Elaintarhaa

Kahden suuren koiran lisaksi tyttaren pihassa vilisee muutakin elaintarhaan kuluvaa.Pari kilpikonnaa ryomii aamuisin esiin , se tietaa kesan tuloa.Kuumalta kivetykselta loytyy kotimaisen nakoinen lisko lammitelemasta .Lintuja on kolibreista varpusiin,keltaisia orioleita ja upean sininen bluejay, jolla on pesa aivan terassin alla.Lintu harnaa keikutelemalla pyrtoaan niiaten, lahestyy , mutta lentokuvaa ei suotu antaamaan ,sen riikinkukon sininen selka loistaa auringossa kuninkaallisena.Sammakotkin taalla pitavat aamuoisin hereilla naksuttelullaan.Mutta , laululinnut , ne taitavat pysya Suomessa, niille ei riita ruokaa.On liian kuivaa ja kuumaa.

Kesa tulee silmissa .Puut ovat puhjenneet kukkaan, maisema tihenee.Kitkettavaa riittaa, akkijyrkkia rinteita on monta , kaikki tyttaren istuttamia.Taalta loytyy kotimaista sireenia, luumupuuta ja juuri kukkaan puhjennut omenapuu.Tamanhetkinen kuumus riittaa minulle, haen jo varjoa.Viela huominen helletta ja sitten kotiinpain ,jos Islannin savut suo.

Se paistaa nyt

Tanaan oli upea paiva.Pilveton taivas ja aurinko porotti kuumana.Tapaisimme "ikivanhat" ystavamme ravintolassa ,jonka he olivat meille valinneet.Tyttaren toive toteutui vain puoliksi ,olimme "ulkona",betoniseinien sisalla , katottomana ja varjossa.Matkan pituus puolitettiin ,joten me ajoimme vain puolisentoista tuntia Pasadenaan, he hiukan vahemman.Nalka siina jo tulikin .
Ystavamme ovat kiinalaisia ja lienevat kansainvalistyneet viiden vuoden aikana , jolloin en ole heita tavannut , silla valinta osui Italialaiseen keittioon . Se hammastytti hiukan , kiinalainen keittiohan on heille se pyha paikka.Ehka syyna oli toive saada syoda ulkoilmassa ,sita ei kiinalainen ravintola tarjoa , ruoka syodaan aina sisalla.Oli miten oli ,valinta oli hyva ,parkkipaikka miltei mahdoton loytaa, ruoka kaunista katsella ,silti pitaydyin salaatissa ja euroopalaisessa oluessa.Valkosipuli haisi kuin kotimaassa konsanaan .Kolme tuntia meni nopeasti paiviteltaessa tietojamme vuosien varrelta .Autoon ja puolitoista tuntia kotiin .Ja naama aurinoon .

Se on Kalifornia

Aamuvirkku tytar kaynnisti auton aamuauringon paistaessa pilvettomalta taivaalta ,me suuntasimme rannikolle tyttaren entisiin maisemiin .Santa Barbaran korkeat palmut ja huikaisevan sininen meri, siina se , mita turistit tulevat hakemaan .Ja yleensa saavat.Kaupungin asujaimisto on nuorta aikuista , siella olevan suuren collegen ansiosta. Heita tuskin haittaa turistien suuret laumat , jotka valtaavat kesaisin rannat , hotellit ja kadut .


Amerikkalaisen ei tarvitse matkustaa Eurooppaan Eurooppaa etsimaan , kaiken voi loytaa omasta maastaan.Tanskalainen leipuri tuli kerran kylaan ja perusti leipomon.Siita sai alkunsa kaupunki nimelta Solvagn, tanskalainen kaupunki. Nykyisin kaupunki on puhdas turistinahtavyys , jonka laitamilla asustaa entisten tanskalaisten jalkelaisia viitisen tuhatta.Tytar toimi johtajana kaupungin suuressa hotelissa kolme vuotta ja mielenkiintoinen juttu on , etta huolimatta nimenomaisesta turismista elinkeinona, kaupunki sulkeutui kello viisi!Mummut ja papat halusivat kotiin.Turistille ei ollut aikaa ja moni turistibussi huristikin ohi, silla lahella ( jonka lahella myos Neverneverland oli ) oli intiaanien reservaatti ja siella Kasino!Intiaanit sitten ostivat "tyttaren hotellin "ja laittoivat oikean inkkarin johtoon...

Sanat Ynez on viela pienempi kaupunki ja siella taidetaan viela uskoa ihmiseen . Tyttaren siella asuessa hanen autonsa tarvitsi huoltoa .Seuraava kysymys oli , millas paaset toihin kymmenen kilometrin paahan , kun busseja ei juuri kulje ?"Ota tuosta tuo amerikanrauta , aja silla !"Ja silla han meni ja toi upeuden takaisinkin ! Ei taitaisi onnistua meilla.

Suuri Kasino on keksinyt keinon , milla koukuttaa ihmisia : hotellin bussi hakee ilmaiseksi LA:sta , tarjoaa huoneen ja aamiaisen.Ja pelaajia riittaa.

Jacksonin Neverneverland on kuulemma tyhjillaan ja autio.Joku yksityinen on sen lunastanut , toivottavasti tekee siita turistinahtavyyden.Luulisi sen vetavan yhta lailla kuin Elviksen Gracelandin .Asia jaa nahtavaksi.

Kaksi tuntia nurkan taa

Illalla satanut lumi suli vedeksi , kun mina ennatin teekuppini aaresta miettimaan vaatepuolta .Ostoksilla olin toki kaynyt suuren kassin kanssa , mutta silloin paistoi aurinko ja olinhan toki lampimassa Kalifornian kevaassa !Sukelsin siis tyttareni vaatekomeroon ja haalin paalleni melko mukavan nakoisen kokoonpanon , laitoin lenkkarit jalkaan -ja toivoin , etta tyttaren tuttavat pysyisivat kotosalla !Pilvet roikkuivat vuorten paalla ja pikkukaupungin tie katosi valkeaan usvaan.Tihutti vetta .






Illalla ajoimme syomaan vavyn pojan ja vaimon kanssa Channel Islandiin Meksikolaiseen rantaravintolaan .Matkaan meilta meni kaksi tuntia , nuorelta parilta yli puoli tuntia.Siina ajellessa mietin , kuin olinkin unohtanut taman maan valtavat etaisyydet !Mikaan ei ole lahella , kaikki on joko suurta tai ihan pienta, paivassa ennattaa tehda vain yhden asian .Ruoka oli hyvaa ja sita oli runsaasti.Sitten toinen kaksituntinen kotiin .

Aurinkoa ja vetta

Amerikan vavy ajelutti kamerahullua anoppiaan eilen koko paivan huikeissa vuoristomaisemissa ,jossa lumet olivat sulaneet ja tayttaneet Kern Countyn lapi virtaavan joen raikkaalla vedella.Kosket virtasivat vuolaina ja veden pauhu oli mahtava.Vuoristoilma oli raikas ,vaikka lampomittari naytti 28 astetta celsiusta.Alas tullessa paikallisen intiaanityylisen ruokalan isanta haisteli ilmaa ja tuumasi ,etta huomenna myrskyaa ja tulee lunta !Minua se hymyilytti,kunhan nyt turistille juttua haastaa, mutta tottapa tiesi! Aamulla kun herasin , taivas oli umpisumussa Frazier Parkissa ,tuuli vinkui nurkissa ja vetta tuli kaatamalla!Uutisista sitten huomasin , etta eilisella seudulla puhuri riepotti ja lunta satoi poikittain .Oli siis oivallinen paiva opetella takalaisen koneen saloja.Kuvien pienentaminen jo onnistui ,mutta tahan sivuun ne haluavat asettua omiin asemiinsa, eivat kaskyjani kuuntele!
FR Park on korkealla vuoristossa ,ilma on ohutta ,pienempikin lenkkeily hengastyttaa.Sateen jalkeen tein lenkin ,olo oli kuin kotisuomessa kesasateen jalkeen,raikasta ja tuoksuvaa.

Aurinkoinen Los Angeles

Olemme viettaneet kadehdittavan kalifornialaisen viikonlopun .Upea 23 mailia pitka hiekkaranta kuhisi juoksevia , kavelevia ja pyorailevia , kunnostaan huolehtivia ihmisia .Amerikkalainen nautti ulkoilmasta ja auringosta.Ja me nautimme upeasta Hermosa-rantahotellista,puhtaasta hiekasta ,upeasta auringonlaskusta.

Viikonloppu huipentui konserttin Disney-Hallissa.Akustiikka oli juuri sita , mita sen pitikin olla , sali oli syotavan kaunis ,varit kirkkaita -suomalainen sanoisi riemunkirjavaa!Silti-hyvin kaunis ja rauhallinen .Kameraa ei saanut tuoda sisaan , joten suurin osa tallentui muistiin .Talo oli huima mielikuvituksen tuote, upea!

Kuvia on monta kortillista , nayttelen niita pikkuhiljaa ,kiirehan ei liene , silla taidan viettaa taalla seuraavat neljatoista kuukautta .Kukaan ei paase maasta ulos , ennenkuin tuhkapilvi sataa alas .

Kalifornian lumet

Muutama tunti unta -jos se nyt yleensäkään tulee - ja sitten tämä neito suuntaa kohti Kalifornian lämpöä !Niinhän me kaikki täällä olemme tottuneet ajattelemaan . Tyttären lähettämä kuva kertoo , että luonto voi yllättää .Lunta tai ei , siellä on lämmin aurinko ja huominen voi olla jo ihan toista . Kiva lähteä kuitenkin .

Tityy

Sietämättömän paljastava kevätaurinko näytti taas kyntensä .Unohdin lukulasit nenälle mennessäni hampaiden pesulle kylpyhuoneeseen .Ja näin paljon sellaista , jota ei siellä pitäisi olla , likaa ja mustaa pölyä . Tovin siinä kiukutellessa rätin kanssa , astuin ulos , pistin oven kiinni , jätin pölyt sisään ja lähdin katsomaan , joko kevätkukkaset olisivat esillä ! Hehkuvan keltaiset ja violetit kukannuput olivat juuri auenneet keväiseen aurinkoon .Pitäisi saada sormet multaan , kukkapurkki ei siihen riitä .

Hain kahvikupin Kasvitieteellisen kahviosta ja suuntasin lukupenkilleni . Taivas oli sininen , aurinko lämmitti kevään viileää tuulta ja lintujen laulun peitti lokkien kirkuna .

Luettavana oli Elizabeth Noblen "Kirjeitä tyttärille " .Liekö kirjoittajalla naistenlehden toimittajan tausta , sillä paikoin teksti juoruilee ja leveilee . Aihe on hyvä ja pohdinnat toden tuntuisia , kirja etenee liikaa kaarrellen , joten minä luen harppoen .

kevään merkkejä

Sade pieksii katuja ja puhdistaa ne lumesta , jättäen hiekan , roskat ja ikuiset koirankakat meidän kävelijöiden tallattaviksi . Joka keväinen riesa ja puheenaihe , silti suomalainen ei vaan opi .Se on kuin pupu , joka pistää päänsä pensaaseen : kun sallii koiransa kakkia hankeen , sinne se katoaa . Ja kansa haukkuu haukkujaa , vaikka syyllinen on narun perässä.Autoilla on Lappuliisat , pitäisikö ulkoluttajille järjestää Koiraliisat ?Siinä ei tarvittaisi edes kielitaitoa , kommenttina "maahanmuuttokeskusteluun "...

Sanomatalossa on "Vuoden lehtikuva "-näyttely .Hannes Heikura on ollut suosikkejani kautta aikain ja ei hän pettänyt nytkään .
Romanttinen ja runollinen kuvaaja , niin hänestä sanottiin .Ei kovin tavallinen määrite lehtikuvalle.

Vielä taipuu vanhan selkä puuhaan , joka tietää kevään tuloa ! Talvikenkiin lankkia ja pois silmistä odottamaan ensi talvea .Minä kyllä kehoitin suorittamaan moista hommaa pöydän päällä , mutta "näin olen aina tehnyt ja näin teen nytkin " .Pohjalainen .

Pääsiäistä

Sofia Gubaidulinan Johannes-passio on karu ja synkkä apokalypsi, joka kasvaa hetkittäin rajusti Puolitoistatuntinen teos kiertyy yhdeksi näynomaiseksi hetkeksi, jossa taivaallisen transsendenssin kaipuu ja infernaalinen tuhokauhu yhdistyvät. auhaavaan dramaattisuuteen. Usein tuntuu siltä kuin ilmestyskirjan peto lähestyisi muristen.

Gubaidulina, Sofia: Johannes-Passion (St.John Passion) (2000)for soprano, tenor, baritone, bass, two mixed choirs and orchestra.

Se oli sitten erilainen Pääsiäispassio. Pääsiäistunnelmaa en musiikista löytänyt , suurta meteliä ja sietämättömiä mekaanisia ääniä , jotka nostattivat ihokarvat pystyyn ja kiristivät hampaita. Oikeastaan en löytänyt koko teoksesta musiikillista kauneutta , mutta ehkä se ei ollut tarkoituskaan .Kärsimysteos , ehkä kuulijan kuului kärsiä . Kuorot olivat kyllä osin kovinkin kaunissointuisia , sopraano oli upea, baritoni tasapaksu ja basso monotonisen mitäänsanomaton .

Mummi piti. Olisiko yhtenä syynä huono kuulo , joka suodatti metelin ja jätti kuulematta muun muassa luultavasti koko basson äänen ?!

Lämpöaalto hellii Helsinkiä ja sulattaa lumet vauhdilla . Lukupenkkini houkutteli minut kesken siivouksen lopettamaan Enni Mustosen "Vasikantanssin ", ei mikään merkkiteos , mutta leppoisaa tarinaa maalaismaisemasta .Se sai minut kaipaamaan linnun laulua ja järven rantaa.Siinä lukiessa mustarastas intautui lurittelemaan pääni yläpuolella , sen laulun voimakkuus ylittää infernaalisen liikenteen metelin , jota ei pääse pakoon .Korviani en uskonut , mutta ellei olisi ollut vasta huhtikuun alku , olisin vannonut , että puistossa lauloi peipponen ja hernekerttunen , mutta sehän nyt ei voi olla mahdollista näin aikaisin ?!

Tänään on Pitkäperjantai ja juhla .Syötin kaupungissa olevan sukuni ja selvitin kerralla vuoden munakiintiön .Kaikki meni , jopa Mämmi , jota tarjosin kerman ja vaniljakastikkeen kanssa .Systerin sekopäisyys ensi viikon tutkimuksesta toi lisämausteen ateriaan .Taas yksi syöpä ,sekoilee siinä muutkin .

Illan tullen kuuntelin parvekkeella kahden mustarastaan lurittelua .Siinä ne kosiskelivat kymmenen metrin päässä , ensin toinen ja sitten toinen.Tämä sävelteos voitti mennen tullen Gubaidulinan riitasoinnut !

Suomessa päivä taittui jo uudelle .On vanhimman syntymäpäivä .Onnea sinne !