ken onkaan tuo ...

Tänään konserrti  ja Rahmaninov ja piano . Kirill Gernstein , Venäjällä syntynyt  ja oppinsa Madridissa saanut huiman nopeakätinen pianisti  ja tietysti muusikkoperheestä , kuten nuo loistavat taiteilijat aina . Konsertin aloitti Malkin ranskalaisen syksyn minulle täysin tuntematon teos , joka -huono sanoa -toi lähinnä mieleen musiikkiluokan yläasteen orkesterin ! Desibelit olivat korvia kiusaavat , mutta olihan siinä taas yksi kasvatuksen paikka !

Tänään sain pyyhkeitä  valokuvauksestani , ehkä sietikin , kun surutta julkaisen , pitänee pyytää anteeksi asianosaisilta . Kummasti sitä katsoo kuvia oudolla silmällä , ei ainakaan sillä toisella ! No , ehkä on turvallisempaa liittyä tuohon ruokakuppikuntaan , käytiin syömässä Piritassa porukan kanssa  ja minä siis söin lettuja ! Pari päivää sitten olimme ystävien kanssa Mama Rosassa ja siellä söimme myös ruokaa , tuossa tuo alkupala .

 

Uudistettu Kaupunginmuseo oli sokkeloinen kuljettava , kaunis ja tietoa kyllä löytyy , valokuvaa  ja dokumenttia  mistä ikinä kiinnostutkin  .

Mitä opimme Tartuffestä ?!

Tartuffe on komedia, jossa uskonnollinen kiihkoilija pesiytyy perheeseen. Komedia satirisoi uskonnollista tekopyhyyttä.

Henkilöhahmona Tartuffe on uskonnollinen keinottelija, joka näyttävillä rukouksillaan ja nöyryyttä esittämällä on päässyt talon isännän suosioon.   Hän ajaa poikansa pois talosta ja aikoo testamentata koko omaisuutensa Tartuffelle ja antaa tälle myös tyttärensä.

Juoni kääntyy onnelliseen suuntaan vain siksi, että Tartuffe käy liian varmaksi voitostaan. Hän ei jaksa odottaa tytärtä eikä perintöä, vaan käy liehittelemään myös Orgonin vaimoa. Lopulta vaimo liehittelee häntä. Orgon tulkitsee liehittelyn vain uskonnollisena puheena, ja havahtuu vasta, kun Tartuffe alkaa halveksia häntä itseään. Mutta huiputus paljastuu liian myöhään, talon varat on jo siirtyneet Tartuffelle.
Loppuratkaisu varmaan miellytti kuningasta. Kun Orgonia perheineen häädetään kodista, niin  oikeuden palvelija tuleekin pidättämään Tartuffen. Itse hallitsija oli antanut tarkkailla Tartuffea, ja nyt huijari pidätetään. Orgon saa pitää talonsa ja nuoret saavat toivovansa aivopuolisot.

Eilen oltiin Lillanissa katsomassa tuota näytelmää , jossa Tartuffea näytteli Asko  Sarkomaa ja loistavasti näyttelikin ! Minähän olen Jyväskylän kasvatteja , kaupungin , jossa ei kouluaikanani näkynyt ainuttakaan ruotsinkielistä , joten voin todella onnitella itseäni , että ymmärsin suurimman osan puheista ja tajusin myös juonen  , vaikka näytelmä olikin siirretty nykyaikaan , jolloin kuvittelin myös sisällön muuttuneen vuosien saatossa .Eipä ollut , tarkistin ymmärrykseni  ja samat ongelmathan siinä pyörivät , uskonto , joka ei suinkaan aina ole hyvillä ajatuksilla varustettu ! Hieno ilta Sirkun  ja hänen ystävänsä kanssa .

Torstaina oli Konsertti ja Susanna Mälkki . Kuulijoita opetettiin , tehtävä lienee hänelle nyt ihan pakkomielle .Vuorossa oli Harppu  , eikä mikä tahansa harppu , vaan soitin , jonka sisään oli piilotettu monenmoista tekniikkaa, hyvä , että järjestäjät osasivat koneensa koota ! Musiikki , joka siitä lähti, oli korvilleni sekameteliä , vinkumista ja vonkumista . Tuli mieleen , että nyt Sote-juttujen tiimellyksessä  sitä voisi soitella odotustiloissa , migreenilääkäri ainakin saisi lisää asiakkaita !  En tykännyt . Lopun Berlioz oli kaunis ,klarinetti sooloili upeasti , nautin .

Katja ketun ensimmäinen , "Surujen kerääjä " oli mielenkiintoinen luettava, en varsinaisesti siitä pitänyt , aihe ja henkilöt olivat laitapuolen kulkijoita  ja ne sakki ei minua kiinnosta missään muodossa . Lähinnä luin ja ihmettelin nuorta tyttöä , joka kertoo tarinaa suvusta (omastaan ?) ,itsestään  (tuskin ?) ja kaiken sorttisten huumeiden väärinkäytöstä . Sukeltaa näiden ihmisten päähän , sitä mietin , mistä se tuntemus tulee ! Kauniisti käytti kieltä , se sai lukemaan loppuun .


Kun viitsii  asettaa kännykkäänsä tilanteen vaatimat toiminnot , on mahdollista saada ihan laadukkaitakin kuvia  ! Tässä pari esimerkkiä ikivanhan Nokian otoksista  !

Vielä kesää...

Tehtiin Suomi-kierros , ensimmäinen kohde oli Joensuun Kartano  Halikossa , se kuuluisa Nallen koti. Kaunis oli , paljon  tilaa , monia rakennuksia ja kaikki m hyvässä kunnossa . Puistossa saa kävellä ja tutkailla , kuviakin saa ottaa , mutta itse päärakennuksesta ei . No , ennätinhän minä niitä napsia , mutta enpä kehtaa esille laittaa . Vaikka turhaa moinen varovaisuus on , johan lehdet ovat kuvat tuosta kodista levitelleet . Pihapiirissä asuu vuokralla kymmenen perhettä ! Pakko myöntää , että kartanon pito elävänä , viljeltynä ja asuttuna on todellinen kulttuuriteko ! Mutta pojalleen ennakkoperintönä luovutettu tila , voisiko sanoa , että kiusalla ?-sillä  tätä kultakaivosta ei kukaan pysty muuttamaan rahaksi  ja tuskinpa se itse itseään kustantaa , mutta ehkä sillä ei ole väliä , rahaahan taitaa perheeltä löytyä . Kaunis paikka joka tapauksessa .
Yksi  kouluajan hyvä ystävä asustaa Turun "punaisten lyhtyjen kadulla "! Soitto ja onnistunut tapaaminen "Laivoilla " , kuten he asian ilmaisivat . Harvinainen kesälämpö innosti istumaan iltaa kannella  , jossa nautittiin makoisat paistetut silakat . Aurajoki on kaunis ja kovin liikennöity , monenkinlaiseen paattiin olisi ollut mahdollisuus mennä kumoamaan tuoppi kaljaa ! Illan päätteeksi meille näytettiin turkulaisten salaisuus - Crusellin kappeli maan alla , jonne avain on haettava yläkerran ravintolasta. Kappelin seinille kallioon on haudattu  paikalta löydetyt 5000 (ellen valehtele ...) luurankoa ja kertovat , että  niitä tullaan löytämään moinen lisää , kun torin alus kaivetaan parkkitaloksi ! Turussa on vanhaa historiaa , hautojakin siellä ja täällä .kallioseinällä oli kaunis Kristus ristillä , piikkilangasta , nyt se valitettavasti makaa kyljellän , mutta ihan pystyasennossa se seinällä oli ! Yö  nukuttiin Aurajoen varrella hyvässä sängyssä .Ajeltiin Rauman kautta kotiin  , taisin kyllä väsyttää miehen reissullani ...

Meryll Streepin ja Huge Grantin tähdittämä elokuva "väärän laulamisen mestarista " oli varsinainen koetus korvalle ! Minä sentään olin lukenut , mistä oli kyse, mutta mies ei ja hän meinasi livahtaa ulos salista !! Rahalla on aina saanut , kuulijoita ja mainetta . Mutta ihmeellisintä on , että hänen levytyksensä ovat eniten  myytyjä tuotteita Metropolitanissa ! Sääliksihän häntä kävi , mutta elämänsä ajan hän onnistui laulamaan  ja olemaan onnellinen laulannastaan , miten se ihan oikeasti onnistui , on kyllä suuri arvoitus  minulle ...mutta näin se nyt meni . Näyttelijät olivat tietysti upeita .

Siivoilen kirjahyllyjäni . Olen vienyt liki sata kirjaa Kirjastoon  ja joka kerta , kun tulen viikon päästä tuomaan uuden matkalaukullisen lisää , kirjani ovat kadonneet ! Tänäänkin heti yksi mies nappasi käsiinsä viisi kirjaa ja jäi vielä tutkimaan hyllyä ! Enpä tästä voi muuta päätellä kuin että hyllyssäni on ollut  hyvä kokoelma kirjallisuutta , kun se näin kelpaa uudelleen luettavaksi . Olen hiukan ylpeä ..Vielä tuonne hyllyyn jää luettavaa , kaikkea en millään raaski pois antaa .Lastenkirjat surettaa eniten , jos niitä ei kukaan lue , tosin tänään juuri vein Pikkumiehelle "Ronjan " , jonka aion hänelle lukea !Viimeisimmistä lukemisista "Niin suuri on rakkaus " oli kaunis kokemus , huolimatta surkeasta aiheesta . Kirja kertoi juoposta isästä , joka oli hoidossa Ruotsissa mielisairaalassa , siellä tytär kävi häntä päivittäin katsomassa .Sairaalasta tuli tyttärelle toinen koti .Kirja on puolet fiktiota ja puolet totta , se kertoo dokumentteja Ruotsin mielisairaalatilastoista noin kuuskytluvulla , niitä oli muuten mieletön määrä ja potilaista niissä hurja luku .
Jungstedtin viimeisin "Kullan kallis " oli pettymys . Kirjan piti olla jatkoa Gotlannin saaren tapahtumille , toki sijoitettu paikkakunnalle , mutta muuta yhteistä ei juuri ollut .Näitä tarinoita olen nyt lukenut monia , alkavat toistaa itseään . Sääli . Gotlannin  elämää oli kiva seurata , nyt se varmaan on kuopattava.

Kun nyt olen siivoilun makuun päässyt , otinpa käsiini ompelulaatikon .Sen punaisessa kannessa on kirjoitus  , jonka vanhin tytär on äidilleen muinoin siihen latonut ! Se on nyt siivottu , taas.

 Tänään oli uimakoulupäivä . Hyvin meni  , Mummi laittoi uimapuvun päälle ja istuskelin katsomassa , kun Pikkumies puljasi altaassa kavereiden kanssa melkein kaksi tuntia ! Eiköhän uni maistunut illalla ! Toivottavasti kuitenkin ilman painajaisia , sillä iltalukemisena Pieni mies tarjosi "Punahilkan " , ihan vanhanaikaisesti  .

Tervetuloa Syyskuu

Menenpä  taaksepäin , sillä kone latasi kuvat tuohon järjestykseen . Tänään siis olin elokuvissa ja näin tanskalaisen "Kommuunin " . Kertomus  upeasta perintötalosta , keski-ikäisen naisen kyllääntymisestä jokapäiväiseen menoon ja  sehän johti kommuunin eli yhteisasumiseen suuressa talossa . Hyvinhän se alku meni , sitten kuvioihin ilmaantui nuorta ja kaunista
  , se sotki elämän yhteisössä   . Loppu ei ole hyvin  vaan elokuva päättyi surullisiin kuviin , minusta . Näyttelijätyö oli upeata  ja miljöö kaunista .
Naisliiton Bridgekerhoon mentäessä on hyvä olla hiukan ajoissa ja käväistä samalla  Taidehallissa  kurkistamassa , mitä tänään esillä ! Nyt oli mainio näyttely , nainen , kaiketi ranskalainen ja ollut esillä mm valokuvamallina olostaan . Nimi katosi mielestä , mutta löytyyhän se halukkaalle netistä . katselin hiukan sillä silmällä , josko veisin Pikkumiehen  katselemaan komeita peffanpyöreitä  , ja luulen sen sopivan hyvin , sillä hauskoja ja värikkäitä nuo veistokset ovat . tekijän outoja ideoita maailmasta tuskin on tarve lapselle selostaa , katseltavaa riittää opittavaksi asti .

Museokortti on sitten mainio juttu ! Nytkin piipahdin Ateneumissa katsomassa lisää näyttelystä " Suomen taiteen historia " , sillä eihän noin suuri näyttely aukea kerralla katsottuna ! Esittelyvuorossa oli Helen Shjerfbeck (tuliko tuo nyt oikein kirjoitettua..no ei tullut , jossain siellä on c !.) ,mutta suurimman kiinnostuksen kohteen sai sali "Ihmiset " ...siellä on upeitakin upeimpia kuvia kasvoista ! Ja tietysti "Kuningatar Blancka " . Hugo Simbergiin ihastuin , hänellä oli muutama lapsi aiheinen teos , jonka  äärellä olisi voinut viettää illan jos toisenkin , tämä viimeisin hankinta " Vaarista ja pojasta " oli sykähdyttävä ...

On omenakausi . Omat puut on jo kauan sitten kuuluneet toisille , mutta torilla on satoa puuttomallekin  ! Siellä on kaupunkilisen puutarha .

teatterissa käytiin katsomassa ja kuulemassa "Kenraali ja Casanova " .Tarinaa vanhenevasta Casanovasta (Pekka Laiho ) , suomalaisesta kenraali Sprengtportenista (Santeri Kinnunen ) ja Markiisitar  de Boista (Saija Lehtonen ) . Käsikirjoituksen oli kaiketi ajateltu olevan hiukan koominen ja siten hauska , mutta kyllä se surkeuden puolelle meni ! Rappiota ja vanhenemista ei ollut mukava seurata , sääliksi kävi vähän jokaista . Mutta ainahan hyviä näyttelijöitä katsoo.

Systeri asuu Kalasatamassa ja on hyvinkin aktiivinen sen toiminnassa .Teatteri IlmiÖ   esitti juttua historiasta , joku näytti elokuvaa  viiskytluvun työn ilosta  ja systeri lauloi . talon toimikunta näytti toimivan hyvässä yhteishengessä , ne ketkä siis olivat mukana toiminnassa ! Vilkaistuani asukastilan pianoa , kuulin kyllä toisenlaisiakin kommentteja ...moista vehettä ei tarvita , antaa olla vaan hupun sisällä !  Mutta ilta oli oikein mainio koettava ja hauska yhteensattuma muutenkin , sillä oli juuri lukenut tuon Virpi Hämeen-Antilan kirjan , joka kertoi samat totuudet salakapakoista ja viinatrokareista juuri noilla paikoilla ! Virpi on muuten uskomattoman tarkka , hän kertoo tavattoman yksityiskohtaisesti paikoista , kaduista ja taloista , kaskytluvun Helsingissä on helppo kulkea .Pikkutarkkuudella on myös toinen puoli , tekstiä on hidasta lukea.

Kai minä olen tuon Higginsin kirjankin lukenut , kun olen sen kuvan tallentanut ! Juuri tällä hetkellä ei kirjasta ole muunlaista muistia kuin että se oli tylsä ja tuntui jonkun haamukirjoittajan tekeleeltä...

Eilen tein yllätysvisiitin kahdelle sairaalasta kotiutetulle ystävälle . Toinen on lapsuuden ja kouluajan ystävä , joka sairastui yllättäen , joutui teholle pitkäksi aikaa ja opettelee nyt uutta elämäntyyliä . Onneksi toipuminen näyttää olevan hyvässä vauhdissa , mutta leivoskahville Ekbergiin häntä en vielä saa mukaan, vein siis leivokset mukanani .  Toinen on sitten juuri kotiutunut ja kovasti kiukkuinen terveyshenkilöiden kohtelusta ! Käsivarret olivat mustina käsirysyn jälkeen  ...olisipa saanut olla kärpäsenä katossa , sillä mummu on 86 ja "turpiin annoin " , kuten sanonta kuuluu ! Enkä yhtään epäile ...
Perjantaibridgen aikaan mies kävi katsomassa kahta miesystävää Hoitokodissa ....rullatuolit ja sängyt ..huono sisäilma ja  ruuan haju ...ei ihme , jos me nykyisin luetaan tarkkaan kaikki jutut vanhusten kohtelusta ...kohtahan se on edessä....
 Loppuun ihan hauskakin kokemus ....ajelin eilen tuossa huippusateessa , hiljakseen ja ropinaa kuunnellen ...toiset ei tykkää , minä tykkään ...