Joulutervehdys Teille

"Jälleen kaikki  maailman ihmiset yhdistyvät rauhan ja rajoja rikkovan ystävyyden riemulauluun Beethovenin yhdeksännessä sinfoniassa."
Näin komeasti kerrotaan Kaupungin orkesterin mainoksessa tänä joulukuun viimeisenä konserttipäivänä. Oodi ilolle , kuoro ja viisi solistia . Ensimmäinen 55 minuuttia oli kyllä jotain muuta kuin oodia solisteille , sillä he istuivat tanakasti paikoillaan .Samoin istui kädet sylissä pikkuinen nainen miessoittajien keskellä  , minä häntä seurailin ja ihmettelin , jotta onkohan hän laulaja vai onko soittopeli rikki ?! Myös kolme miestä syrjässä erinäköisten kolisuttimien kanssa olivat tiukasti paikoillaan sen 55 minuuttia , mutta sitten tapahtui se Oodi ilolle , siis se, jonka me kuulijat tunnistamme oodiksi ilolle ! He kaikki heräsivät hyvin voimallisesti eloon ja sehän oli suorastaan oodia ilolle ! Katselin siinä triangelin soittajaa , että tuossa olisi paikka Pikkumiehellekin , tahdissa naputtelua  ja iloitsin mahtavasta kuorosta ja upeista lauluäänistä . Joulun odotus saattoi alkaa , kuten naapurituolissa istuja sanoi .
Alkoihan se . Kotona telkkari auki ja sieltä tuli tätä iloa runsain mitoin , katalonialaiset äänestivät ja tuloksesta ei vielä oltu ihan varmoja , mutta siitä oltiin varmoja , että "oma maa ja kieli , kulttuuri ja historia ", ne kuuluvat katalonialaisillekin kuin myös espanjalaisille , heille kuitenkin omassa Espanjassaan . Lisää yhdistyvää rauhaa ja iloa toi uutiset meidän Trumpista , joka kiukustui , kun ei saanut tahtoaan läpi Jerusalem- asiassa .Ja kaiken kruunasi kuvat Syyrian tuhotusta maasta ja pienistä lapsista , joiden kohtaloa ei tahdo voida katsoa !Käännän pääni pois ruudusta , juuri samoin tekevät sodan osapuolet todellisuudessa ja silti voivat katsoa silmästä silmään pienen lapsen kurjuutta  sodan jaloissa . Maailma on uskomaton julmuudessaan  . Siinä sitä yhdistyvää rauhaa kerrakseen
.
Äidin huushollin lopullinen jako oli tänään neuvottelun kohteena , takkuista on , kun on monen sorttista lasta ja perijää, elävää ja kuollutta .Kaunis kiitos osallistujille , jotka istuivat pöydän ääressä rahallisesti ja sopuisasti jutellen . Sukuriidan aikaan saaminen on kuulemma helppo juttu , mutta sen lopettaminen onkin sitten toinen asia .

Kolmen vuoden uurastus "väärällä kielellä " ansaitsee hatun noston ja isot onnittelumme ! Pikkumiehen Papa  onnistui saamaan paperinsa synkkärilahjaksi , ei mikään pieni juttu !

 "Mitä on taika? Sitä se on, että jotakin näytetään toteen - ei välttämättä niin että sen ymmärtäisi vaan niin että siihen uskoo." - - "Kaikkialla on taikuutta", isä sanoi. (S. 6 - 7.)
Niin ,mitä on taika , se kyllä tuli tuossa aikuisten satukirjassa selville . Kun tiukasti uskoo , se usko muuttuu todeksi ! Vähän niin kuin Pikkumiehen luja usko Joulupukkiin , joka ei tunnu horjuvan ja jonka Mummi toivoo pysyvän ainakin tähän aattopäivään asti !  Pikkumies oli saanut kortin , jossa Anni istui joulupukin sylissä .Suuttumus oli kuulemma hirmuinen , sillä "On ihan epäreilua , kun Joulupukki on käynyt jo Annin kotona !" No , selitys Korvatunturilla käynnistä rauhoitti kaverin ,  Joulupukki oli vielä lapissa , ei lähtenyt reissuun !Odotus palkitaan aattona ihan Muorin kera , kuten viime joulunakin .

 

Onnelliset Jouluajat Teille Naamakirjalaisille ---

Ei enää montaa yötä

 

Oli taas tiistai ja Pikkumies "puolipäiväinen ".Luistelemaan oli tarkoitus , mutta Jäärata aukeaa kello 14.00 , joten toista tuntia pitäisi saada kulutettua , mikä ei ollut vaikeaa , sillä Ateneum on tien toisella puolella . Sinne siis. Mummi oli ajatellut asiat valmiiksi , siellähän on Wrightin veljesten näyttely ! Eläimiä ja lintuja , johan ne pientä miestä kiinnostavat ! Väärässä oli , ei kiinnostanut, ei tykännyt ."Mennään takaisin alakertaan !" Mentiin ja siellä oli yllättäen vielä Aku Ankka -jutut esillä , siispä kaveri kiersi pariinkin kertaan koko kerroksen , tavasi nimet ja salit , ja ruksasi löytämänsä  ja selitti hyvin asian tuntevasti museovahdille , mistä mikin löytyi .Samalla tuli tutkittua taas kerran Kaleva-aiheiset taulut  , jokin niissä kiehtoo !Tänään  Eskarilaiset olivat olleet Kirjastossa ja siellä saaneet valita muutamasta aiheesta , mitä kuunnella ja katsella .Pikkumies valitsi Lasten Kalevalan , joten hyvässä alussa ollaan ! Ja taas hän pysähtyi "Aino -tripyykin " kohdalle , ei puhunut , katseli vain , enkä minä kysellyt mitä kaveri miettii.

Luistelemaan mentiin sitten Atskin jälkeen .Jää oli kiiltävä ja liukas, varmuuden vuoksi oli otettava kelkka alkuun , mutta aika pian sen saattoi unohtaa ja yrittää pysytellä pystyssä omin avuin .Tunnin luistelu sai aikaan rakkulan nilkan luulle (mikä sen nimi nyt on ?) , varsin tyypillinen ongelma luistelijalle. Vaarin ihailu ja välipala korvapuusteineen lauhdutti hiukan suurta rakkotragediaa, toki ei parantanut  ja tänään kieltäydyin lähtemästä uusintakierrokselle .

 

Joulun läheisyys laittaa aivot höyryämään , kysymyksiä  tulee , odotus on kovaa. Joulupukki on vielä tonttuineen lapsen uskossa , kirjeet katoavat ikkunan välistä ja toiveet on kirjattu ylös. Vaarin tuossa miettiessä , jotta liekö siellä kaupassa edes on kaikkia  noita tavaroita ,kun on niin monia , joille pitää tavarat toimittaa , tuli vastaus äkäisesti , jotta "Eihän se Pukki nyt itse kauppaan mene , sillä on paljon tonttuja auttamassa "! Sen verran moderni pukki kuitenkin kai on , että ei se enää itse rakentele , vaikka enpä ole siitäkään ihan varma.

Salem-seurakunnan tiloissa on näyttely " Maailma 2000 vuotta sitten ", eskarilaiset kävivät sen katsomassa , on kuulemma sen verran historiapitoinen , että se onnistuu joka uskonnon lapselle .Tarina on jäänyt lasten mieliin  ja asiat pulpahtavat esiin mm joululauluja kuunnellessa . "..ja mieleen hiljaiseen taas jeesus-lapsi syntyi uudelleen ..." "Kuinka se voi syntyä uudelleen , kun se kuoli ?!"  Ja Eskarissa ovat kuulemma tiukasti sitä mieltä , että " sehän naulattiin puuristiin ja sitten se kuoli , ei VOI syntyä uudelleen !" Siinä sitä on selitettävää kuusi vuotiaille ...

 

Muskari jäi joululomalle pidettyään ensin pienet juhlat Kallion Seurakunnan tiloissa .Niin vilkas kuin onkin , esiintyminen ei ole se juttu !  "Naisystävät "-kolme tyttöä - , vaaleatukkaiset prinsessat kyllä esiintyivät naputtelemalla kapuloita yhteen rytmissä ja laulamalla "joulupukkilaulua ", Pikkumies odotteli lattialla istuen , johon pian sai seuraa prinsessoista . Ujous on jännä juttu , se vaivasi kuulemma myös Finlandia-talon konsertissa, jossa hän oli äitinsä kanssa kuuntelemassa "Rajattomia" , tarjolla oli nimmarin haku , ei halunnut . "Rajattomien " levy on Mummin autossa ja sitä hän  kuuntelee mennen tullen , usein yhtä ja samaa levyä , kunnes oppii sen kokonaan ja laulaa täydellä voimalla .Sekös Mummia ilahduttaa !"Rajattomien " Essi oli keskimmäisen luokalla ja kova esiintymään jo silloin  "..ja Essiä ei voi estää esiintymästä "!

 

Joulupiparit tuli tehtyä , taikina maisteltu .Piparit pakattiin kauniiseen laatikkoon ja päälle lappu .Kotona kaveri piilotti laatikon äidiltään  ajatuksena antaa se joululahjaksi .Tänään kuulin , jotta piilossa on ja osin syötykin ...

 

Syntymäpäiväkirjassa on harvinainen sivu  ,kuusi kertaa syntymäpäivä  : Tuula-sisko,Tiina-ystävä,Alfred -ystävä Rapakon takaa,Robin -Amerikan vävy ,Yunior -Suomen vävy ,Tuomas  -poika Käpykylästä ,Michelle -Turuust ,Shirley -Californiasta ja Amyn tytär Myrtle Beachista  .Upea sivu ,onnea heille kaikille ! Useimmiten sivut täyttyvät kuolleista , menetetyistä ystävistä . Toiveikkaampaakin on , miehen sisko sai infarktin ja hoito oli tarpeeksi lähellä . Hän on nyt kotona , yksin , ilman kännykkää  , vaikka eihän sekään aina ole se pelastava juttu . Toinen sukulainen potee masennusta ja tarvitsee siihen hoitoa , jota kotona oleva ei pysty antamaan. Manan maille menneen ystävän mies potee äänen kadotusta , samoin elossa oleva lapsuusystävä, hoideltu on kumpaakin , tulos on heikko . Tyttärien keinoemo taisi selvitä syövästään , vaikka peri sairaalakeikkaa tuli käytyä ,sairaalakeikkoja tulee seurattua tiiviisti toivoen parin muunkin kohdalla  , yhden keikka päättyi ja hautajaiset on kohta. Siskot tulee huomenna ja piiraan valmistusreseptissä lukee "Sipposkan  ohje " , ei häntäkään enää ole. Muistelmien keskelle putkahtaa joskus pieni iloinen sanoma , posti toi yllättäen "yllätyslahjan " , olipa hauska juttu ! Taisin itsekin luvata "yllärit "muutamalle , olisi pitänyt ihan laittaa muistiin , kenelle tuli luvattua ! Lähinaapurin muistan ja lunastan lupaukseni toivottavasti minäkin vielä tämän vuoden puolella !

 

Keskimmäisen pitäisi olla kohta puoleen perillä vanhimman luona Kaliforniassa .Joulu siellä vietetään ison sukulaisporukan kera ja ruuan valmistaminen on yksi osa joulun tekemistä . Kyselin tänään Pikkumieheltä , jotta mikä näistä meidän jouluruuista olisi sopiva herran nauttia ! Ei mikään , oli vastaus ," minä syön sitä samaa herkkuruokaa (jauhelihapasta -Saarioinen ) , kuin viime joulunakin !"On se hyvä , että joku muistaa....Ja että on joku , jonka kanssa viettää iloinen päivä .

 

 

 

Poissa

"Kuka vanhoja muistaa , sitä tikulla silmään "  on sanonta , jonka olisi pitänyt tehdä minut sokeaksi jo vuosia sitten , nyt se teki unettomaksi .Siinä me vanha pariskunta uinailimme sängyllä yön hiljaiset tunnit keskustellen , kuin vaikeaa on ihmismielen unohtaa ja antaa anteeksi kärsimänsä vääryydet , ja kuitenkin elämä on hyvin juuri nyt .Kellon lähestyessä aamukahdeksaa avonaisen parvekkeen oven takaa rupesi kuulumaan naputusta ja koputusta , remppa jatkuu , ja siihen sitä  tottumuksen voimasta nukahti !

 

Iltapäivän mittaan tuli uhohdeltua yhtä ja toista , asioita joita en yleensä unohda , kuten tyttären osteopaattinen hoito ! Se olisi ollut hyvinkin tarpeellinen juuri nyt , kun koko kroppa huutaa ja pää on sekaisin . Postin punaiset kirjekuoret odottivat postitustaan ja voi että tuli hyvä mieli astuessani Postin konttoriin sisälle suljettuine kuorineni ! Miksikö ?! Sisällä oli jono ulos asti , varmaan yli sata ihmistä jonottamassa !Ja minä jo asiani tehneenä vain pudottelin kuoret laatikkoon .Vähästä se ihmisen mieli tasaantuu , hiukan auttoi kävely Tokoinlahden ympäri . Muistoja se ei kuitenkaan karkoittanut  . Mielessä pyöri vuoden takaiset tapahtumat aina tähän päivään .Niin monta on pois , ystävää ja sukulaista .Piiri pienenee .Huomiseksi lupasivat lunta , vielä on lahti vapaana ja minttu kasvussaan parvekkeellani .Löysin viimevuotisen kuvan , pelakuut olivat juuri saaneet hentoisen lumipeitteen , joka kohta suli pois . Näin se varmaan käy nytkin, Hesan talvia voi muistella , mutta ei kokea.

 

Suomi vietti satavuotisitsenäisyyttä  .Siinäkin tuli muisteltua äitiäni , joka syntyi Tsaarin aikaan , oppi lukemaan päreen valossa , rapsuttu kalkit muurin kyljestä kalkinpuuteeseen ja naputteli kännykkäänsä tekstarit vielä tänä  itsenäisyyden juhlavuonna .Ihminen on oppivainen.

 

Joskus tulee kadehdittua nuorta ihmistä , häntä kun ei minun muistoni paina .Esimerkkinä tuli "Naistenääniä" tilaisuudessa kertoillut vetäjä, että yleisesti käytetyt lyhenteet kannattaa  kirjoittaa koko nimillä , sillä "mitä sinä ymmärrät yhdistelmällä SYP ?" Siihen kolmekymppinen , että  "en mitään , täytyisi googlata !"Toki tämän ajan uudet muistot voivat olla yhtä painostavia kuin meidän aikamme sotamuistot, pettuleivät ja lama-ajat . "Nuorissa on tulevaisuus , mutta ilman hyvää lapsuutta he eivät ole mitään " . Kaiken tämän yltäkylläisyyden keskellä heidän lapsuutensa pitäisi olla  hyvä , vaikka eihän se nyt aina noin ole . 

 

Pettuleipää ei itsenäinen Suomi joutunut juhlapäivänään syömään , Linnassa nautittiin eri maakuntien ruokia ja kotona kansa söi Karjalanpaistia, niin mekin .Vävy on suomalaistunut , hän otti jopa lisää kaksikin kertaa ! Hienoa, että Anoppi tietää nyt , millä lelliä Pikkumiehen isää !

Vielä toistaiseksi Pikkumies voisi askarella leikkinurkassaan Isomummin rappujen alla. Putkiremppa on alkanut ulkotöistä , huusholli on vielä puoliksi kalustettuna, taulut seinillä. Kodin purkaminen on surullista puhaa , kaikkea ei mitenkään voi itselleen ottaa , toisen hellimät tavarat ovat toisen roskia ...ja katse kiinnittyy omiin seinustoihini , jossa menneet ajat kuvina odottavat ...niin mitä ?!