Pois nukkunut

Olotila on surullinen ja samalla helpottunut , äiti nukkui pois tänään illalla seitsemältä , juuri silloin , kun juttelin Maija - sisaren kanssa . Juuri silloin , kun nuorin tytär sai kovan päänsäryn ja miehensä kysyi , kuoliko joku? Etiäinen kävi kertomassa , että nyt Mummi siirtyi pois tästä maailmasta. Arja -sisar hälytti sairaalaan katsomaan heti , hänellä oli vahva tunne kiireestä .Jätin tiskit siihen paikkaan , hyppäsin autoon ja hain Tuuti -sisareni .Äiti makasi rauhallisesti vuoteessaan , herätin hänet , kerroin kaikkien terveiset nimellä mainiten , hän kuunteli ja ymmärsi .Jutella ei jaksanut , puhe ei enää kulkenut  ja sitten hän nukahti uudelleen .Ilman kipuja . Sairaanhoitaja kertoi , että ei ole kiire , aikaa on , mutta ei sitten ollutkaan .Äiti söi vähän ja kun  hoitaja tuli puolen tunnin kuluttua katsomaan , hän oli jo mennyt . Ihanan rauhallinen ja helppo kuolema ,älkää surko , me muistamme häntä kuvin , sanoin ja ajatuksin .

Sairaalassa .

Kaikki tapahtuu yhden yön reissulla Tampereen suuntaan pyryilmassa syksyllä 2006. Helenan ja Hetan ajomatkan tarkoituksena on käydä hyvästelemässä Helenan kuoleva isä. Reissulla kuunnellaan Helenan isän C-kasettimuisteluita, Helena kelaa lapsuudenperheen vaiheita, isänäidin jyrkkyyttä ja Raffe-isän isätöntä elämää sekä lukee Raffen jääkäri-isän, Kalle Iivarin, ensimmäisen maailmansodan aikaista Saksan-muistikirjaa. Matkalla käsitellään lisäksi naisparin välejä ja Hetan lapsenhankintahalua. Välillä loikataan nykyhetkeen Berliinin-metrossa, keskusteluihin pikkutytön ja Helenan kesken, ja niissäkin lähinnä kerrotaan Helenan lapsuudenperheestä.

Helena Sinervon eräänlainen omaelämänkerta , sen verran ymmärsin . Lapsettomuus oli teoksen kulkeva lanka , mutta välillä poikettiin isovanhempien elämään sodan varjoissa , aika tyypilliseen sanoisin . Mutta käynnit Saksan maalla oli mennä yli käsityksen , sain lukea kirjaa uudelleen alusta ja sittenkin se jäi etäiseksi , tarpeettomaksi kirjan "elämän "  vuoksi .En myöskään ymmärtänyt C -kasettien suurta merkitystä ...tavallista elämää . Lukeminen oli vaikeaa , mutta kun aloitin , toki sen luin .

Helsingissä on hiihtoloma ja mummin pitää siihen jotenkin reagoida ! Rautatientorin Jääpuisto on todella paikkansa ansainnut , siellä on hyvä jää , hieno keksintö "Jääkelkka "  ja baari , jossa voi juoda lämpimän kaakaon ja pullan ,jopa kaksi . Äidille on hyvä lähettää kuva pullapojasta , siitähän hän suuresti ilahtuu ! No , mummille sallittakoon pieni hemmottelu.. Mummilassa sitten Vaarin kanssa  ( Vaari katselee vieressä ) legokopterin rakentaminen, näppärästi kuvia seuraten .

Eilinen tuisku liukastutti tiet jäisiksi ja aiheutti satoja vammoja ja käyntejä ensiavussa .Tänään se oli jo muuttunut täällä Hesan seudulla lokaiseksi loskaksi .Taitaa talvi näillä kulmilla olla tässä .

Nuorin sisko oli tänään viimeistä päivää töissä , nyt olemme eläkkeellä kaikki 102-vuotiaan lapset ! Taisin olla ihan oikeassa paikassa , kun Kampin Palvelukeskuksessa  ruuan hajussa korttia pelasin.

 Pihliksessä illalla elo oli näin , yöllä sitten ambulanssi haki 102 -vuotiaan Malmille .Siellä hän nyt makaa sängyssä happiviikset nenällä ja tippaletku kädessä . Keskivarpaassa on kuulemma kihti ja tulehdus , jotka molemmat ovat eri juttuja !Kihti hoidetaan  (kylvettäjä on käynyt kerran viikossa , eikä ole moista huomannut ...) ja varvas poistetaan  . Sitten on kuulemma helpompi kävellä ! Mitenkähän kotiuttaminen onnistuu parin viikon makuuttamisen jälkeen  ...taitaa olla ihmemummollekin liian iso haaste.



 

Onhan siinä ohjeet-

KlassinenHelsingin kaupunginorkesteri Musiikkitalossa. Johtaja Vasili Sinaiski, Boris Giltburg, piano. – Szymanowski, Prokofjev, Tšaikovski.

Odotettu pianistivieras Boris Giltburg http://www.hs.fi/haku/?search-term=Boris%20Giltburg säikäytti Sergei Prokofjevin http://www.hs.fi/haku/?search-term=Sergei%20Prokofjevin toisen pianokonserton murskakadenssissa. Hän hyppäsi kymmenkunta tahtia yli ja joutui vaarallisen tuntuisesti taistelemaan itsensä oikealle raiteelle.

Kohtaus saattoi mennä joltakulta ohi, sillä konsertto sinänsä on täynnä uhkarohkeaa riehumista, joka hurjimmillaan lähenee raivokohtausta. Loistavana pianistina tunnettu Prokofjev kauhisteli itsekin teoksensa armotonta vaikeutta ja raskautta.

Giltburg osoittautui silti keräämiensä superlatiivien veroiseksi. Ennen ja jälkeen muistikatkoksen hän soitti tavattoman monivivahteisesti, kimmoisasti ja lennokkaasti.

Hän irrotti flyygelistä ison äänen, jossa oli syvyyttä ja lämpöä Prokofjeville tyypillisen vasaroinnin lisäksi.

Sarkasmi, motorinen nakutus, raskas moukarointi ja tuutulaulumainen naivismi saivat kaikki luonteenomaisen ilmiasun.

Näin kirjoitti  Päivän lehti , Hesari ?!-, mutta konserttikalenterissa kerrotaan  näin :"Järjettömän äänten Baabeliksi " kutsuttu Sergei Prokofjevin toinen pianokonsertto on lajinsa koettelevimpiin kuuluva taituriteos.Sen voimat pitävät otteessaan noin 600 nuotin sekuntivauhdilla etenevästä toisesta osasta loppuun asti .

 Me olimme tuota konserttoa kuuntelemassa , ihmettelemässä ,ihailemassa .Itse pianisti oli komea kuin Adonis ja kädet lensivät koskettimilla juuri tuota 600 nuottia per sekunti ?!? Uskoisinko ? Näin kerrotaan , vauhti oli huimaa , kovaäänistä ja ei nyt välttämättä sulosointuista , mutta ehdottomasti kuulemisen ja näkemisen arvoista ! Vieressäistujien kanssa keskusteltiin , että varmasti tulee virhelyöntejä  eikä kukaan varmasti huomaa !  Mutta  tuli näköjään ja huomasi näköjään , melkein voisin sanoa , että en tuota juttua usko !


Arena -teatterissa menee  "Tenorit liemessä ".Uskallettiin mennä , sillä Sarkola on jäänyt eläkkeelle  ja vienyt mennessään kaikki alapääjutut teatterinäytelmistä! Oikeassa olimme , koko juttu oli iloinen yllätys , hyvät näyttelijät , komiikka kohdallaan ja tuhmat vitsit unohdettu !

Tytär oli viikonlopun kurssilla , joten Pikkumies oli Mummilassa yökylässä , annettiin Papalle vapaus muuttolaatikoiden pakkaamiseen . Ei lunta , ei siis myöskään jäätä  , paitsi Rautatientorin Jääpuistossa , paikka joka on osoittautunut todella suosituksi sekä kotimaisten luistelijoiden että turistien joukossa . Taito ei vielä ole suurta , vaikka äitinsä jo tuossa iässä teki piruetteja ja vaakoja , mutta yllättävän hyvin hän luistimensa hallitsi , ei juuri pyllähdyksiä tullut !  Taitaa nämä Mummista kummalliset Parque -harrastukset toimia tuossakin lajissa hyvänä tasapainon luojana .

Lastensunnuntaina olimme elokuvissa katsomassa  Disneyn uutuutta " Vaiana ".Suuri salillinen lapsia , alkukuvina heille makkaramainoksia ja joku omituinen tietoisku ihmisen vatsalaukun toiminnasta !Molemmat tietysti hyvinkin sopivia ,kun joka lapsen kyljessä keikkui suuri popcorn-purkki ja iso karkkipussi ! Luultavasti näiden alkukuvien aikana karkit ja popparit tuli syötyä , sillä elokuvan aikana ei juuri rapinaa kuulunut , ei muuten mitään muutakaan , vallitsi täysi hiljaisuus ! Tosin meidän Pikkukaveri kertoi aluksi , mitä siinä tulee tapahtumaan ja että tuo juttu on ihan LOCO ja että nyt pelottaa  ja hän kääntyi nurin selkänojaan ja kurkki sormien lomasta elokuvaa. En ole moisessa lasten leffassa ollut , jossa tällainen hiljaisuus vallitsee !  Elokuva piti otteissaan , eteni vauhdilla , kauniilla kuvilla ja olihan se jännittäväkin . Kun valot syttyivät ,aukenivat myös kielenkannat ja tiesin olevani lastenleffassa .Meidän kaveri kertoo siitä vieläkin  .

Mummilan pianoa ei ole vielä viritetty ,mutta ei sitä ole suuresti ennätetty soitellakaan. Hiukan Daniel kävi koskettimia kokeilemassa  samalla kun kertoi , että hän kuuluu nyt "Kantele-ryhmään " , mutta Taika on "Nokkahuiluryhmässä " ja kannelta sitten näpsytellään näin ..Mummi ei taas osannut sitäkään . Eikä osaa koota legojakaan .Olen todella hämmästynyt ,miten näppäriä nämä pienet lapset ovat kootessaan monimutkaisia ,pienen pienistä osista koostuvia leluja .Lukea hän ei osaa , mutta kun kysyin , miten hän aikoo osata tuon kasaamisen , niin siihen tuli vastaus , että "onhan siinä ohjeet " !Ja onhan ne , kuvia katsellen kakstaso valmistui .

Hain vesirokkorokotuksen tänään . On se sen verran kallis , että enpä ihmettele , ettei sitä moni itselleen ota !Minulla uusiutui sama vyöruusu kasvoihin . Yksi ainoa pieni nuppineulanpään kokoinen näppylä samassa kohtaa kuin edellisellä kerralla riitti menemään lääkärin vastaanotolle ,seurauksena kurvaus apteekin kautta lääkitys mukana ja varmuuspaketti ikuisesti kaapissa , tuohon toivon rokotuksen auttavan.

Kaksi tuntia kielioppia espanjan kurssilla  tekee vanhan jutun , eipä juuri uskalla , osaa , suutaan avata , kun kaikki subjunktiivit eivät osu oikeisiin paikkoihin . Onnistumisen ilo täytyy etsiä toisista oppilaista , joilla raukoilla lienee sama ongelma !Vahingonilo on kaksinkertainen ilo , oliko se niin ..
Onnistumisia lähden sitten hakemaan Ladies Bridgestä sunnuntaina .

Olipa kerran TA Mikkonen

Siivosin tietokonetta ja poistin vanhoja kirjoituksiani  ja löysin tähän hetkeen sopivan jutun -mikähän vuosi se lienee , unohdin laittaa ylös, -kun äsken edesmennyt Timo T: Mikkonen oli vielä kuvioissa vahvasti mukana.Tuolla  sitä uuden omistajan kasvattaman aidan takana näitä mietteitä kirjoittelin :

Tiistaina oli sitten –taas kerran – ilta vanhemmista ja lapsista ! Kotiäiti –taas kerran käsittelyssä !Timo TA  Mikkonen puolusti innokkaasti meikäläistä – huonolla menestyksellä , sotilaallisella tarmolla ! Heräsi hetimiten vastustajissa henki , että äiti oli lyttyyn lyöty ja pantu kotiin häpeämään !Suuret on puheet ja niin pieniä ihmisen uhraukset ! Oma napa on tärkein –ensin minä ja sitten –jos minä voin hyvin – niin lapset .Muuten eivät lapsetkaan voi hyvin ! Se on kyllä totta , vanhempien on voitava hyvin , jotta lapsilla olisi turvallinen olo .

Mutta mikä on kenenkäkin hyvin !? Valinnanvapaus , kotiäidillekin . Eläke , sama palkka samasta työstä – siis lapsen hoidosta . Nyt ei puhuta enää kodinhoitajan palkasta – oletetaan , että tasa-arvoinen perhe hoitaa kodin ja siihen kuuluvat asiat tasa-arvoisesti – sen työajan jälkeen . Puhuttiin sekä isän että äidin kuuden tunnin työpäivästä .Ajatusta ei tainnut kukaan uskaltaa arvuuttaa; yksityisyrittäjän kotiäitinä voisin kertoa , että ei taida onnistua . Ellei yhteiskunta maksa kunnon palkkaa niistä lopputunneista , taitaa tulla matti kukkaroon hyvinkin nopeaan !

Ja miksi kotiäiti  tuomitaan aina neljän seinän sisällä hyytyväksi raadoksi , joka ei osaa etsiytyä ihmisten pariin ja viedä lapsiaan mukanaan ? Kotiäidillähän on menemisen ja tekemisen vapaus !Normaalijärjellä varustettu ihminen käyttää sitä , eikä lukkiudu sisään ihmisiä pakoon ! Käsittämätöntä hourailua .Siinä järkeni on jotain vailla , että en ymmärrä ,kuinka ryhmäkasvatus  voittaa kotikasvatuksen , miksi on parempi kauhoa ruoka kymmenen muksun kanssa kuin sisarusten,  pestä hampaat ja kädet yhtaikaa , käydä levolle yhtaikaa , varmaan pissiäkin yhtaikaa. ”Joukkopottakuvia ” on nähty, tehdään heistä sosiaalisia ! Ja miksi lapsen kanssa täytyy koko ajan askarrella jotain? Ohjata, ohjelmoida .Kyllä lapsi leikkinsä löytää , kun hänelle se vain sallitaan.

 Miksi  on niin paljon hyväksytympää mennä ”töihin ” kuin ”vain jäädä kotiin ” ? Miksi ei hyväksytä  valinnan tasa-arvoa ! Kotona hoitavalle sama palkka kuin mitä lapsi vie rahaa laitoksessa  !Niin , ei onnistu , olen jo kerran tästä puhunut .Syykin on sanottu : millä rahoilla sitten järjestetään hoitopaikka , jos äiti kuitenkin haluaa viedä lapsensa hoitoon !? Niin , millä rahoilla se ennen järjestettiin ? Sitä sietää kysellä  ja miettiä , hoidettiin ne lapset ennenkin . Ja voivat ainakin yhtä hyvin kuin nykyään…Minua, kotiäitiä vuoroin nostetaan korkeuksiin ja vuoroin pudotetaan maan rakoon .Pitäisiköhän tästä taas kerran kirjoittaa…

Se älähtää ,kehenkä kalikka kalahtaa….näinhän se lienee vaikka kuinkakin vapaaehtoisesti. ..

 

Outi Pakkasen Marius tuli luettua jo toiseen kertaan  ja silti en muistanut loppuratkaisua ! Taitavana dekkaristina hän kuroo tarinan , joka kiukutti jo puolessa välissä , että ”mitä sinä sekoilet ja mene jo asiaan ” -, jokin siinä koukutti  ,harmitti ja yllätti ! Outinkin kirjoittamaksi erikoinen  juttu , jonka luultavasti vain hänen innokkaat lukijansa jaksavat lukea loppuratkaisua odottaen –ei etukäteen  kurkistaen .

Suomalaisen Naisliiton ajankohtaisseminaari Kaisaniemen ravintolassa  oli otsikolla "Äidin kieli -mitä välii  ! " Puhujina oli kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg  ja Kielentutkija Mila Engelberg .Oli puhdas ilo huomata , että jopa tuon tason ihmiset puhuivat ihan sivu otsikon , kouluarvosanalle kumpikin olisi saanut hylätyn ! Mitä välii  ei tullut puitua missään osiossa , otsikko olisi pitänyt unohtaa ja korvata suoraan puhujien aiheesta -siis Äidinkielen merkitys ja Miesvaltainen äidinkieli , puhtaasti asiapitoisia ,pitkävetisiä esitelmiä .Meidän pöydässä nukahteli kaksi kuulijaa , samoin naapuripöydässä, mikä kertoo jotain jutun odotuksesta .

Töölönlahden naiset , HAMista ja Helsingin Kirjastosta puhuivat mielenkiintoisesti , se poiki useita puheenvuoroja ja useampi jäi saamatta ajan puutteen vuoksi , omanikin jäi kesken , mutta jonkinsortin vastauksen sain , kun protestoin  johtajan mielestä nettitilauksen epäkohtaa, että" enää ei seisota hyllyn äärellä , vaan tilataan uutuuksia , vanhat jää hyllyyn !" No , kirjastojohtajan mielipide sekin , hehän ovat systeemin keksineet , emme me lainaajat !

Mutta muuten oli mukavaa , soppa oli kuulemma hyvää , sitä söivät he , kelle kello yksitoista on lounaan aika , minä maksoin ja jätin väliin . Kahvin ja Runebergintortun kyllä nautin hyvällä omatunnolla ja ihan oikeaan kahviaikaan .

Kiertelimme sunnuntaina entisiä kotikulmia ja uusia asuinalueita , maa oli mukavasti valkoinen ja ilmassa pari astetta pakasta .Missään ei ollut yhtään lasta ulkona !  Ei kai kaikki lapset onnistuneet viemään vanhempiaan Paloheinän mäkeen , siellä oli vilskettä , mutta ei tungosta ! Missä kaikki lapset olivat ?

            

La la Landia

 

"Etkö tajua , että ihminen muuttuu !?"

Jostain syystä pidin tuosta kirjasta ,joka kertoi äidin ja pojan elämästä seitkyluvulla . Kerronta oli verkkaista , laveaa , rönsyilevääkin , eikä varmasti joka lukijan mieleen , mutta minulle se sopi .Pysähtyä kaiken tämän hektisen elämän keskellä .Moni asia oli tuttu , moni liioiteltu , mutta siinä ajassa kuitenkin kulkenut  .

 

 

Mummin velvoite on kuljettaa Pikkumiestä Rokkimuskarissa , jossa lapset voivat kokeilla kaikkia soittimia , joita kyseisessä musiikkisuunnassa käytetään . Ryhmä on vain neljän poikaviikarin kokoinen ja meno juuri sitä , mitä sellaisesta voi odottaa ! Opettajaa käy joskus sääli , mutta ehkä hän ammattinsa tietää , tosin tämän mummin mielestä soittolista pitäisi päivittää ja ladata lisää vauhtia , näitä kavereita ei "hitaat " innosta!  Miten ilmaista kauniisti ,loukkaamatta vetäjää , siinä on mietintämyssyn paikka , musisointi pitäisi olla hauskaa ja jos se on hauskaa , painiminen jäännee luokan ulkopuolelle ...  Mielisoittimiksi olen huomannut rummut ja pianon , hyvä niin , sillä Mummilassakin on piano , tosin hiukan  (kuulemma hyvin ) on epävireisessä kunnossa , turha sitä oli viritellä soittokuntoon , kun se seisoskeli seinän vierellä pelkkänä "kalusteena " , kuten tytär asian ilmaisi .Nyt tämä "kaluste " täytyy varmaan laittaa soittokuntoon , ehkä kaverista kehittyy vaikka mimmoinen pianisti ! Ei liene sopivaa , että hän sitten aikuisena kertoo , kuinka Mummi yritti  vaurioittaa hänen musiikkikorvaansa ...

 

Nuorimman perhe muuttaa uuteen asuntoon entisen nurkalle , joten kaveripiiri ja myös vanhempien ystävyyssuhteet säilyvät lähellä , mikä ilahduttaa myös Mummia . Syksyllä alkava esikoulu - ja seuraavan vuonna se oikea koulu  - näkyvät ikkunasta , huoli koulumatkasta on poissa. Banaanilaatikot ulottuvat kattoon asti , niiden pitäisi täyttyä tämän kuun aikana ...

 Paljon mainostettu elokuva "La la la landia " tuli katsottua .Tennispalatsissa on uusittu  suuri sali , sinne on upotettu 74 kaiutinta ja sisustettu nahkatuoleilla .Tämä myös kerrottiin oikein elävän ihmisen voimin , jolla varmistettiin uusi suuri elokuvanautinto , jos emme olisi sitä huomanneet itse !  Sali oli kaunis , tunnelma oli hieno ,nahkapenkit haisivat ja olivat suunniteltu isoille ihmisille , pieni siinä pyöriskeli etsien sopivaa istuinkohtaa , mutta äänitys oli hieno , kai , hetken sen huomasi , sitten tottui .Itse elokuva kaikkine hehkutuksineen ei mielestäni täyttänyt niitä odotuksia , joita sille on annettu .Olihan se hyvä kokeilu  , kauniskin , parhaat palat oli jatsahtavassa musiikissa ja paikoin todella upeassa kuvauksessa .Käsikirjoitus joskus liian hidas , näyttelijäsuoritukset eivät mielestäni yltäneet Oscariin . Mutta katsoihan sen . Ja tuohon saliin oli maksettava ylimääräinen "nautintovero " , kolme euroa !