Hammaspeikko ja musikaalista oloa....

Vuoden ensimmäinen konsertti oli suuren taituruuden esittelyä ! ViulistiChristel Lee soitti Anton Dvorakin viulukonserton  ulkoa , ilman nuotin nuottia näkyvissä  ! Se oli kyllä sellainen urakka , että sen suorittaminen kävi ylitse muun ,eli siis mielestäni itse musiikki ei sävähdyttänyt kauneudellaan ,vaan siis vaikeudellaan . Tuo tyttö ei kyllä punnuksien nostoja tarvitse , meinasin sanoa , mutta asiahan taitaa olla juuri päin vastoin, sillä teoksen läpi vieminen oli fyysisesti todella rankkaa !
Dvorakin ensimmäinen osio , "Vesimies " sisälsi sen sijaan paljonkin kaunista ja melodista , se miellytti korvaa.
Silmää miellytti taas saksalainen kapellimestari , Jun Märkl  . Häntä katsellessa juolahti mieleen sanonta  "puku miehen tekee ". Minä häntä katselin takaapäin , selkäpuolta ,  kapeat housut ja frakin pyöreä helma muistutti kuvaa joltain toiselta vuosisadalta  ja kun hän vielä liikkui sulavasti ja ilmavasti , minulle riitti ihailtavaa !  Ja suorastaan sulin , kun puoliajan jälkeen Brahmsin sinfonia  räjähti soimaan ! Kaunista ja keinuvaa .Finaalin osuudessa tuli mieleen Merja Kyllösen klassisen puhesäännön mukainen puhe , sen kaartumisesta lopussa alkuun ,näin kävi Brahmsissakin ---mutta sitten se yllättäen jatkui ....Jos minä olisin ollut Brahms , olisin katkaissut viimeisen osuuden tuohon nousuun....

"Ennen kuin mieheni katoaa " on tietojen mukaan  Selja Ahavan omakohtainen kokemus , hänen miehensä muuttui . Kirjassa aviomies ilmoittaa tienneensä aina olleensa nainen ja nyt vuosin onnellisen avioliiton jälkeen hän haluaa muuttua siksi ,mikä tuntee olevansa , eli naiseksi . On  tuskallista seurata , kun mies vähä vähältä katoaa ja tilalle tulee uusi kaunis nainen ,nainen , joka ei ole koskaan ollutkaan kenenkään aviomies ja jota uudet ihmiset tottuneesti kutsuvat Liliksi .Ahava kirjoittaa kaunista kieltä , siinä syy , miksi jatkoin lukemista huolimatta oudoista loikista  Kolumbuksen  vaelluksille , nekin sitten loppua kohden saivat selityksensä .Lilin ilo omasta uudesta elämästään loi kuitenkin murheellisen sävyn  , sillä jos mies katosi , niin yhtä lailla katomaan joutui vaimo.




Historiallisiin tapahtumiin pohjautuva Synkin hetki käynnistyy II maailmansodan alkumyllerryksistä. Juuri astuttuaan pääministerin tehtäviin Winston Churchill (Oscar-ehdokas Gary Oldman) joutuu tekemään yhden elämänsä mullistavimmista ja ratkaisevimmista päätöksistä. Solmiako rauha natsi-Saksan kanssa vai taistellako kansakunnan ihanteiden, vapauden ja itsenäisyyden puolesta? Hitlerin joukot vyöryvät Länsi-Eurooppaan ja miehityksen uhka kasvaa päivä päivältä. Painolasteinaan kansa, joka ei ole valmistautunut sotaan, epäluuloinen kuningas ja oman puolueen väki, joka juonittelee häntä vastaan, Churchillin on kestettävä tuo synkin hetki, herätettävä kansakunnan taistelutahto ja yritettävä muuttaa maailmanhistorian kulkua.
Harvoin olen nähnyt yhtä huonoa elokuvaa kuin tämä nyt katsottu .Olisi saanut jäädä nakemättä , kuten mies sanoi .

Avioliitto. Asuntolaina. Auto. Toimittajana työskentelevän Antti Pasasen elämä on mallillaan ja Pia-vaimo viimeisillään raskaana. Kunnes Naistenklinikan edessä kaikki muuttuu. Tuhiseva käärö syliinsä tyrkättynä Antti katsoo, kun taksin perävalot häipyvät näkyvistä, taksin takapenkillä Pia ja heidän tulevaisuutensa ydinperheenä. Elämä vauvan alias Paavo Pasasen ehdoilla alkaa, eikä Antilla ole aavistustakaan, mitä se tulee häneltä vaatimaan.
Eve Hietamiehen kirjat  Paavo Pasasesta ovat riemastuttavaa luettavaa , mutta ensimäiseen osaan pureutuva elokuva ei yltänyt lähellekään saamaan ! Sääli , niin kovasti kuin sitä
mainostettiin .Huumori on vaikea alue .

 Taitoluistelun kisat on ohi ja lapsiluistelija voitti isojen naisten kisat .  Tämä tyttönen punaisessaan muistutti Pikkumiehen äitiä , joka kisasi ensimmäisen kilpailunsa juuri tuollaisessa joulunpunaisessa , joulukoristeet helman kaunistuksina valmentajan kauhuksi ! Jääpuistossa tänään lauttasaarelainen Lenni ihmetteli Danskun Mummin suurta ikää , kun tämä ei lapsena ollut käyttänyt kypärää !Siinä sitä pullaa syödessä mietittiin , voisiko Mummi elää 200 vuotta , kun Isomummikin oli yli sata vuotta ,eihän se mahdotonta ole , jos vaikka jossain avaruudessa tai kuussa , vaikkei kuussa voi elää , kun siellä ei ole ilmakehää !   No , oli miten oli , mutta Pikkumieheltä lähti hammas ja v-kirjain tuli epäselvästi , sitä harjoiteltiin ja päädyttiin  viheltämään , se kun sujui . Hammaspeikko oli ollut tuhlailevalla tuulella , sillä tyynyn alla oli neljä euroa ! Se oli luullut , että kahtia mennyt hammas olikin kaksi hammasta ! Mummi kyseli , josko kunnon sylky onnistuu hampaankolosta  , mutta ei se ihan vielä ! Sitäkin kannattaa harjoitella .
Muskarissa laulelot jatkuvat , osallistujia on vain kolme , mutta opetus on kuulemma mukavaa , kun kiinnostus on rytmiin ja lauluihin .

Tämä Mummi oli pelaamassa bridgeä Maunulan Sauna-baarissa ,ja siellä ikkunassa oli kuva Pikkumiehen kummisedän Zumban pyörityksestä   ! Täytyisi käydä kurkkaamassa , kuinka monta mummoa ja vaaria hän hymyllään on sinne houkutellut ! Kadehdittavaa liikehdintää joka tapauksessa...Peli meni muuten huonosti , olin parin kanssa vihoviimeinen , eikä siinä lohduta sanonta , että jonkun on aina oltava se viimeinen ! Järki ei oikein tainnut luistaa varhaisen ajankohdan vuoksi ....aamupöpperö pelaaja .

Lunta Hesassa

Se tämän talven kokokohta . tänään satoi Hesaan lunta !
Tuossa se on kuvattuna uudella kännylläni  ikkunan läpi , opettelua  ja ihan mukavaa sekin , mutta ei näillä kuvilla näyttelyihin mennä ! Jos ei nyt enää muutenkaan  .
Ja tässä vieressä on talven ensimmäinen kuva ilmiöstä nimeltä "aurinko " ! Moinen loiste kesti parisen tuntia ja katosi taas muille maille , minullehan se sopii hyvin , on vähemmän siivottavaa , näin sitä eläkeläinen pettää itseään ...

Metrin varsi ja neljä kukkaa näkyvissä ! Uteliaana odotan , kaatuuko vai eikö kaadu , toistaiseksi se  nojaa tanakkana akvaarion nurkassa !Tuota katsellessa voisin ajatella itseäni viherpeukaloksi  , mutta totuus on näin kaupunkioloissa toinen ,kuivakukat rehottavat ja pölyyntyvät , mutta parvekkeelta voisi melkein löytyä toinen selitys , sillä minttu ja persilja ovat vielä ihan kelvollisia  syötäväksi , jos nyt kehtaa nautiskella remppapölyllä maustettuna ! Ehkä tämä kummajainen eli uusi lumi puhdistaa pölyt  tai vaihtoehtoisesti vihdoinkin tappaa moiset ikikasvut !

Tappamisesta jutellen , luin Nesbon kirjan "Jano " .Kehuttu , odotettu uusin Harry Hole . Harry on kelpo mies nyt  ,kun hän on rakastunut ja vakiintunut , selvinnyt viinahuuruistaan , mutta ei painajaisestaan .Nyt hän joutuu astumaan painajaisensa jäljittämiseen , sillä Oslossa liikkuu vampyristi ,jonka tekoset muistuttavat Harryä sarjamurhaajasta , jota ei ole saatu tuomiolle .Sujuvaa , mutta ylen raakaa hommaa. Ehkä nykylukijalle on tarjottava verta ja yksityiskohtaista teurastamista , ennekuin dekkari on hyvä ! Minulle se ei kelpaa , luin , mutta suuresti ihmetellen .

Voi Elmerin isä , minkä teit , petit Mummon ja Pikkumiehen odotuksen luistinradalla !  Ensin odoteltiin radan avausta ja odotellessa käytiin pelaamassa autorataa ( sanokaanko niin ?!) , eli Pikkumies ajoi kilpaa jossain Sidneyn vesillä , reaktiot olivat nopeita ja osaaminen vissiin täydellistä , sanoisin , sillä eipä Mummi paljon tuohon menoon osannut mitään sanoa , ihmetteli vain , jotta ovatko nykyajan muksut saaneet syntymälahjana tietokonepelien osaamisen ?! Kun lukutaito ei vielä riitä, englanti ei ole hallussa , mutta siitä vaan vaihdetaan nopeutta , painetaan jarrua ja hypitään , nostetaan , loikataan jne .Tämä suoritus kyllä kelpasi ilman Elmeriäkin , joten kellon lähestyessä kahta  me kaksi suorimme itsemme Jääpuistoon , luistimet kaverin jalkaan ja  jäälle odottelemaan ! Odottelua kesti tunnin verta  , ei Elmeriä , ei isää näkynyt , alkoi tulla murhe mieleen  yksinäisellä radalla . Sitten sinne ilmaantui Mummo lapsenlapsen kanssa , Mummo laittoi luistimet omiin jakoihinsa . Luistimet pikkupojan jaloissa vinksuttivat ihan väärään suuntaan , hän suuttui ja ilmoitti , jotta ei sitten enää luistele !Meidän kaverilla oli kaveripula , joten tämä Mummo puuttui peliin ja kehui , kuinka hyvin meidän Dansku on oppinut , sillä tämähän on vasta kolmas (hiukan huijaten ) kerta , kun hän on jäällä ! Että nyt vaan mukaan ja oppimaan ! Minusta olisi varmaan tullut oiva urheiluopettaja , sillä kaveri nousi ylös , otti potkukelkan ja siitä se lähti !Pyllähdyksiä tuli , mutta kumpikin oppi , uusi kaveri Danskua seuraten ja Dansku muka oppineempana jätti kelkan pois  ..ja katsokaa itse  ! Hän luisteli !  Uusi kaveri lupasi tulla Mummonsa kanssa viikon päästä jäälle , pojat vannoivat ystävyyttä , joka siunattiin yhteisessä menossa Metroon , toinen Lauttasaareen päin ja me Hakikseen päin . Tämä mainittava , sillä olimme reissussa ruuhka-aikaan ja  niin täynnä koko juna oli , että ahtamalla mahduttiin kyytiin ! Eivät nurise turhaan liikakansoituksesta ....

Illalla oli muskari , jossa  oli nyt kolme osallistujaa ,kaksi vaaleanpunaista prinsessaa ja Dansku , jolla oli joku järisyttävän näköinen hirviö rintamuksissaan . Hyvin kuulemma meni , tahdit ja tauot olivat rumpujen kohteina , äänekästä . -Edellisessä ryhmästä tuli ulos yksi prinsessa. Suomea sujuvasti puhuva  arabin näköinen nuori nainen sanoi jotain tyttärelleen , jotain , minkä halusin kuulla uudelleen ..siis mitä sanoit nimeksi ??!  Vanamo ....no ei ole totta , en ole ikinä tavannut henkilökohtaisesti saman nimistä kuin minä , onpa hauskaa ! Mistä moinen nimi ?" No , itse olen Kukka-Maaria ja tykkään kukkasista , niin ajattelin , että Linnea on kiva nimi , siis Linnea Borealis.... se on minun vanhemman tyttären nimi . Ja tämän sitten Vanamo ...en tiennyt , että ne ovat sama...On on , on Vanamoja kaveripiirissä useampiakin ...."  Että semmoista , nimi sitten säilynee allakassa.

Tänään on ollut soittopäivä . Minä , joka olen todella onneton soittelija , otin urakan ja juttelin viiden ihmisen kanssa !  Kun juoksee ehtimiseen hautajaisissa , iskee mieleen pelko , että en ennätäkään , että joku toinen ennätti ennen minua ! Ehkä pakokauhu tuki Hesarissa olevan Sirkun nekrologin vuoksi  , hänen kohdallaan ennätin , mutta monen kohdalla olen ollut myöhässä . Oli mukava jutella .

Korttipeliä ja muuta kivaa

 

Kauan olen malttanut olla kirjoittamatta , vaikka viikko on ollut tapahtumia täynnä .Jospa aloitan tästä päivästä taaksepäin  ....

Bridge-kerhossa juhlimme Pikkujoulua ja juhlavasti juhlimmekin ! Oli ruokaa ja juomaa ja osallistujiakin tuvan täydeltä , hyvä niin ! Toivottavasti tämä ei ollut vain vuoden avaus ,vaan  koko vuoden kestävä tapaaminen ,vaikka emme ihan joka kerta  pikkujoulutunnelmissa olekaan .Seura on mukavaa ja pelaajat innokkaita , taito kehittyy ja aivot saavat tarvitsemaansa virikettä , johan siitä Hesarissa lukijoita valistettiin !

Harmi vaan , että kaikki tällaiset kerhot ovat eläkeläiskerhoja , nuorilla ei ole aikaa päivisin ,eikä myöskään iltaisin .Tänne Helsingin Naisliittoonkin kovasti kaivattaisiin nuorempaa polvea , mutta mistäs niitä osaavia pelaajia saadaan , ellei ole ollut aikaa opetella ja mehän olemme jo niin loistavia pelaajia , että ihan alokkaita ei rinkiin toivota ! Pois ei käännytetä , mutta jostain pitäisi ensin oppi hakea , että itsellä olisi onnistunut olo . Toki sen onnistumisen ilon voi saada Yhdistyksen muista harrastuksista , yksi pelaaja pitää laulukerhoa , jossa ei kuulemma tarvitse osata nuotin nuottia eikä edes omata nuottikorvaa ....

Joko meitä eläkeläisiä on Hesassa pilvin pimein tai sitten vain Bridgestä on tullut muoti-ilmiö , sillä pelipaikkoja on runsain mitoin ympäri kaupunkia .Pitkään vastustin Palvelukeskusten tarjoamia mahdollisuuksia . Syitä oli monia. Ruoka haisi , ovensuu oli täynnä rollaattoreita , kulkijat olivat enemmän tai vähemmän mummuja , kaikkea tällaista .Kunnes sitten osa pelaajakavereistani siirtyi Kampin Palvelukeskukseen , tämä mummu niiden mukana .Nyt pelaajia on paljon ja kerhoja joka päivälle , yritän pitää menoni kurissa , keskittyä vain yhteen päivään Kampissa ja toiseen Arkadiankadulla , tosin lipsun joskus, nytkin sunnuntaina on Naisten peli Bridge-Areenalla , että sinne .Jos korttipeli pitää dementian kaukana ja aivot kunnossa , niin tämä porukka on siitä briljantimmasta päästä ja sitähän me tietysti toivomme, kun vain pää pelaisi !
 

Taaksepäin mentäessä tällä viikolla oli Naisliitossa kokous , jossa minäkin sitten uutena osallistuvana jäsenenä olin mukana , vastuualueenani tietysti ensi sijaisesti Bridge ! Vieressä istujat olivat kaikki "järjen jättiläisiä " , minä edustin "kotirouvailmiötä ", jota sitäkin lienee hyvä edustaa , naisjärjestössä kun ollaan !Olin toisessa  tilaisuudessa jossa joku kertoili  sanoutuneensa irti mielekkäästä työpaikasta , syyksi kertoi kahta pientä poikaa . Tarina jatkui , jotta eihän hän kestänyt olla kotona kahta vuotta kauempaa, sitten piti päästä töihin ! Kotona oli sitten hoitaja pojille aamu kahdeksasta iltaan kello kuuteen . Mitä mahtoi lähellä istuva hoitaja miettiä lausahduksesta , hän oli sentään huoltanut pojat aikuisikään asti ...ja tässä ,että kukas se kissan hännän jne.

 

Tiistai on Mummin päivä .Hain pojan Eskarista mahdollisen päiväunen jälkeen , uni oli ollut lyhyt ja jouluista väsynyt lapsi kaiveli kaverin kanssa apaattisena kiveen reikää ja lähti mummin mukaan siltä istumalta . Autossa poika lipui musikiin maailmaan, ei tullut sanaa ei huomiota. Vaari ajoi meidät Rautatientorin luistinradalle ja hetken jo pelkäsin , että väsymys saa vallan , vaan eipä ! Luistimet jalkaan ja liikkeelle ja hetimiten löytyi kaveri ! Ei voi kuin ihailla lasten nopeaa ystävystymistä , siinä tarvitaan vai katse ja siitä se lähtee! No , eipä tämä Mummukaan ihan surkea vielä ole , sillä on treffit jäällä ensi tiistaina Elmeri isän kanssa ! Ihan sujuvasti hyväksyin ehdotuksen  ,ilman harashmenttia!

Illalla oli Muskari .Ylellistä , osallistujia oli kaksi ! Tuntuivat pärisyttävän komeasti rumpuja .

 

Serkkutyttö valmistui Suuhygienikoksi   , olimme sitä juhlimassa Sipooossa . Ikävä tuli omia suuria juhlia , nuorison iloista menoa ja naurunremakkaa !
Mutta onneksi on senkin elämän saanut elää , palata siihen kuvissa , muistoissa ja sitten tämä uuden nuorison parissa. Mukavat juhlat .

Hiukan vähemmän mukavat juhlat olivat Sirkun muistotilaisuus , jonka pojat järjestivät äidilleen Kappelin kellariin .Myötäeläjiä on runsaasti , suuri kappeli Hietaniemessä täynnä . Sirkku oli pidetty ihminen ,hänen poismenonsa on suuri suru ystävillekin , hän valoi elämäniloa meillekin .
 

Elokuvissakin kävin , ei ollut mistään kotoisin , kun en edes muista , mitä näin . Kirjoja on tullut luettua , aloitettua monta  ja sitten huomattu , että luettu on . Jani Toivolan "Musta tulee isona valkoinen " oli yllätys jo pelkästään siinä mielessä , että hänen elämänsä yksinhuoltajan tummana poikana on ollut hyvinkin rakastava , monia mahdollisuuksia antava , rikas. Ihonväriään hän ei ole unohtanut, se kulkee punaisena lankana kirjan läpi , silti koin , että hän on suoriutunut erinomaisesti elämästään .Elämäniloinen kirja . Sitten on toinen , joka nyt jäi kahluuasteelle , vaikka Tervo sen runollisuutta kehuukin . Garth Greenweell , "Kaikki mikä sinulle kuuluu ".Amerikkalaisen opettajan matka Bulgariaan ja omaan homouteensa tutustumiseen .Runollisuus , kyllä , mutta siellä joukossa sellaista , jota en juuri välitä lukea , rumaa ja härskiä eroottisuutta .

Huomenna on lauantai , vapaapäivä .Taidanpa viettää sen oman miehen kanssa , minulla kun on sellainenkin .

 

 

 

Vuosi 2018 alkoi

Joulu meni ja usko pukkiin säilyi.Odotus ja jännitys oli kova  .Pukin ja Muorin aikataulu oli pettänyt ja kiire aiheuttanut hienoisen pukeutumiskoodin repsahduksen Pukin kohdalla , Muori sen sijaan oli asianmukaisesti asustettu ,lauluääni oli tallella  sekalaisen parran alla , Muorilla sanat modernisti iPadilla , meillä kuoro kesäterässä vanhuuttaan .Uskomaton on lapsen mielikuvitus , Joulupukki kuuluu sadun jouluun , ei sitä riko farkut ei sotkuinen parta ,onneksi , kyllä tähän maailmaan totuutta riittää .

Juhlapäivät vaativat ja tarvitsevat kunnon kameraa , tuntuu että jokin jää vajaaksi ilman hyvää taltiointia , pelkät muistot katoavat ja muuttuvat , kuvat kertovat tarinan sellaisena kuin se sillä hetkellä on .Järkkärini oli siis rikki , uusi oli tulossa , pokkarin oli riitettävä .Sillä saa loistavia kuvia , kun valotukset ovat kohdallaan  ja nehän eivät Suomessa tähän vuoden aikaan ole kohdallaan koskaan ! Kaamos vallitsee , se viehättää minua , joka pidän kynttilän valosta , mutta otokset pokkarilla vaativat salaman . Toki minulla on laitteita tuohonkin vaivaan , mutta iän tuomaa laiskuuttani korjailen kuvat koneella jälkikäteen , yleensä ihan kelvollisiksi .Kelvollinen , moinen sana ei ennen ole kuulunut sanavarastooni ja joskus ihan tuskastuneena nykyisiin otoksiin katselen vanhoja albumeita , joissa kuvan laatu on ihan toista luokkaa , ihastelen itseäni , jotta olenpa ollut joskus hyvä kuvaaja ! Eli .."kukas sen kissan hännän jne ..."

Mielikuvituksen iloista pääsin Pikkumiehen ja täyden salillisen lasten kanssa nauttimaan  Härkätaisteluhärän Fredinandin ponnisteluista olla ihan tavallinen iloinen ja kukkia haisteleva ystävällinen härkä !Kulku kohti Madridin areenaa oli tuskallista seurattavaa ja herätti muutaman vaikean kysymyksen , johon Mummilla ei oikein ollut sopivaa vastausta , totuutta kun tuohon oli hankalaa sovittaa. " Mummi , mitä tarkoittaa teurastaa ?  Miksi isä -härän sarvet on seinällä ?" Lopettaa sanaa sitten käytin , hieman nielaisten ja se riitti siihen nälkään . Asia kuitenkin jäi pojan mieleen , huomasin hänen selostavan muistitarkasti elokuvan kulun äidilleen , myös tuon "sarvet -seinällä -kohdan "..

Uusi Vuosi vaihtui , laiskasti , nuhan nuukahtamana kotisohvalta ilotulitusta seuraten . TV-kuuluttajat olivat pukeutuneet tilanteen vaatimaan juhlavuuteen , meillä ilta sujui kauhtuneissa kotiasuissa , mukavasti , mutta ei kovin juhlavasti . Mieleen muistui aikoja , jolloin vaatimus illan vietosta oli iltapuku , vanha tai uusi , pitkähelmainen kuitenkin .Ja ne kengät silloin !! Nyt jalkoja lämmitti itse kudotut villasukat ....

Kortteja on kerääntynyt kiitettävä määrä , niitä luetaan uudelleen ja kuvat tallennetaan albumiin . On mukavaa seurata lasten kasvua vuosittaisista korteista , itsekin lähetin aikoinani omistani kuvan ihan siihen asti , kun he kotoa lähtivät .Korttipinossa on tänä vuonna yksi viimeiseksi kuvaksi jäävä , hautajaiset ovat Loppiaisena .

Uuden kännykän opettelun lisäksi olen lukenut muutaman kirjan , tuo Rädyn uutuusdekkari oli lajissaan erikoinen .Lähinnä ihmetystä herätti aiheet ja kirjoittajan ammatti vankilan työtoiminnan ohjaajana , ehkä se yhdistelmä tuotti tietoa oudoista elämänkuvioista ja tavoista. Julmaa ja outoa.
Kaari Utrion kirja päästi helpommalla , huolimatta hurjasta henkilökaartista ja tapahtumien moninaisuudesta historian kulussa .Ihailtavaa osaamista ja henkilöiden hallintaa . Liekö totuutta tapahtumissa ? Rakkautta kuitenkin ja kaiken maailman hirmuisen sekoilun jälkeen  puhdas rakkaustarina oli rentouttavaa .

Ja nyt lähden rentoutumaan elokuviin ! "Yösyöttö " on päässyt pannastaan ja se näytetään lähiteatterissa .Liput on tulostettu , takki niskaan , kengät jalkaan ja ulos ! Jo kohta olen teatterissa perillä .Keskikaupungissa asumisen suuria etuja .