Musiikin harvinaisia helmiä

Kasvinsiskoni Ranskassa asuva tytär antoi konserttikokemuksen taas kerran . Temppeliaukion kirkossa kuultiin pianoa ja selloa ja upeasti kuultiinkin !Ursula Lerber pianossa ja Sennu Laine sellossa . Sellisti oli uusi tuttavuus  ja ihmetellä täytyy , kuinka hänen kätensä ja olkapäänsä kestävät  , soitanto oli kovin voimallista ."Musiikin harvinaisia helmiä " oli nimenä , enkä niistä tunnistanut ainuttakaan , mutta eihän se haitannut musiikkinautintoa ! Oliver Messiaen (1908-1992 ) oli nimi , joka jättää mieleen toiveen kuulla lisää . "Aikojen lopun kvartetto "( 1941 ) hiljensi yleisön ja herkisti mielen . Ennätin lukea selostuksen esitteestä ennen esitystä ja luulenpa , että siksi se kosketti minua tavallista herkemmin.Teos on kirjoitettu keskitysleirillä ja kokoonpano määräytyi aina sen mukaan , kuka soittaja oli vielä hengissä .Toiveen kuuli .


Suursuon sairaalaan Maunulassa on perustettu Terhokodin tapainen osasto . Siellä Sirkku nyt on  ainakin tämän viikonlopun , ehkä pitempäänkin , sillä kivun hoito lienee siellä helpompaa, eikä tarvitse olla epätietoinen , miten yönsä pärjää .Paikka tuntui raikkaalta hengittää , mikä jo pelkästään siksi saa kymmenen pistettä  minulta! Tilaa oli ja valoa , hoitajamääräkin oli Sirkun mielestä suuri .Ehkä siellä sitten on kuitenkin onnistuttu , häädetty Sote -peto muualle.Väsynyt asiakas Sirkku oli , mutta toivoo kuitenkin kävijöitä pitkää päivää piristämään .

Päivän pituudesta päästään vuosien määrään ja  siitä pitkään liittoon ! Äidin Mirja -Sisko on ollut Penttinsä kanssa naimisissa 70 vuotta !Ja yhä he hymyilevät toisilleen ! Upea suoritus , onnittelut sinne .

 

Kaupunkikävelyllä mies yhtäkkiä koppasi sivuun ja laukaisi , jotta "haluatko nähdä entisen työpaikkasi !?" Eipä raksuttanut meikäläisellä yhtään ja sain ihan keskelle tätä komeutta kävellä ennen kuin älynväläys leimahti ! Salihan on KOP:n entinen Pääkonttori  ! Tuolla reunassa oli kassat ja siellä minä aloitin Kassan kesäapulaisena . Ensin yhdessä kassassa , olin nopea ja tarkka , kotiin sai lähteä kassat laskettua , eli olimme ensimmäisiä lähtijöitä . Kateus oli valtaisa  , joten minut siirrettiin keskellä oleviin kahteen kassaan !Toki entisellä palkalla ja kysymättä , haluanko . Silti oltiin nopeita ja pian valmiita. Pokkurointi ja juoruili olivat työn suola , huulipuna ja silkkipusero välttämätön paha , mutta olihan se elämän oppitunti , monessakin mielessä .

Muuten - kelkasta olen pudonnut , sillä luulin tuolla salissa olevan Kirpputorin  !

Suomalaisen Naisliiton  Helsingin yhdistyksen vuosikokous oli eilen . Edellinen kokous , jossa olin , oli Kirjakerhon 20-vuotistapahtuma , se oli mielenkiintoinen ja sopuisa .Vieressä ovat esitellyt kirjat , joiden pitäisi edustaa tyylillään sadan vuoden joka vuosikymmentä .Osa on tuttua , vanhimman tyttären nimikin on tuosta kirjasta otettu .  Niinpä sitten uskalsin osallistua Vuosikokoukseen , mielenkiinnosta , sillä huhupuheitten mukaan yhteisössä kiehuu ! Utelias luonteeni saa minut moneen liemeen ja nyt se onnistui huudattamaan minut Yhdistyksen hallitukseen , jossa taidan olla ainut Bridgen ja kotirouvan laiskojen päivien edustaja !Siinäpä pikkupurtavaa riitelijöille .

Pikkumies uskoo vielä Joulupukkiin ja Mummi on onnellinen , kun satu saa elää ! Autossa : "No , mitenkäs se Joulupukki nyt pääsee porolla tulemaan , kun koko ajan sataa vettä ?" Siihen Mummi : "Jospa hän vaikka olisi moderni ja tulisi helikopterilla ... " " Eeeii , ei se sovi .Porolla se tulee, niin kuin viime vuonnakin , vaikka satoi . Se  jätti porot alas autotalliin odottamaan ..."  Kai tuossa jokin logiikka oli ...

Mutta mitään logiikkaa ei ole siinä , että lapsi oppii itsekseen tabletin kaikki pelit  ja Mumminsa ei ymmärrä niistä yhtään mitään ?!Ja vaikka jotain ymmärtäisikin , niin silmin ei pysty seuraamaan Pikkumiehen vikkeliä sormia , jotka pyydystävät , tappavat ja kuljettavat outoja hahmoja , joiden nimiä on melkein mahdoton lausua , mutta Pikkumiehelle "ihan helppoa "!

 

 

 

DNA ja myrkkykeiso

Eppu Nuotion kirja "Myrkkykeiso " on hyvinkin tärkeä kirja jokaiselle suomalaiselle !Enpä minäkään tiennyt , että tuo kaunis ,koiranputken näköinen kasvi on noin myrkyllinen , jopa niin tappava, että eutanasiaa suunnittelevan kannattaisi moinen juurakko säilöä kesällä pakkaseen !Tosin kasvin kylmän sietokyvystä en mene takuuseen , voipi jäädä myrkyt toimimatta ! Mutta kirja itsessään oli nopeasti luettu , ei pelkästään sujuvuuden vuoksi , vaan sepä ottikin otteisiinsa ! Luin sen yhdellä lukemisella yötä myöten .Oli jotenkin rauhoittavaa lukea ihan tavallisista ihmisistä , tavallisten asioiden parissa , tavallisessa askareissa puutarhansa kanssa .Sitä myrkkykeisoa ei sieltä löytynyt kuin ihmisten  suhteissa  ja nekin olivat ihan tavallisia.


Myrkkykeison vaarallisin ja myrkyllisin osa on sen juurakko. Sen nauttiminen tappaa varmasti.

Kasvin vaarallisuudesta kertoo se, että rantakasveja syöneiden nautojen äkillisen kuoleman  kuolinsyyksi paljastuu usein myrkkykeison syöminen!

Ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linne (1707 – 1778) keksi myrkkykeison myrkyllisyyden Suomessa ensimmäisenä. Hän ratkaisi Torniota piinaavan karjataudin salaisuuden, kun kymmeniä nautaeläimiä menehtyi joka vuosi juuri keväällä niiden päästyä laitumelle. Lopulta Linné ratkaisi ongelman, jonka syyksi todettiin myrkkykeiso.

Tein jokin aika sitten DNA-testin , lähetin tikut Amerikkaan ja nyt sain vastauksen koodeineen ja salasanoineen. Maanantaina olin kuuntelemassa esitelmää juuri tuosta samaisesta tutkimuksesta , Tieteiden talo iso sali oli tupaten täynnä tietoa haluavia , ovat jouduttiin sulkemaan monen tulijan nenän edestä .Kerrankin tilaisuus , jossa oli toinen puoli yleisöstä miehiä !! Huolimatta opastuksesta , kaikki sivut ja linkit eivät auenneet minulle , sukua kyllä löytyi jopa viiden polven taa, mutta siellähän on vain ne , jotka ovat tutkituttaneet DNA.nsa , oletan .Nimiä ja yhteyksiä oli sen verran runsaasti , että asiaan täytyy perehtyä tarkemmin .Luulen , että hurahdan , sen verran mielenkiintoiselta juttu tuntui !

Musiikkitalossa oli eilen "Juniorkonsertti " , jossa esiintyivät musiikkiluokkien viidensien oppilaat .Osa oli sijoitettu Helsingin kaupungin orkesterin sekaan ja kuoro sitten koostui laulajista, joka koululta omansa .tarjonta ei ollut" kovin lapsellista " , mutta ylättävän hyvin Pikkumies jaksoi seurata soitantaa , muutaman kerran jopa virnistäen , että "tuon minä osaan ja tuon minä tunnen "! Vaaleanpunaisissa sifonkihamosissa soittelevat kymmenvuotiaat viulistitytöt , viisi kappaletta , saivat kaverimme ihailun kokonaan. Enää ei vaaleanpunainen ole innostanut , olisiko sitten viulujen musiikki (Brahms ) vai mikä , mutta näin kuitenkin oli ! Trumpetti saman ikäisen tytön soittamana ei innostanut , soitinkin oli väärän värinen ,kun "se oli hopeinen , sen kuuluisi olla kultainen !"  Myös ukulele -orkesteri , joka näppäili Sibeliuksen "Vesipisaroita " antoi autuaan leveän hymyn , sillä "minullakin on ukulele kotona!" Taitaa olla soittamisessa sama juttu ,kuin lukemisessa  :"Ellei lapsi näe , että kotona luetaan , on vaikea saada häntä innostumaan kirjoista  .." , tämä taidettiin sanoa Hesarin jossain kirjoituksessa " kirjan ja lukemisen katoavuudesta  ." No , meillä kyllä luetaan ,sekä Mummilassa että lapsen kotona . Silti nykyaika vie mukanaan , Pikkumies on hyvin taitava käsittelemään ipadin peliohjelmia , sormet liikkuvat vikkelään , mummi ei pysy perässä .Isältään kysyin , jotta onko hän opettanut tuon ja tuon pelin ? Ei kuulemma ole , kaveri oppii sen jotenkin vain , isä ei niitä edes osaa ! Mystillistä , vaikka oppihan ne sanatkin koko sanaa hahmottamalla !

Yhteydenpito ystäviin on minulle tärkeää ja osin siksihän tätäkin kirjoittelen , kirjettä  .Kirjehän on katoava juttu , tänä päivänä viestinnät hoidetaan tekstareilla tai viestitetään Naamassa . Sähköpostikin alkaa olla vanhanaikaista , nuoriso ei moista ainakaan käytä . Kuva kulkee instassa ja appseissa , se vaatii älypuhelimen , jollaista ei kaikilla vielä ole ja jos onkin , niin käyttö ei ole hallinnassa .Kuva on sähköisessä muodossa tallennettuna jossain pilvessä , kuka sen sieltä hakee katseltavaksi !? Jälkipolvet eivät tule tunnistamaan sukuaan , ei tuttaviaan, mitään kuvallista ei ole tallessa ,huolimatta tämän ajan hurjasta kuvaamisesta . Katoavaa, paitsi minulla  !Onni vai harmi ?!

Siis hain eilen kaverin Eskarista ja hän halusi leikkiä ulkona , eivät olleet ennättäneet olla ulkona VALOKUVAUKSEN vuoksi ! Ja kaikki taisivat haluta sen kaverikuvankin ....vielä.. Odottelin siis autossa ja puhuin poski punaisen kännykkään , sain juteltua kuulumiset kahden ystävän kanssa , tuntui hyvältä . Tänään törmäsin yhden ystävän luo , joka oli lähtenyt yllättäen ystävänsä kanssa autoajelulle ja unohtanut kännynsä kotinsa pöydälle ! Se aiheutti pienen paniikin ja soittelun miniälle .Asiasta sitten selvittiin , odottelin aulassa  ja sieltähän pariskunta saapui .Tuuletus teki varmaan hyvää .

Meillä rakentaminen ei loppu , naapuritalon toimistotalosta tehdään asuntoja .Nyt on vuorossa ulkoseinät ja sotkut meidän parvekkeella !Ajattelin olla siivoamatta , ehkä saan sadevesiviemärit tukkoon ?! Tai sitten menee hermo ja tartun lapioon , kärrään hiekat ja kivet ulos  ja lähetän kiukkuisen tekstarin urakoitsijalle ! Siihen tuo tekstari soppi oikein hyvin .

Kynttiläpäivä

 Pyhäinpäivä , Vainajien päivä , Halloween , mikä se nyt näistä kellekin on .Meille se aikoinaan tarkoitti  autoajelua kurjassa ja liukkaassa säässä kohti Jyväskylää. Siellä olivat kaikki sukulaiset  , täällä Helsingissä ei ollut ketään .Lapsenvahditkin oli houkuteltava entisistä heiloista ja insinööriplantuista, hyvin kyllä hoitivat pestinsä , kiitos vaan . Asia muistuu mieleen silloin ja tällöin , kun onnellisena pelaan Monopolia Pikkumiehen kanssa aamulla kello seitsemän ! Toisella järki on terävänä , toisella ei . Onnellisena siksi , että saan olla  osa hänen elämäänsä , niin moni  on tuolla "nurmen alla " ja heitähän me muistelemme juuri tänäänkin .Hietaniemen hautausmaalla nimet kiveen on hakattu vain yhdelle sukulaiselle , kivessä on nimiä   ja heitä käymme muistelemassa kävelylenkeillä , nytkin kynttilän kera . Ystäviä siellä on monta , myös Malmin hautausmaa on muutaman ystävän tässä parin vuoden aikana ominut , yksi melkein päivittäin muisteltava on Tampereella . Jyväskylässä on sitten äiti .Ja hänen seuranaan -jos nyt herkäksi heltyisi -parikymmentä läheistä , tätiä , setää , serkkua .Monta, meillä molemmilla.

Hartwall-Areenassa oli tänään kovaa meteliä ,Monster-autot jyristivät .Pikkumiehelle , hänen isälleen ja kummisedälle oli ostettu liput .Eilen vielä innokas kaveri alkoi jo kyytiä odotellessa perua haluamisiaan, oli katsellut joskus mainoksia telkkarista ja sanoi , että pelottaa . En tuota suuremmin ihmetellyt , mutta kysäisin kuitenkin syytä pelkoon ja vastaus oli ,että kun" autot menee rikki ja sitten ihmiset kuolee !" Selostus autojen tarkoituksesta ja turvallisuudesta ei kuusi vuotiaan ajatuksiin mennyt , vaan kohta tuli kännyyn Vaarille puhelu , että Pikkumies haluaa kotiin . Lähdettiin sitten hakemaan .Tilaisuus oli kuulemma niin kovaääninen , että sieltä poistui jonossa itkevää lasta , meidänkin pieni , mutta myös ihmettelevä  isänsä ! Päivän pelasti hohtava luurankopuku ja Taika-tytön haamujuhlat .

 

Talvi oli ja meni .Etsin tuossa onnittelukuvaa Rapakon taakse kerran kesällä Suomessa käyneelle tyttären Amerikan isälle  ja löysin kauniin talvikuvan. Nostalginen , maalla puhtaan metsän keskellä kuvattu .Ilmaston muutos ennustanee , että tuo kauneus siirtyy joka vuosi pohjoisemmaksi ja meidän etelän talvet lämpöasteen puolella , hiekkalaatikkotalvia . Sekin sujuu , kun leikissä on mukana ämpärillinen vettä ja mahtava mielikuvitus !

 

Muskarin touhut on edelleen mieluisia , laulut laulettavia , mutta soittopeleihin hän ei koske ! Syytä moiseen olen miettinyt ja ihmetellyt , mutta ehkä se tänään laukesi omin ehdoin , sillä pianosta löytyi monta tuttua naputeltavaa , hämähäkkikin . Harrastuksista puheen ollen , eilen tuli käytyä Myllypuron Liikuntamyllyssä , siis Pikkumies "harrastaa " yleisurheilua ! Mikä seura , mikä kulkukortti , no , ota molemmat , niin pääset sisään !Siis nyt Mummi ja Vaari pantiin varsinaiseen myllyyn , lapsia oli tungokseen asti joka paikassa , hiki haisi ja valmentajat etsivät valmennettaviaan. Ainakin meidän kaveri oli löytänyt vertaisensa ja heillä oli enimmin ajan ihan omat kuviot . Telinejumpasta tuli ulos polven korkuinen tyttö , hyvä kun puhua osasi ja valmentaja antoi  hänelle käteen oman kulkukortin , tuttu näytti olevan . Toivottavasti vaan portin toisella puolen odotteli oma hakija , hurjalta tuntui .

Pikkumies istui pöntöllä ja katseli vieressä olevaa vanhaa lasten jakkaraa . "Kuinka sinä et ole siivonnut tuota tuolia !? Se on ihan pölyinen !" Mummi sitten siivosi .