteeltani sen verran utelias , että huononkin kirjan kahlaan läpi , enhän muuten tiedä , josko se paranee loppuaan kohti.

Ja päätin sitten aloittaa syksyn , niinhän tuolla moni muukin on aloittanut , vaatekerrasta päätellen .Minun syksyni alkaa Kasvitieteellisen puistosta , jonne suuntasin kirjoineni.Siellä kesä kukki kaikessa loistossaan , moninaiset kukat tuoksuivat ja jokunen lintukin vielä lauloi.

Vesikin solisi ja houkutti pienen tytön katselemaan kuvajaistaan .

Hänen seuraamiseensa menikin sitten lukutuokioni

,

putoaako vai ei

,

taisi olla leikki , josta en olisi mennyt lanttia heittämään .Ei pudonnut , ihme kyllä .

Kiintopisteitä

Raamatun Nooa sai lipua laineilla arkkinsa kanssa, kunnes toppasi kuivalle maalle. Romaanin kysymys kuuluu, löytyykö Liamille kiintopiste. Hän itse toteaa, että hänen elämänsä tuntuu kuivuvan ja kovettuvan kuin hiirenraato patterin takana.
Kun on kyse Anne Tyleristä, ihmisen kiintopiste löytyy tai jää löytymättä toisista ihmisistä. Tyler on kertojana miellyttävän verkkainen, uusaikaisen kiiresairauden selkeä vastavoima. Hänen keinonsa sosiaalisten asetelmien luojana ja näyttäjänä ovat purevan tehokkaita.



Tänään on tainnut olla kesän viimeinen kuuma päivä -jos on uskomista säämiehiin .Hikinen ilma oli suhteellisen mukavaa omalla tylsällä parvekkeellani , sillä yllättävän raikas tuulenhenki käväisi hetkittäin vilvoittelemassa.Olin happamella tuulella , joten otin kirjan käteeni ja istuin lukemaan .Anne Tylerin teksti vei mukanaan ,minun ei tarvinnut pyydellä anteeksi itseltäni laiskuuttani, samat hapet sain haukatuksi kirjankin ääressä kuin hikisellä lenkillä .Luin kirjan viimeiseen sivuun ja mietin lukiessani mieltymyksiäni .Ikäkö tekee , että lukemiseni ovat nykyisin hyvin usein vanhoista , uudenlaisen elämän etsijöistä ,irtautumisesta ? Haaveista , jotka olisi vielä mahdollista kokea .Pidin siis kirjasta.




Jotta en ihan ikälopuksi kääntyisi , luin koirakirjan .Eläintarinat liikuttavat aina ja jos se vielä kertoo todellisesta karvaturrista , kyyneleet on varma juttu .Muutaman tirautin minäkin .Näin kertoo ja kyselee lukija :


Junakoira Lampo
19.5.2006 14:20 Eurooppa
Tiedätkö Italiassa sellaista nähtävyyttä kuin Junakoira Lampon patsas? Ja olisi kiva tietää myös se että onko sellaista koiraa edes ollut olemassa?
Junakoira-Lampo on ollut olemassa. Tarinan mukaan kyseinen sekarotuinen koira hyppäsi vuonna 1953 ulos junasta Pohjois-Italiassa sijaitsevassa Campligliassa ja asemapäällikkö otti sen hoiviinsa. Koira matkusteli junissa, joiden aikataulut se tunsi ja palasi aina ajoissa kotiin saattamaan asemapäällikön tyttären kouluun.Koiran patsas löytyy Campliglian asemalaiturilta.Koirasta kertoo mm. Barlettani Elvion kirja "Lampo the Travelling Dog".

Eilinen päivä tuli kyläiltyä kesäpaikassa , jonka omistajat (kuin myös )uskoivat ikuiseen työnteon onneen ja huomasivat niveltensä jäykistyvän kumartelusta ja luidensa natisevan kantelusta . Suuri on kaunista , mutta pieni tuo onnen.Jotenkin näin se kai menee.Vieraan on helppo ihailla rakkaudella hoidettua .

kuusysi

Synkkärisankarin juhlinnat olivat tänä aurinkoisena päivänä hieman laimeat ja vähävetiset . Minä pelasin bridgeä puoli päivää ja sankari kulutti aikaa kenkiä kuluttaen .Iltapäivällä kävelimme Piritaan salaatille , joka nyt ei kovin kummoinen ollut .Täyttipä vatsan kuitenkin . Mitäpä emme olleet vielä tänä vuonna nähneetkään ?! Linnanmäkeä tietysti ! Siitä on ollut puhe jo monena kertana , mutta nyt kun oli vuosipäivä , oli sopiva mennä ihmettelemään , kuinka kansa seikkailee mitä kummallisimmissa laitteissa .Pää alaspäin hurlumheissä oli hyvin suosittua ja läpimärkänä poistuminen veneestä oli yksi kummastuksen aihe.Vielä minä lapset ymmärrän , mutta kun aikuiset menivät kastelemaan itsensä totaalisen märiksi, se meni yli ymmäryksen .Onneksi sentään aurinko paistoi ja ehkä se kuivatti vettä valuvan paidan ja farkut jossain vaiheessa päivää.Hurjia laitteita katsellessa oli hyvä tuumia , että onneksi on tuota ikää ja kaikkeen ei aina tarvitse mennä osallistumaan. Enää.

Tänään satoi

Luinpahan nämä kirjat .Olisivat voineet olla lukematakin , mutta sitten en olisi tiennyt , mitä ne pitävät sisällään . Inger Frimansson tarttui käteen Kirjastosta dekkarihyllystä jo upean kansikuvansa vuoksi .Nimi antoi vinkkejä hyisestä dekkarista , jota se ei kuitenkaan ollut .Sujuva kesädekkari , joka laittoi miettimään , mistä kirjailija saa moiset jutun aiheensa , ja tapansa käsitellä niitä . "Kennedyn aivot " ovat omassa hyllyssä , sehän on Makellin . Aivan liian pikkukohtiin tarkasti kohdistuva , monimutkainen juoni , joka polveilusta en voine olla muuta mieltä kuin että sillä tehtiin lisää sivuja .Aihe sinänsä oli ajankohtainen ja toivottavasti myös sen "puhtoisessa "puolessa toteuttamiskelpoinen .Siinä yksityiset lääkefirmat kehittivät uutta lääkettä Aidsiin , keinoilla , jotka eivät päivänvaloa salli.Toisaalta ilman koepotilaita ei synny uutta tutkimusta .Mutta mitä tekmistä on Kennedyn aivoilla , sen saa joku osaavampi lukija selvittää.Minulle se jäi vain turhaksi heitoksi keitokseen .

Taas kerran televisio esitti itseään parempaa ohjelmaa , tanskalaisen elokuvan "Hyppy".

Elämänsä parhaassa iässä oleva mies saa kuulla sairastavansa syöpää , joka johtaa kuolemaan muutamassa kuukaudessa .Vaikea asia hyväksyä , sekä vaimon että itsensä . Mitä ihminen haluaa elämällään tehdä , kun aikaa ei ole ? Nuorena kesken jääneet asiat ? Toteuttaa haaveet , jotka olisivat voineet olla toisinkin ?Yrittää ainakin ...aikahan ei enää riitä ...Tanskalaiset tekevät hyvää elokuvaa , niitä vaan ei näe elokuvateattereissa .Sinne tämäkin olisi kuulunut .

Merellä

Saimme kutsun mökille Sipoon Saaristoon jonnekin .Helle piinasi kaunpungissa , Mummi ilmoitti mittarin kivunneen yli 35:n, enää ei lukemisesta ulkona tullut mitään . Venäjän savut himmensivät maailman ja saivat allergikot henkimään tuskastuneena. Saaressa oli hyvä olla , myönnän. Työtä oli tehty, tyrni kasvoi , nurmi viheriöi , kalliot oli putsattu .Rantaakin oli siivottu , kiviä kanniskeltu huolimatta saaren toisen asukin monista vastalauseista - luontoa ei saa muuttaa.Hienoinen sinilevä kelluskeli vedessä , se ei estä minua uimasta !Tosin uimisesta
ei kannata puhua , sillä kun en tunne rantojen kiviä , tyydyin kelluskelemaan lähivedessä, sen verran huonosti se näkyi läpi.Virkisti kuitenkin .

Saaren isäntä on levoton mies , ei hän kauan jaksa seuraa pitää , pitää tehdä jotain .Siispä merelle !Lentäjänä hän oli lukenut säät tarkkaan , rajuilmaa oli odotettavissa vasta kello seitsemän !Hyvin ehdittäisiin , varsinkin jos ajettaisiin täysillä , kuten sanonta kuului.Nälkä oli ja sen tainnuttamiseksi oli tiedossa mukava ruokapaikka rannalla. Paljon oli veneitä , mutta ei ketään uimassa .Syytäkään ei tarvinnut etsiä , senkun katsahti laiturin yli !Siinä sitä kellui , sinilevää !Todellisuudessa tämä on hiukan enemmän hernerokan värinen , mutta terästin kuvaa , jotta leväkuviot tulisivat esiin .Näky oli minulle uusi juttu , lukenut , mutta en tavanut .Ei siis meren rantaan mökkiä !Tuossa puurossa en halua uida !

Takaisin ajellessa ihalin meren mahtavaa vihreyttä ja osoitin taas kerran maakravun loistavan tuntemuksen , sehän oli sinilevää sekin väri.Saaristo on kaunis katsella ja ihmetellä täytyy , kuin hankaliin paikkoihin suomalainen mökkinsä rakentaa .Raatajakansaa. Kotiin pääsimme ennen jyrinää, joka alkoi sitten sellaisella vauhdilla , että taivasta seurasi kuin nopeutettua filmiä !Sammutimme kaikki valot ja ihailimme parvekkeella istuen luonnon mahtavaa esitystä.

Hiki

Hikinen helle saa meidät tutkailemaan Helsingin rantoja , joita tuntuu löytyvän mitä kummallisimmista paikoista .Minulle Seurasaari on kyllä tuttu paikka , mutta uintipaikkana en ole osannut sitä pitää. Onhan Nudistiranta -naisille ja miehille erikseen -ollut siellä jo kauan ja kallioitahan riittää , mutta että sellaisia pieniä uimapoukamia , joissa voisi tuntea olevansa melkein yksin, se on jo ylellisyyttä pääkaupunkiseudulla.Tuona päivänä jätin uimisen kuitenkin väliin , sillä aallot löivät sen verran korkeina , että tottumattomana mereen , enpä rohjennut . Ja se uimapukukin oli autossa.Totesinpa vaan taas , että eipä saisi valitella veden puutetta näillä asuinmailla.Kahvinhimo yllätti ja suuntasimme alueen Museokahvilaan.Tyttäret sitä juuri sulkivat , mutta tarjosivat kuitenkin surkean ilmeemme nähtyään kupposen ja munkin , jolloin sulkemisen syy tuli selväksi : ampiaiset , tämän kesän vitsaus.Hengissä näytti tyttö olevan , vaikka viisi piikiä oli jo päivän aikana saanut ,kuinka monta lie asiakkaat .Hengenvaarallista touhua.

Hellelukemat ovat kivunneet jo kaikkien aikojen ennätysten yli.Kosteus hipoo trooppisia lukemia.Autossa on ilmastointi , suunta jonnekin .Tänään nokka osoitti Tammisaareen , jossa uimaranta mahtavine laitureineen oli melkoisen tyhjä .Eikö ihmiset enää jaksa rannoillekaan , enhän minäkään . Kierros puolityhjässä kaupungissa ja uusi suunta , vaikka Hankoon .Autosta ulos astuessa olo oli kuin Hong Kongissa , jossa kyllä tykkäsin asua ,mutta hikinen olo siellä ja Hangossa ovat kyllä kaksi eri asiaa. Veneitä oli pilvin pimein laiturissa , ihmisiä harvakseltaan siellä täällä , loput syömässä Rantakadun kauniissa ruokapaikoissa.

Naputin tekstiviestin muinoisille naapureille , joiden tiesin joskus majailevan Hangon mökillään.Pieni on kaupunki, olivat juuri lähteneet syömästä viereisistä pöydistä ja kääntyvät takaisin .Ilo oli taas tavata ( myös Pete perheineen ja Lilli ) ja nähdä heidän pikkuinen mökkinsä meren rannalla ,mäntyjen keskellä .Uimassakin kävin ja se oli ihan mukavaa, merta vaikka olikin .

Olisi se kiva ,pikkuinenkin mökki .Kunhan olisi lähellä ja järven rannalla ja pikkuisen isompi kuin tuo kaunis vanha mökki Seurasaaressa.
Kyllä ihmiset ovat olleet lyhyitä sata vuotta sitten, minäkin jouduin kumartumaan kunnolla astuessani pirttiin .Mutta kaunis se on , minun silmääni.

Tuhoja

Muutama päivä Karjalan mailla -ja Suomi meni sekaisin . Meidän lekotellessa ennätyskuumassa helteessä Kolin kauniissa maisemissa , Asta suunnitteli tuhojaan .Kun aamu valkeni kuutostiellä , koko myräkkä selkeni meillekin . Puut olivat nurin , sähköpylväät maassa ja langat roikkuivat teiden varsilla . Paikallisten yöpaikkojen katot olivat lytyssä , vettä ei tullut ja sähköt pimeänä .Suunnitelmat muuttuivat , moni kyläreissu jäi tekemättä , sentään yhdessä saaressa käväistiin ihailemassa kaunista luontoa -ja uimassa. Upea paikka , mutta niin kovin hankala.

Kaunis Karjala , Imatran kaupunki .Yllättäen rasismi nosti päätään , kaikki kyltit ja tekstit olivat ensin venäjäksi , sitten vasta suomeksi ja ruotsiksi.Hotelli-motellit oli venäläisten hallinnoimia , samoin melkein koko Koli.Tuntui oudolta , kun ei edes lukea osaa ja Suomessa kuitenkin ollaan.Lappeenrannan kesäteatterissa esitettiin näytelmää "Votkaturistit" .Se luultavasti avautui kokonaan vain muinoisessa Leningradissa käyneille , joihin itsekin kuulun , mutta mies ei .Hulppeasti irvailtiin suomalaisen reissusta suureen Neuvostoliittoon ,pilkka kulki molempiin suuntiin .Uusi aika on koittanut , ei olisi ollut mahdollista ennen.

Inception (2010) Kun on tuhon makuun päässyt , oli mentävä elokuviin katsomaan , mitä pitää sisällään uusi "Matrix ".Ei ollut maineensa veroinen .Ehkä me jonain päivänä onnistumme manipuloimaan toistemme unia , tuottamaan "eläviä kuvia " , ratkomaan ongelmat unissa , mutta soisin , että se tapahtuisi hiukan rauhallisimmissa merkeissä .Räjähdykset ja tappamiset , kolarit ja hukkumiset , kun ne tuodaan tavallisen toimintaelokuvan tyylillä mukaan, unenomaisuus unohtuu, elokuvasta tuli puhdas "action -leffa".Huolella tehty toki.
Ohjaus
Christopher Nolan
Käsikirjoitus
Christopher Nolan
Näyttelijät
Leonardo DiCaprio
Joseph Gordon-Levitt
Ellen Page
Tom Hardy

Ja ettei tuhot unohtuisi ,Frazier Parkissa pieni ankkojen lätäkkö saa olla vedenottopaikkana , sillä rinteissä palaa. Ei sitä aina muista , kuinka sanomattoman tärkeää vesi on .Suomessa kun asutaan.Lähettäisin sinne , jos se vallassani olisi.