Makkara siellä, makkara suussa

Sitä pitäisi olla kiitollinen ihan kaikesta , kun on selvinnyt syövän kourista , mutta niin turhamainen vain  -ainakin tämä nainen on , että kiitollisuus unohtuu mekkokaupassa yhtä nopeaan kuin tämä ostaja ovesta ulos livahtaa ! Mitä sitä oikein kuvittelee itsestään , kuvittelee , että muistuttaa upeassa mekossa mallia , joka sitä mekkoa esittelee ! Kaunishan mekko on , monikin  ja kokoa on isoa ja pientä , mutta mutta ...silmä ei totu katsomaan makkaroita , joita ei ole tarkoitettu  tuonkaan mekon kurveille !" Voi voi , meillä ei ole nyt muuta  tarjota , toivotan onnea mekon etsinnälle !" Kiitos ja poistu , pääsen vielä samalla ratikkalipulla takaisin Hakaniemeen .

Matkalla katselen tyttöjen ja naisten kauniita mekkoja , malleja joita en kaupoissa näe , tietenkään en näe , koska en koskaan käy vaatekaupassa uutta etsimässä ! Minullahan on kaapit täynnä vaatetta  , jopa muutama mekkokin . Äkäisenä ja turhautuneena käyn vaatekaapin kimppuun , kokeilen ja poistan .Pian on tyhjää hame ja housuosastolla , shortsitkin lähti , vain yhdet kaksikymmentä vuotta sitten  Amerikoista ostetut jäivät hyllyyn ! Olenkin aina ihmetellyt , kuinka rapakon takaiset vaatteet ovat muodissa vuosikymmeniä ja kuinka ne aina vaan mahtuvat päälle , vaikka puntari osoittaa kiloja karttuneen huimasti lisää ! Trikoo on läskillä ruma , lauletaan , ja onhan se , mutta niin kovin mukava ja salliva ,että ei makkaroitaan kantava moisesta välitä .Siksi ne yhdet shortsitkin tuonne kaappiin jäivät . Muotiasia on kyllä jo vähän retroa. Pusero-osastolla olen hyvinkin muodissa ,kiitos Amerikan tyttären , nyt sitten täydennän kokoelmaa tulevalla Kalifornian reissulla , jos nyt saan sen aikaseksi .Kiloja ajatellessa tuli nälkä , kaupan hyllyiltä tarttui koriin tuore kaali ja lenkkimakkara , näitähän nautittiin nuorena ja hoikkana Ympyrätalon nurmikolla , kun sinne istuminen tuli sallituksi !Tosin juomana ei ollut silloin olut , vaikkakin holiton , vaan kirkas kraanavesi !Kaikkea sitä lenkkimakkarasta muistuukin mieleen ...

Viikonloppuna oli helle .Sunnuntaina en liikahtanut kodista ulos kuin parvekkeelle , jota syvästi kumarran kuumilla ilmoilla , sillä siellä on viileää ja varjoisaa. Istuskelin lukemassa Heleena Lönnrothin dekkaria "Puolalainen kuurupiilo ",jonka tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin ja Puolaan kummallisine ,huonosti hahmotettavine kiemuroineen ,kun kuulin   sirkutusta, joka ei voinut olla muuta kuin poikasten ruokapyyntöä .Ja siellähän , kerrostalon seinällä oli keltasirkulta (kiikari ) näyttävä emo poikasiaan ruokkimassa ! On jäänyt Huollolta putken pää peittämättä ja hyvä niin , siellä on linnun pesä ! Pihan puussakin näyttää olevan lintuelämää ,joten siitäpä muistuu taas mieleen Landen pääskyset , pesiä kun oli kymmeniä , niin kesän kolmessa pesinnässä  poikasia ehkä sata  ,enemmänkin !Poikaset tarvitsivat ruokaa , hyttysiä ja niitä emot pyydystivät vuorokaudet ympäri .Meillä ei juuri hyttysvaaraa ollut , luultavasti juuri pääskysten vuoksi , se määrä mitä ne tarvitsevat vuorokaudessa oli käsittämätön !Pesäjätösten siivous on työlästä , tuskin sitä monikaan mökkiläinen enää nykyään jaksaa hoidella .Kannattaisi , ei ehkä tarvitsisi rynnätä mökiltä pois hyttyshyökkäyksen vuoksi , kuten nyt olen muutaman onnellisen mökin omistajan terveiset saanut ! Yksi Lapin kävijä kertoi muinoisesta vaelluksestaan Inarin seudulla kesällä , jossa hotellin räystäät olivat täynnä vierivieressä olevia räystäspääskyn pesiä , eikä ollut hyttysiä !

 Kuuma lauantai vietettiin ilmastoidussa autossa .Matka suuntautui Keravalle , jossa ystäväpariskunnan mies on Terveyskeskuksen vuodeosastolla inhottavan herra Parkinssonin kourissa .Minä olen saanut näistä paikoista nyt yliannoksen , jätin siis väliin, terveiset vaan sinne .Herran vaimoa mentiin visiteeraamaan  , kahvittelemaan ja kuulemaan muut jutut ja uutiset , jotka nyt onneksi olivat tavallista arkielämää ,upeaa sekin nykyisin .Emäntä kyllä hiukan kauhisteli kännykkääni , joka taltioi runsasta pihaviidakkoa ja tietty ehtoisaa emäntää : "No tietysti sinä sitten laitat näitä jakoon vaikka minne !" No , sehän oli jonkinlainen lupaus jo ,ja näytin kuvat  ,ilmoittaen samalla , että en koskaan laita huonoa tai rumaa kuvaa !Pihan viidakkomainen runsaus toi mieleen äitini , joka olisi ollut moisesta kovasti innoissaan , ei hänkään antanut kukkia leikata ennen kuin ne olivat siementäneet ja näin varmentaneet olemassaolonsa seuraava vuonna. Tässä pihassa kukki "Mummin rantalemmikki ,kukka jota hän oli kuljettanut mukanaan Lahden kouluajoista lähtien "..muistikohan kukaan ottaa talteen tuota lemmikkiä Pihliksestä , tuskin  ...

Kuvasin pitkällä putkella  akvaariota , siellä yksi kala käyttäytyy oudosti. Tulos on kuin akvarelli, lienee etulasissa olevan levän syytä ....

 Pikkumies kävi alakerran kaupassa ensi kertaa yksin , teki listan ostoksistaan ja suoriutui asiasta hyvin .Tuumasi : " Sitten kun te olette niin vanhoja , että ette pääse sängystä enää pois , minä voi käydä aina kaupassa ja hakea teille ruuat .Niin ette sitten kuole ." Että sekin on nyt sitten järjestyksessä.

 

Toukokuu loppui ja kesä alkoi

Laukaassa on Taidekeskus Järvilinna , joka on minulle tuttu kotipaikka lapsuuden ajoilta . Järvilinna toimi aikoinaan Vastaanottokeskuksena pojille, joiden elämä ei mennyt ihan normaaleja polkuja .Siellä minä kasvoin muutamat varhaiset vuoteni isäni toimiessa johtajana ja äitini hääriessä opettajana pojille .Luonnonkaunis paikka oli menossa rappiolle , mutta Jyväkylässä on muuan mesenaatti Sorjonen , joka rakastaa taiteita ja vanhoja taloja ,näin myös Järvilinna sai uuden elämän . Toimittaja Risto Urrio otti serkkuni vinkistä kiinni , soitti ja tuli käymään .Hän vei mennessään paljon kuvaa , tekstiä ja tietoa menneestä loistosta  , syksyllä ilmestyy kirja Järvilinnan historiasta .Siellä on kansien välissä tämäkin prinsessa kuluneissa tossuissaan .Hämmästyneenä huomasin muistavani paikkoja  , ihmisiä ja tapahtumia , kun niitä yhdessä siellä muisteltiin .Tilaisuus oli mukava , odotan mielenkiinnolla kirjan ilmestymistä syksyllä .
Koulu loppuu ja kesä alkaa. Pikkumiehen kevätjuhlassa oli jännitystä  : " Tuletko kuuntelemaan ?" No , jos sinä jotain esität , totta kai ! "" Joo, me lauletaan , mutta en kerro mitä , jos tulet !" Kului pari päivää ja Pikkumies ei enää jaksanut salaisuutta pitää :"Kuule , me lauletaan SUVIVIRSI ! Sitä ei saanut esittää päiväkodissa , mutta nyt täällä saa !!"  Asia oli siis tärkeä , laulu kuuluu koulujen perinteeseen . Onneksi tuossa koulussa , jossa lapsia on monesta maasta ja uskonnosta , on tuo asia oivallettu  ja ennen kaikkea uskallettu ! Riemulla laulu kaikui koko koulun sitä laulaessa !
Luokassa sitten oli uusi juttu , ensimmäisen luokan todistus ,kumarrus ja kiitos , vaikkei ihan joka risti kovimmalla paikalla ollutkaan !Hyvällä mielin kuitenkin kesälomaa viettämään .

Uusia juhlia oli luvassa seuraavana päivänä , Pikkumiehellä yhdet , Mummilla ja Vaarilla kolmet . Kauniainen , Vantaa , Helsinki ---siinä järjestys ruusujen jakoon . Kummipojan poika pääsi ylioppilaaksi , olisi mukava tavata  kolme vuotta sitten menehtyneen Riksu-ystäväni lapset jälkikasvuineen , heitä en ole sen jälkeen nähnytkään .Yksi on Tampereella, toinen Brysselissä ja kolmas Kauniaisissa ---kaikki kummasti tavoittamattomissa .Jossain mielessä nämä uudet viestintämuodot tuntuvat korvaavan  tapaamiset ja visiitit ...enää ei äkkikyläilyt meikäläiseltäkään ihan onnistu ! Ruusut autossa ja nokka kohti Kauniaista .Kummipoika oli antanut uuden osoitteen , GPS ohjasi ja neuvoi .Oltiin oikeassa ajassa , ehkä väärässä talossa , sillä talo tuntui täysin asumattomalta, kello kävi , hiljaista oli . Jätin kortin postilaatikkoon , mutta ruusut nappasin mukaan , kun ovessa , ei postilaatikossa ollut nimen nimeä ja naapuri pudisti vain päätään . Luultavasti juhla oli venynyt koululla, sehän olisi normaali selitys .....

Sitten Vantaalle . Siellä odotti kaunis lakin saaja iloisena koulun päättymisestä  , juhlisti lakkiaan sukulaisten ja ystävien kanssa .Pikkumieskin oli saapunut sukuloimaan , mikä sujui hyvässä yhteishengessä  videopeliä pelaten .Mummikin kävi kurkkimassa , mutta pelin kulku ja sanasto on ihan muusta maailmasta , kunhan nyt ihmetteli ja napsi muutaman epätarkan kuvan !

Illan suussa oli vielä yksi lakin saanut  , siellä oli jo vieraskaarti kadonnut , mutta itse juhlakalu oli vielä paikalla  ja sehän oli se pääasia ! Koko päivän vallinnut kaunis poutasää vaihtui illan sateeseen , mutta eipä tuo tainnut juhlijoita suuremmin häiritä  , tämä lakki lähti koko koulunsa lakin saaneiden kanssa ratikka ajelulle , hauska tapa juhlistaa yhdessä . Äitiä ja iskaa siinä valvotettiin , tietämättä , että aamulla oli lähtö NYKiin ja pakkaaminen tekemättä ! Hyvin olivat kuitenkin selvinneet , mukava tämä "sosiaalinen media " , korttia parempi ainakin tämän päivän postin nopeudessa, jota ei siis ole .
Ruusut tuli jaettua , yksi jäi itsellekin ja tuolla se kukkii äitienpäiväruusun purkissa !Kummipojanpoika saanee ruusunsa sitten joskus...

 Yhdet hautajaisetkin tuli koettua . Hietaniemen Krematoriossa ystäväni mies sai kauniin lähdön : alttaritaulun kohdalla olevat ovet avautuivat , arkku liukui hiljaisen musiikin soidessa sisään ja ovet sulkeutuivat .Vaikutti meihin  kauneudellaan .

Kirjoja on tullut luettua monenmoisia .Niitä kun tilaan  eri lähteiden suosimina , lukulistalla on usein kummallisuksia , mutta myös mielenkiintoisia .Kaikki on luettava , ainakin kahlattava läpi , sen verran utelias olen  .Ja enhän voi tietää , ellen lue , miksi joku on moista teosta suositellut ! Björk oli mukaansa vievä dekkari ."Noitapussi jne " oli hyvin vanhanaikainen , mutta maalaispikkukaupungin elämää varsin totuudenmukaisesti kertoileva , ei mitenkään innostava .
 Sami Maijala loi kummallisen maailman nykyaikuiselle ,säälittävän  ja toivottavasti ei liiaksi toteutuvan . En pitänyt .

 Pikkumies on kesäkurssilla .Täti vei hänet aamulla , Pikkumies kysyi , kuka tulee hakemaan ? "Mummi hakee ja Papa hakee sitten mummilasta " "No jo on monimutkaista  !" oli kommentti .
Eilen puistossa  Pikkumies mummille :"Miksi sä juttelet AINA  kaikkien kanssa  ?" Taisi mummi siinä höpötellä pienille taaperoille ja usein vähän isommillekin  ! Ettekös te muut juttele ?!

Tänään sitten olin osteopaatin käsittelyssä . Siellähän pitää riisuutua , näin myös minä  ja taittelin päällä olleet  toistakymmentä vuotta  vanhat suosikkihousut  tuolin karmille ------kun huomasin , jotta haaruksissa oli suuri kulunut kohta ihan oikeine reikineen ! Ja niillä minä olin kuljeskellut ties missä ! Käsittelyn jälkeen äkkiä kauppaan housuostoksille ja jonkinlaiset sain jalkaani .Tulin kotiin uudet pöksyt jalassa ja keikailin siinä miehen silmien edessä  "Huomaatko ?! " " No joo , nuohan on hienot , olenhan sanonut niin jo ainakin parina kesänä ...."  Että   ??!