synninkantajat vai synnintekijät

Pauliina Rauhalan uusin kirja  "Synninkantajat " oli ahdistava kokemus .Rauhallisesti kerrottu uskon seinien sisään ahdetuista ihmisistä , jotka eivät voineet hyvin .Ulos pääsyä oli vaikea , ellei ihan mahdotonkin yrittää yhteisön ja suvun menettämisen pelossa ,asioiden , jotka olivat normaaleja toisten elämässä , noudattaminen , tunteminen ,nauttiminen johtivat kuulusteluun ja synnin anteeksi pyytämiseen , synnin , mikä se musiikkikin on ?! Musiikkia ne on Siionin virretkin ,se sallittiin , mutta jopa kirkkokuorossa laulaminen johti erottamiseen ! Ahdistavinta oli seurata pientä pikkumiehen ikäistä koululaista , jolle oli uskon  totuuksia taottu koko pieni ikä , lapsihan uskoo kaiken , ei juuri kyseenalaista edes rakkaimman henkilön katoamista elämästään , vieden musiikin ilon mennessään . Loppu on raastava , pieni poika kuuntelee jäiden soittamaa sinfoniaa ja hukkuu .

Minulla oli alakoulussa paras ystävä , jonka perhe oli lestadiolainen . Meillä oli piilo pannuhuoneessa kattilan takana , siellä pari laatikkoa filmitähtien kuvia .Niitä ei saanut viedä ylös kotiin , poliisi-isä olisi ne hävittänyt .Pieni asia , mutta monien salaisuuksien joukossa se tuntui suurelta , sitä silloin ihmettelin . Ystäväni lähti aikuisen pois liikkeestä, hänestä tuli lääkäri , monen lapsen äiti. Tiedän , että hän liittyi takaisin liikkeeseen aikuisena , yhteys ainakin minuun katkesi .Mietin joskus , miten hän saattoi toimia lääkärinä , kun usko ei sallinut kanssakäymistä "uskottoman "kanssa... Rauhalan kirjan mukaan mikään ei ole  muuttunut .

 

Toinen ääripää oli sitten elokuva "Cratzy Rich Asians " .Reipas parodia kiinalaisesta luonteesta ja kullan ja kiiltävän himosta . Yksi asia on sanottava elokuvan hyväksi , siinä kiinalainen luonne tulee esiin hienosti halusta menestyä  ja iloita myös toisten menestymisestä ! Olla kiinnostunut , että miten joku kahmaisi runsaan rahapotin , sehän ei kuulu ainakaan suomalaiseen kulttuuriin , täällä vallitsee salailun ja kateuden kulttuuri .Rönsyilevää ja runsasta oli tämän porukan elämä , melkein sanoisin , että katsojan olisi hyvä tuntea kiinalainen luonne , nuoremmat katsojat melko varmasti seuraavat elokuvaa kuin "kauniita ja rohkeita " , parodian sanoma menee hukkaan.

 

 Torstain konsertissa oli viulisti , joka antoi tietysti odottaa paljon .Josef Spacek , nuori komea kaveri , joka soitti Brahmsin konserton D-duuri  juuri niin upeasti kuin oli odotettukin . Taitava viulisti sai mahtavat aplodit ja esitti kiitoksen  teoksen , joka oli vaikeudessa varmaan ainutlaatuinen. Nähtävästi taitureita ei innosta melodiset sävellykset enää , sääli , mutta onhan osaamistakin aina antoisaa kuunnella ja sen kyllä kuulimme .

 Keskustelun aihe Bridgen kahvittelun aikana oli Palvelutalot , joissa minä alan olla asiantuntija . Hinnat puhuttivat , samoin ruuan suuri osuus talojen arjessa .Tässä osa meistä -meillähän ei ole pakkopareja , mukaan saa tulla yksinkin ja se sanelee ainakin näin mökkien talvikuntoon laiton aikaan , kuka kulloinkin pääsee  -siis kahvipöydässä , jossa syötävät ovat kevyen sorttisia ! Miten sitä jaksaisi Palvelutalon pakkomaksetut ruuat , ainakin tämän Tammisalolaisen  talon ruokalista hengästyttää jo sitä katsellessa !

Syksy on tullut , luonto tuottaa suhinaa ja kaislan helinää Töölönlahdella  ja remonttimiehet parvekkeeni alla toisenlaisia ääniä .Talvi vie kaislat , miten käy tuon kolinan ja suhinan , se ei taida valmistua ikinä ....

Flunssaa karussa

Aurinko helotti kirkkaalta taivaalta , minä niiskutin , olisi siis pitänyt leikkiä sänkypotilasta .Pituusasento päiväsaikaan ei kuulu elämääni , siihen olen päätynyt  vain migreenin ja syövän kourissa ja nyt en kärsi kummastakaan ! Mies on kiltti ja lähtee ajelemaan kanssani , vaikka voisi aivan hyvin kierrellä ympäri kaupunkia , jonka hän toki osaa ulkoa joka nurkasta ,  sitähän hän tekee viisi päivää viikossa ,kun vaimo luuhaa sivistyksen parissa.

Kalasatama alkaa siistiytyä , kauppakeskus on avattu , mies sen jo tutkinut ja sokkeloiseksi todennut .Minulle riittää kiertely ja ihmettely , mistä tulevat kaikki ihmiset , jotka uudet talot asuttavat !? Mikä jää tyhjäksi , sillä jostain he ovat pois .   Määrä , minkä he asuttavat lienee jo yhden Käpykylän vertainen !Vaikka koko maaseutu tyhjenisi , sillä ei asuttaisi kaikkia näitä lähiöitä , joita juuri nyt rakennetaan ! Siltä minusta tuntuu , kun katselen tiuhan rakentamisen runsautta , kalliot hakataan , metsät kaadetaan , merta täytetään , ikään kuin Helsinki odottaisi koko Suomen kansan haluavan asuvan lähellä toisiaan sovussa ja ystävyydessä .Viivasuoraa järjestystä , hoidettua nurmikkoa ja valmiiksi tarjottua ostosviidakkoa .Ei tunnu hyvältä .

Sunnuntainen ajelureitti kiertyy melko varmasti Vuosaaren Satamaan , jos siis sillä suunnalla satutaan olemaan . Ja aika usein satutaan . Me siis tarkistetaan , miten Suomi makaa, sen kuulemma voi lukea konttien määrästä ja nyt niitä näytti olevan tyydyttävä määrä .Kaikki siis hyvin tänä sunnuntaina!

Kahviaika . Miehen erehtymätön pullanenä ohjasi auton Vuosaaren rantaan , siellä oli kolmisen vuotta toiminut Kanoottikerho ja paikalla pienessä kahvilassa tyttö , joka paistoi juuri pullaa .Paikka on upea ja luultavasti paljon käytetty , koska vuokrakanootteja oli niin suuri määrä ! Nytkin merellä kauhoi usempikin kanootti ,huolimatta reippaasta tuulesta , joka vaahdotti laineitaan . Vesi oli kirkasta , johtuiko syksyn saapumisesta vai mistä , mutta harvoin meidän merien rannat ovat noin kirkkaita ! Vieressä näytti olevan myös sauna ja siellä muutama uimari laiturin päässä ! Ennen ei mikään olisi pitänyt minua pois vedestä , nyt tyydyin vain  katselemaan .

Palvelutalojen etsintä jatkuu ja nyt vierailimme Onnitalossa kauniissa Tammisalossa. Ei ole tämäkään koti oikea koti miehen systerille , uusittu vaikka onkin ja kaikki on kaunista ja puhdasta .Asukkaiden keski-ikä alkaa olla korkea , sillä he , jotka tänä päivänä ympärivurokautista palvelua tarvitsevat , ovat joka vuosi edellisvuotta  huonokuntoisempia .Hyväkuntoinen , vain yksinäisyyttä karkuun lähtevä ei enää ole Palvelutalon asukas , hän asuu kotonaan ja saa tarvittavan palvelun sinne .Yksinäisyyttä se ei poista , sillä turvakin tulee ranteessa olevasta rannekkeesta , jolla saa yhteyden palvelukeskukseen .

 Näitä Palvelutaloja kierrellessä on tullut selväksi , kuinka tärkeää on itse etsiä seuraa ja harrastuksia !   "Kirjalauantaissa "  sain puolustaa Bridgeharrastustani , joka ei ollut tarpeeksi aivoja rassaava harrastus  , kirjathan ovat enemmän korkeakulttuuria kuin korttien peluu !Toivotin kommentoijan tervetulleeksi kahvipöytäämme , siinä pohdimme monet asiat  syvällisesti ja maailmoja halaten , luetut kirjatkin .Sosiaaliset kontaktit , niiden ylläpitäminen ja huoltaminen , kukaan ei kotoa hae , kukin mieltymystensä mukaan ,korttia, laulua , tanssia , ruuanlaittoa , kirjoja , kaikkea tarvitaan .Onneksi .

Siitä ruuanlaitosta , sekin oli yksi keskustelun aiheemme ja tässä näytän nyt oman versioni iltapalasta , joka kylläkin oikeastaan on sekä että , lounas , päivällinen ja ilta !Aina tuo näkkileivän ja laihispäivän voittaa --ja totuuden vuoksi on kerrottava , että ihan illalla sorrun  inhottavan makeaan Aino -jäätelöön ...sillä eihän tuolla vatsa täyty !

PS.Hain Pikkumiehen koulusta ja sieltä hän saapuu viiden tytön ympäröimänä makea hymy kasvoillaan ." Minä annan yhden karkin mummollesikin !"sanoi yksi .Kysyin onko hänellä syntymäpäivä , vai miksi karkkipussi ? Oli kuulemma käynyt Lontoossa ja tässä nyt luokalle tuliaisia . Opettaja sanoi , jotta kaksi karkkia jokaiselle , mutta Pikkumies :"Minä sain kolme !"ja virnisti tytöille "  ja nyt minä saan vielä yhden  !" Oli siinä suosiota kerrakseen ! Taitaa kaverista tulla naisten mies !

Viulut ja pianot .

Syksy alkoi reippaasti kaatosateella ja konsertilla , joka tosin oli kaukana reippaasta .Alun "Vertico " runsaine viuluineen miellytti, alttoviulun yhteistyö oikean orkesterin kanssa oli sekasotku , moderni sellainen , jota piristi soittajan värikäs intiaanimainen nuttu, siksi  nuo kaksi kuvaa  tuossa nutussa !(Pieni trumpetisti valitettavasti ei ollut mukana ...).Alttoviulu on kaunis soitin , mutta sen tenho perustuu melodiseen ja pehmeään sointuun , rääkkääminen ei ole mieleiseni esitystapa. Ja Wagner-parka sävelsi vaimolleen lahjan , antoi partituurin aamukahvin kanssa sänkyyn--teos oli kyllä sävelletty iltaunen siivittämiseen-hiljaa ja hyvin hartaasti soi viulut . Sitten taas kannettiin tuolit lavalle ja orkesteri pääsi vihdoinkin revittelemään , jotain amerikkalaista oli luvassa ja miksei noinkin ! Vieressä istujakin heräsi , Wagnerit tämä nainen nukkui sikeästi läpi , mutta taputti innokkaasti muiden mukana , näin tapa vaatii ...

Jotta saavuttaisi edes hiukan ymmärrystä musiikin saloista , tuosta riivatun Aaronista se on aloitettava ! Ensimmäinen tunti toi hikipisarat Mummin otsalle , kaveri kiemurteli ja soitteli omiaan . Kotimatkalla sain suuriäänisen selityksen , että "MEIDÄN luokalla ei kukaan voi sietää pianoa ! Kaikki tykkää että se todella TYLSÄ soitin ! Montakos kertaa vielä tarttee kokeilla ?!? " Kun Mummi heitti , jotta viiskymmentä , niin poru oli äänekäs ja kommentti , jotta "ei onnistu !" Tuli seuraava keskiviikko ja kaveri kysyi , että "tänäänkö me mennään sinne soittotunnille ?  Pimputti Mummin iloksi yhden nuotin läksyn pari kertaa läpi ja sanoi soittavansa mieluummin Hämähämähäkkiä ." Hyväntuulinen Pikkumies oli hyvällä tuulella myös soittotunnilla ja oppi muutaman tahdin ja pari uutta nuottia , vaikka KESKI-C oli kotona ollut vastatuulessa , kun "opettaja oli sanonut , että se oikealla soitettava on D ..."Nuotit tuli järjestykseen , läksyt annettiin ja kirjattiin . Käveltiin leikkiluolaan kaverin toiveesta  ja mitäpä siinä Mummikaan eri mieltä olisi . Ilta venyi ja Pikkumies tuumi Mummille : " Minä en taida ennättää enää tänään harjoitella soittoläksyä , kun on jo niin myöhä...!" Kyllä siinä tuli mieleen , jotta osaako jo noin pieni mies mielistellä Mummiaan ?!

Leikkiluolassa löytyi kaveriksi kuusivuotias Amanda , jonka" isoisä istui tuolla ja oli australialainen  ".Kikerrys vain kuului telineitten takaa , Amanda piti huolen kaverinsa janon sammuttamisesta  ja veti Pikkumiehen lopulta kalustamaan yhteistä kotia leikkimökkiin .Rakkaus taisi syttyä , sillä Pikkumies sai ison halauksen mennen tullen ,eikä halaajaa työnnetty pois ! Kotiin lähdössä Amanda tuli vielä Pikkumiehen luo ja sanoi , että" meidän pitää tavata" , johon toinen vastasi kuin totinen aikuinen :"meidän pitää sitten vaihtaa puhelinnumeroita ."Sovittiin sitten , jotta tavataan puistossa ehkä ...
Nälkä kurni vatsassa molemmilla ja pikaruoka saatiin lautaselle kätevästi mikron kautta , siinä keksintö , jota tulee usein kiiteltyä ! No ne kahvit , niitä ei oltu nautittu, mites nyt ?!" Kelpaisko ihan tavallinen pakettijäätelö , ilman kinuskia , kun muuta ei nyt ole ?! " Hyväntuulisen päivän päätteeksi sekin kelpasi, "Kylläpäs teki hyvää !" tuumi kaveri , kun kuppi oli tyhjä .
Nämä ruokakommentit hauskuttavat Mummia ja mietityttää , pitäisikö piano vaihtaa kauhaan ,joskus on niin osuvia juttuja , kuten kun Pikkumies repäisi kaupan tuoreen pikkupullapussin auki  :" Aaah kun tuoksuu hyvältä !" Sano siinä sitten , että otat vain kolme ....

Kun Mummi oli kokoustamassa , seurustelu sujui Vaarin kanssa laskutehtävissä, numerot allekkain ja sitten yhteen viivan alle .Tehtäviä tuli koko arkillinen ja kaikki oikein .Kysyin äidiltään , jotta miten  opettaja nämä edistyneemmät huomioi , vastaus oli , että "nykyisi opetetaan ihan toisella tavalla kuin ennen , mennään vaikka ulos tekemään kävyistä numeroita hiekkaan ...." Jaa , ehkä siinä asiassa ollaan edistytty .No , hyvähän se , ollaan ulkona ja luonnossa .


Museot ovat kiinni perinteisesti kaikkialle maanantaisin . Paitsi tietenkin Suomessa, täällä uusin museo , Amos Rex , on kiinni tiistaisin !  Yksi ymmärtäjä tuollekin asialle Bridge-kerhossa oli , pääsee turistit edes jonnekin kulttuuria ihailemaan  ja onhan se niinkin . Mutta me oltiin menossa tiistaina ja se oli kiinni .

Pöydällä on iso kukkapuketti ja siinä muutama viikon vanha nuukahtanut kukka . "Tykkäätkö sinä säilyttää kuihtuneita kukkia ?" Tarkka kaveri ihmettelee aina maljakoissa olevia kuivaneita asetelmia ---"Meillä kyllä nuo joutaa roskiin ..."

Historian lehdillä....

Maanantait pitäisi lopettaa .Tai ainakin piilottaa pölyimurit lukkojen taa .Yleensä syksyn ystävänä tänään olen tylsällä tuulella , jotta jostain se ilo pitää nyt löytää , muuten koko päivä menee hungingolle !Punainen on aina hyvä , pelargoniat siis . Tänä kuumana kesänä kukat käyttäytyvät oudosti , se kukki , jonka ei pitänyt ja päinvastoin ! Nyt yksi ruukkupelargonioista

 intaantui tuottamaan kukkaa , rinnallaan höperösti käyttäytyneet äitienpäiväruusu ja synkkäriorkidea , joka täyttää peräti kolme vartta kukkasillaan !Meinasin siirtää orkidean sisätiloihin , mutta keskimmäinen totesi taas kerran piipahtaessaan , että eipä kannata , se suuttuu ! Joten olkoon sitten ulkona .



Maanantaisin pelataan Saunabaarissa Maunulassa , sinne voi yleensä mennä ilman kaveria , mutta ei nyt sitten juuri tänä maanantaina onnistunut sekään , lämmin loppukesä pitää ihmiset mökeillään . Siinä odotellessa , josko joku vielä tulee , juttelin ihmisten mökkikokemuksista  ja hämmästelen , kun kenenkään mökillä ei ole ollut yhtäkään hyttystä tai hirvikärpästä tänä vuonna ! Alan epäillä , että on ollut niin kuuma, jotta porukka on pysytellyt sisätiloissa uuden uutukaisen ilmapumpun lumoissa , sillä Birdlife kyllä ilmoittelee ennätysmääräisestä molempien kiusaajien seurasta ! Mutta hyvä niin , jos ei moisia ole , niin hienoahan se on ! Kai . Kun ei sitten seura kelvannut , tulin kotiin , kaivoin imurin komerosta  ja aloitin .Ja lopetin . Ja nyt sitten istun tässä .

Keskiviikkona on Kansallisessa ensi-ilta Pirkko Saision uutuusnäytelmälle "Musta Saara ".Pääsimme systerin siivellä katsomaan  viimeistä koe-esitystä .Mies ei suuremmin pitänyt , enkä voi itseänikään sen ihailijaksi sanoa , mutta se jäi mieleen ja pyörii siellä ! Jotain siinä sitten oli .Vauhti oli hurja , valot rasittivat silmiä , laulut eivät jääneet muistiin, sääli , sillä Sinikka Sokan äänestä ja tyylistä pidän .Mutta selväksi tuli , että maailma jossa nyt elämme ,on sekaisin vihasta , sodista , puutteesta ja rotusorrosta ! Pakkaa hämmennettiin sellaisella vauhdilla , että heräsi kysymys , miten tämä sukupolvi sen selvittämisessä onnistuu !Saisio käyttää rohkeaa kieltä , on mustalaista ja neekeriä, nimittely ei pelota. " Musta Saara " , sen historian hän kertoi televisiossa eilen  , monia " Marioita" , kuten hän  ilmaisi . Vieressä on ortodoksinen versio Saarasta , joka näytelmässä oli romanien oma pyhimys , siis se mustalaissaara .Näytelmä ei avaudu heille , jotka lukevat uutisensa läppäriltä  eivätkä lue sanomalehtiä .
Ikäviä asioita  on myös miehen siskon tilanne , hänen kanssaan käytiin läpi  muutama Palvelutalo täällä Helsingin seudulla . Yksiöt ei omakotiasujaa innosta , kaksioita on muutama ja kolmioita vain kaksi  taloa kohden . Täyttä on , jonoissa kymmenkunta , vapautuminen kuoleman kautta .Ihmisiä ja seuraa karttava haluaa nyt turvaa , yhteisruokailu  ja "virkeät eläkeläiset " ilmaantuivat jutteluun .Me epäilemme , mutta näytetty on ja nyt jäämme odottelemaan , mitä Jyväskylä tuolla rintamalla tarjoaa ! Netin sivuilla ei yhtään mitään , ei ainakaan tuota virkeää vanhusseuraa ja tilaa ! Tarjosin myös Pihliksen rivaria vuokralle , siellä edellinen asukas viihtyi , sai tarvitsemaansa hoivaa ja turvaa , seuraakin etsivälle löytyy oman pihan penkeiltä . Tarjous ei kauan kestä , sillä remontista puuttuu enää keittiön koneiden päällä oleva taso , joka odottelee laittajaansa lattialla kaappiin nojaten .Lopputarkastuksella ei näytä olevan kiire , katsotaan kuka luovuttaa .Yleensä se en ole ollut minä , mutta nyt näyttää pahalta...

 Veimme keskimmäisen kentälle ja lähdimme etsimään Pitäjänmäellä sijannutta Aallon suunnittelemaa taloa . Se jäi nyt väliin , sillä osuimme Leppävaaraan , jota voisi hyvällä syyllä mainostaa  nimellä "Pieni suuri kaupunki "! Leppävaaran asema on tullut tutuksi  puheissa ja kauppakeskus Sello samoin , mutta  ihmetys oli suuri , koko keskusta on noussut jonnekin tyhjälle pellolle , jossa suunnittelulle on luotu avarat rajat !Leveät kadut , vihreät puistokäytävät, väljästi sijoitetut korttelit , kaikki tyystin erilaista kuin nykyinen tiukan asemakaavan kaupunginosat ! Aina löytyy uusia katsottavia , niin kuin nyt Albergan kartano , keskellä Leppävaaraa tosin radan ja Turun tien lähellä .  Paikka on siis kuitenkin jäänyt rakentamisen jalkoihin ja linna pihapiireineen huonoon hoitoon .Kartanon näytti omistavan Espoon kaupunki , jotain siellä nyt tapahtui ja ainakin pihapiiriä kunnostettiin .Minulla on hämärä kuva tuosta , että se olisi ollut yksi päänäyttämö "Sivustakatsojan tarinoissa " , näen silmissäni Idan kävelevän Leppävaaran asemalle ja sieltä ....kartanoon ?! Näin se muisti pelaa, ei siis pelaa.

Kirjallisuuspiirissä  kehuttiin tätä kirjaa , tilasin se ja luin , nyt on kymmen sivua vielä . Tuskin tuossa kymmenessä sivussa suuria tapahtuu , ei ainakaan tuota loistavaa menneisyyttä .  Nimen valinnan voisin kuvitella kirjailijan hirteishuumoriksi, tai sitten en taas ymmärtänyt yhtään mitään lukemastani . Patrick -veikon elämä koostui viinanhuuruista ja huumeista , joihin vanhempien suuri varallisuus antoi mahdollisuuden . Kahlaten etenin , ehkä joku sana sanalta lukenut paljastaa minulle , miksi kyseinen kirja on  maineensa ansainnut ?!

Juuri tätä kirjoittaessa  mies aukaisi koneensa ja sieltä ilmaantui uutinen , joka on "se viimeinen pisara " menneisyydestä !  Ei mikään ole enää kuin ennen...sitä tuntee itsensä ikälopuksi , kun alkaa olla osa historiaa ....

Forumin tunnetuksi tehnyt Ajatar sulkee ovensa: "Harva yritys on pystynyt 66 vuotta myymään pelkästään naisten takkeja"

 

Ioisia aikoja ja hyvää mieltä

Mainio Vera Stanthorp ei olekaan kovin mainio  kirjan kansien välissä , hän on usein hiukan ilkeä , eikä sitä lämmintä toisen huomioimista ole kuin niukalti yhden elämässä kaltoin kohdellun perheen kohdalla . Silti kirjailija kiittää TVtä sarjan luomisesta ...Ehkä etsin toisen Vera -kirjan , jos vaikka kirjailija olisi saanut vaikutteita telkkarin mainiosta Verasta , tästä Verasta en pitänyt .Huomasin juuri , että Ann Cleeves on käsikirjoittanut myös Shetlandin saarille  sijoiteutu TV-sarja , siitä pidän kovastikin ja varsinkin saaren karusta luonnosta , joka näin ruudulta katseltuna on varmaankin ihan toista kuin paikan päällä koettuna , karua on .
Helsinki kasvaa , samoin Tapiola , jonka suunnattomia tie -ja metrorakennelmia kävimme katsomassa  ja kokemassa  , siksi sitä autolla liikkumista siellä voi oikeastaan kutsua  , minkään heikkohermoisen autoilijan  paikka se ei ole , ei liioin huonojalkaisen tai suuntavaistottoman jalankulkijan !Muuta ei voi kuin toivoa , että piirtäjät ovat piirustuksensa hallinneet , tekijät sen osaavat lukea ja rakentajat hallitsevat putkien ja pyttyjen oikeat paikat ...todella kunnianhimoinen tekele !

No , Tapiola nyt on kautta aikojen ollut insinöörien leikkikenttä , sellainen sieltä löytyi nytkin , Nesteen  entisen tornin edessä aukeavalle vedelle oli onnistuttu saamaan eräänlainen liukurata , jolla lautailijat päristivät , putosivat ja nousivat . Leikki oli hauskan näköistä , mutta jonkinmoista taitoa se vaati , märkää porukkaa käveli laiturilla vastaan . Kaikki rekvisiitta märkäpukuineen  , lautoineen  ja kanootteineen näytti olevan tarjolla, myös sauna ja tietysti kuumat makkarat . Lapsille oli oma rajattu alue , jotain ne siellä kepeillä toisiansa kampitti . Uida oli osattava , onneksi .


 Jostain syystä tykästyin alkukuvat nähdessäni Heikki Kinnusen esittämään hahmoon "Mielensä pahoittajana " ja jo siitä huokuvaan hyvään oloon  vanhan iso-isän ja nuoren  lapsenlapsen kohtaamisessa. Menin katsomaan ja onneksi menin , sillä pitkään aikaan en ole elokuvissa enää pyyhkinyt kyyneltä silmästä , tässä se tuli tehtyä muutamaankin kertaan .Ehkä olin sopivasti haavoittuvassa tilassa kaikkine vanhuksineni , se siis kosketti ja olin pitkään onnellisessa tunnelmassa kävellessä kotia kohti .Elämä kantaa , kun ei anna mielensä pahoittua , vaan etsii iloisia aikoja , elää elämää , kuten Kinnunen elokuvan hahmosta sanoi .
Sveitsin tytär kehotti menevään eläviin kuviin katsomaan "Book clubia " . Olihan siinä järkeä jo senkin vuoksi , että siinä olevat leidit -ja myös herrat - olivat ikäleidejä jo jokainen ,vanhoja ? No , mentiin siis miehen kanssa moinen juttu tutkimaan . Elokuva  alkoi kirjan lukemisella , naiset pitivät kirjakerhoa ja päättivät nyt tutustua  kohua tuottaneeseen uutuuteen  .Puna nousi leidien poskille , tirskahdukset ja kauhistelut  päätyivät viinilasillisien  kilistelyyn ...Siinä vaiheessa mietin , jotta minnekä olin oikeastaan nyt tullut ! Nopeasti elokuva muuttuikin kantaa ottavaksi , oli yksinäisyyttä , lasten päsmäröintiä , ongelmia , joista juuri nyt meilläkin puhutaan .Miljöö oli totta kai hyvinkin karamellinen , satu amerikkalaisesta unelmasta ja miksikäs ei , kauniista on  on aina mukavaa unelmoida. Ilkikurisesti mietin , jotta veisinkö moisen "uutuuden " luettavaksi Naisliiton  Kirjakerhoon ?! Voisi tulla lähtö liitosta , sen verran totista on joskus koko toiminta , bridgeäkin karsastetaan....Mutta kihelmöinti jäi ...uteliaisuus vastaanotosta ...ilmeistä ..ja mielipiteistä .

AmosRex on vielä näkemättä .Ovella näytti olevan kilometrin jono, joten kokemus jääköön myöhemmäksi .Se on suunniteltu koettavaksi Lennin ja Pikkumiehen kanssa , sillä silmissä pyörivät ja väriä vaihtavat kuviot ovat enemmän heidän juttunsa , niin japanilaista taidetta kuin se onkin  .Tämä mummu voi pahoin jo pelkän telkkarissa esittelyä katsoessa , saati sitten .kun katto , lattia ja seinät kaikki elävät kosketuksellasi tai liikkumisellasi , mutta nähdä se pitää , ethän noitakaan mielipiteitä voi totena kenellekään tarjota , jos et itse ole nähnyt  !