Hyvä facebook

 Maailma on pieni , suorastaan kutistunut ja facebook on sen kaventanut pieneen tilaan omalle koneelleni : löysin tutun nimen maailman toiselta laidalta  , kyselin  ja sain vastauksen -ja nyt sitten kirjoitellaan ikäänkuin olisimme tutumpiakin tuttavia ! Äitinsä olen muinoin tuntenut ja tyttären tavannut pienenä, eli emme siis ole varsinaisia  tuttuja . Facebook tekee ihmissuhteille ihmeitä ja olen kovasti otettu uudesta yhteydestäni , nyt kuulen mitä suuressa maailmassa , lähinnä filmimaailmassa tapahtuu .Meitä suomalaisia on ripoteltu ympäri tätä palloa , ennen kirje kesti viikkoja , nyt saat tiedon välittömästi .Siskontytönkin seikkailuja Australiassa voin facebookin ansiosta seurailla muutaman tunnin viiveellä, maailma on todella kaventunut !

Kävimme syömässä kiinalaista sukulaispojan perheen kanssa .Kelvollinen ruoka , vaikka liika on aina liikaa , ahmittua tuli . Hauska juttu oli , kun tultiin meille kahville , Johanna huomasi levysoittimeni ja vanhat vinyylit , otti pari käteen , katseli Abban kansikuvaa ja kysyi :"Mitä nämä ovat ?" Äitinsä selitti , jotta lapsi ei ole moisia ennen nähnyt , joten ei ole tietoa ! "Siis miten se soi ? Voisitko laittaa ?"Laitoinhan minä ja tunsin itseni Aatamin aikaiseksi .

Tälle viikolle on lupailtu jos minkä moista ilmaa .Tuulta , vesisadetta ja tänään huimaa myrskyä . Maanantaina oli mukava ilma , kävelin bridgestä kotiin .Eilen en ulkona käynyt , satoi vettä .Tänään , kun piti olla se suuri myrsky , kävelin Eirasta kotiin ja nautin tuulesta ja tuiskusta , oli siis minun makuinen ilma .Keskimmäinen ilmoitti Sveitsistä (!) , jotta Hesan lentokentältä ei juuri koneita lähtenyt lumimyräkän vuoksi , että ehkä se sitten oli totta  .Ainoa myräkkä , jonka minä olen tunnistanut , on päässäni .Sitä on särkenyt koko viikon, ei auta pillerit ,ei jääpussi , siinä se matalapaine on .Täyskuukin taisi jo mennä ....

Täytyy katsella pikkumiehen kuvaa , että ikävä ei ihan yllätä !

Tervetuloa

Baiba Skride (born 1981) is a Latvian classical violinist.^[1][2][3] She was the winner of the Queen Elisabeth Violin Contest in 2001,^[4][5] and has performed around the world.^[6] She currently resides in Hamburg with her 2-year old son.^[7]
She was born into a musical Latvian family in Riga in 1981 where she began her studies, transferring in 1995 to the Conservatory of Music and Theatre in Rostock, where she studied with Professor Petru Munteanu. She plays the Stradivarius "Wilhelmj" violin (1725), which is on loan to her from the Nippon Music Foundation. Her sisters are Lauma Skride, the pianist, and Linda Skride who plays viola.

Eilinen konsertti oli viulun taituruutta , vaikka itse konsertosta en suuremmin pitänytkään . Olari Elts,virolainen kapellimetari , saa aina johdettavakseen -tai haluaa itse- outoja sekametelisoppia , joiden sotkuihin viulunkin kaunis ja huimaavan korkea sointanto joskus jopa katosi .Puoliajan jälkeen oli Rahmanovia, kaunista ja romanttista .
Musiikkitalon ilmastointi toimii huonosti , siellä on ollut molemmilla kerriolla todella ummehtunut ilma , tällä kertaa ilman laatua pahensi ruuan haju .Yhdistelmä sopii huonosti musiikin nautintoon .

Miten pieni ja viaton taskusoitto voi muuttaa ystävysten viikonlopun?
Suurmenestys Pariisista nyt suomalaisena versiona. Alkukielellään näytelmää J’aime beaucoup ce que vous faites on esitetty Pariisissa yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 alkaen. Yli 3 000 esitystä ja yli
1 000 000 katsojaa!

Tervetuloa! on farssimainen komedia kahden pariskunnan viikonlopusta. Eero ja Anna ovat muuttaneet maalle etsiäkseen elämälleen uutta suuntaa. Vanhat ystävät Helsingistä, Konsta ja Mari, ovat saapumassa heille kylään.

Kun jo kerran harjoiteltiin , nyt osattiin .Nimittäin reitti vanhaan Oopperaan ,nykyiseen Aleksanterin teatteriin .Entinen mahtava ooppera oli muuttunut pieneksi ja hiukan nuhjuiseksi , mutta yhtä kaikki hyvin kauniiksi vanhaksi teatteriksi .On mukavaa huomata , että kaikkea ei aina tarvitse purkaa , jos se ei uusia vaatimuksia täytäkään . Juuri tuollaisille pienimuotoisille esityksille se on oivallinen paikka .Tuli nostalginen olo katsellessa tumman punaisia sametteja ja kultaisia kruusauksia.Eikä esityskään harmittanut , farssi ihan siitä paremmasta päästä.

Ilataratikan välit ovat harvat , joten kävelimme.Ensin pysäkiltä toiselle ja lopulta sitten kotiin .
www.osteopaattinoraseppa.fi ja siellä saadun hoidon ansiosta jalkani toimivat kuin entiset jalat ...ihanaa huomata ja tuntea liikkuvansa eteenpäin eikä nostelevansa jalkojen paikalla olevia tukkeja !

Bridgeenkin kävelin ,vaikka Hesan inhoittava tuuli rypisteli kasvoja .Teatterissa tapasin "ottotyttären " ottoäidin " , hänet olis pitänyt houkutella peliseuraan .Kysynpä joskus .

Vierasta ja uutta

Mitähän sanoisin kirjasta vieras !? Otin sen käteeni  uteliaisuudella  , sillä kirja "Totta " oli mieluinen luettava. Luin arvosteluja netistä , enkä osaa oikein vieläkään sanoa mitään , yksi tykkää , toinen ihmettelee.Minä taidan liittyä tuohon jälkimmäiseen . Aihe on vieras , ehkä se oli kirjailijallekin hiukan vieras. Pappi , Maria , joka irrottelee , hylkää velvollisuudet ja pakenee vanhentuneita ihmissuhteitaan .Raamit oli kohdallaan , mutta uskoa vai ei ja mihin uskoa , siinä oli minulle liikaa paatosta .Siis harpoin .Ja tulin takaisin .Silti ne kohdat eivät auenneet, kolahtaneet , kuten nykyään sanotaan . Olisin voinut tiivistää kirjan poistamalla koko sekoilun nykkiläishiphopparin kanssa pyörimisestä , vain yksi kolmannes alusta ja loppu kolmannes olisi ollut riittävä minulle .
                                                      minulle
                                                           minulle
                        minulle
.....tuota osiota en ymmärtänyt , se katkaisi jo tallessa olevan ajatuksen .

Tuomisen "Silkkipunos " oli sitten toisenlainen . Alun hitaus parani loppua kohden  ja jos en ennen tuntenut turkkilaisia tai kun en ennen ole Turkissa käynyt , nyt tuli sekin asia korjattua ! Kirja oli loistava matkaopas , ihan saattoi haistaa kukkien ja meren tuoksut .

Ysikasin pihassa oli pikkumiehen mukava lappoa lunta purkkiin ja juoksennella pulkkaa vetäen , ysikasin ihmetellessä menoa .Monet on konstit saada Ysikasi ulos lumen ja pakkasen kouriin , mutta hyvää kuulemma teki ! Otin sitten  Nokiallani videota lapsen lumileikistä ja --äkkiä nokiani sanoi "näkemiin "ja tussahti kiinni ! Milläs nyt soitat isän lasta hakemaan ? Numero on kännyssä,miehellä ei moista ole ,Ysikasilla ei ole ja äiti nukkuu flunssan kourissa ! Menimme sisälle ihmettä miettimään , lasta syöttämään ja perässä juoksemaan .Silti hän ennätti salamana napata Ysikasin pöytäpuhelimen korvalleen , aloo aloo , öh öh ja sormet näpräsivät pikavalinta nappuloita .Kelle lie soittanut , jonnekin se meni .Samoin kuin Esperin turvapalvelun soitto , jonka sain katkaistua ja josta ei sitten koskaan soitettu takaisin ! Entäpä jos tilanne olisikin ollut oikea ?
Ja pling - puhelin oli taas kunnossa ! Eli ---uusi hieno tekniikka ei tykkää kylmästä .Onneksi emme asu Lapissa !

Kultturellinen päivä

Kaamos on ohi .Lapissa aurinko on horisontin yläpuolella neljäkymmentä minuuttia .Se ei kyllä tarkoita , että se näkyisi muuna kuin valon lisääntymisenä , mutta Helsingissä sentään tämä valoilmiö oli ihan silmin katsottavissa ! Johtuneeko siitä vai mistä , mutta tänään oli erinomaisen vireä päivä ! Ensin -jonkinasteisen murinan jälkeen -nousin sängystä tokkuraisena manaten lupaustani liittyä  Naisliiton "Laulukerhoon "! Tunti kuitenkin sujui suhteellisen mukavasti vanhojen koululaulujen parissa .Äänihän sitten katosi , sekin vähäinen mikä oli jäljellä lauluäänestä .Löytyy kuulemma laulaessa ,sanoi nuori laulunopettaja toiveikkaasti . Meitä oli seitsemäntoista mummoa ,eikä yhteislaulu kuulostanut ollenkaan pahalta !Mukana taisi olla monta laulun taitajaa , vaikkakin itse huomasin olevani hyvinkin koulutettu --laulujen sanoissa ja sävelessä.Olen siis saanut monipuolisen opetuksen kouluaikaan.

Taidehallissa on Leena Luostarisen näyttely,sitä en ollut nähnyt . Väri-ilottelua ja eläinhahmoja odottelin ja niitä sainkin .Silti yllätin itseni pitämästä muutamasta viimevuoden työstä enemmän .Työt olivat hyvin suurikokoisia ,joten ne tuskin kaunistavat kodin seiniä monessakaan kodissa .Julkisen tilan töiksi niitä sanoisin ,tuo vieressä oleva ,jonka nimeä en muista ja jonka kuvan salaa nappasin , oli mieluisin minulle .

Tennispalatsissa on Nanna Suden näyttely viimeistä viikkoa. En ole ollut hänen kuviensa ystävä , minusta ne ovat olleet toistoja ja sutaten tehtyjä .Punaisille sydämille olin ihan allerginen jo . Täälläkin yllätyin .Toistoja oli paljon , samaa naiskasvoa oli monessa valossa ja värissä .Jostakin pidin,oliko nimi nyt "varjo kasvoilla " , se oli yksi kolmen sarjasta. Vartioita pyöri joka huoneessa ,aavistelivatko , että tuo nainen voi käyttää  kameraansa , miten lie , perässä kulkivat .Sitten pieni tauko kierroksessa ja nappasin kuvan tuosta "Kukkia äidille " ,jonka tummasta versiosta pidin . Kaikki työt olivat taas valtavan kokoisia,suuntaus on minusta outo ,jos myyntiä ajattelee.Ja Nannahan on tunnetusti kova myymään, nyt ei kyllä ollut yhtään punaista  merkkiä taulun vieressä .Sääli , sillä  jo pelkästään tuo värimäärä ei ihan ilmaista ole , jos ei nyt aikaansa laskisikaan.Maine silti pysynee .

Vastoin omia periaatteitani ,istahdin kahville Tennispalatsin kuppilaan ,katselin ihmisiä ja koin olevani kovasti kaupunkilaista .Kipakassa pakkasessa kävelin kotiin odottelemaan muinoista ottotytärtä tuomaan "kannatusliput "teatteriin , vaikka olisinhan minä ne siellä paikan päälläkin ennättänyt saada . Mukavaa oli silti nähdä ja jutella lapsista ja heidän touhuistaan .Tässä on taas tilanne , että pitäisi ! Pitäisi käydä katsomassa , etteivät ihan muutu tuntemattomiksi .

Sielut nähty

52 sielua on nähty ja hyvää tekivät sielut . Olisin kopsannut tuohon pari kuvaa , jotka jäi mieleen , mutta eihän se Ateneum moista salli , tietenkään . Magnus Enckell on taiteilija ja ihastuin hänen kauniiseen viivan käyttöön ! Minä olen myyty aina kun joku osaa piirtää ja vielä näyttää sen ."Poika ja pääkallo ", upeaa viivatyötä , herkkää ja kaunsta ."Kuoleman vaellus " ,synkä , mutta jäi mieleen .Siinä se vaelsi, kuin mummo Pohjanmaan autioilla lakeuksilla .Lohdutonta, mutta kaunista .Seinälle jos laittaisi , uni ei kyllä tulisi .

Siskontyttö bloggailee Australiasta(tuulidownunder.plogspot.com) )  ,suuri ikävä ei pääse kotijoukkoja vaivaamaan , kun tieto ja tuntu on tässä ja nyt .Minäkin kävin netissä heti katsomassa , mikä se sellainen kaupunki on kuin Bli Bli !Tuli selväksi , että Australiassakaan ei kaikki ole suurta , mutta voi olla , että on nättiä !Samaan aikaan sattumoisin katselin telkkarista kuvaa "Suuresta valliriutasta " , se oli kaunista ja lähellä sitähän neito on .On upeaa huomata , että nuoret käyttävät hyväkseen tämän uuden maailman mahdollisuudet !Kivaa ei voi aina olla , mutta koettu on ja se on jotain todella kadehdittavaa .Toista oli silloin , kun meikä oli nuori , kerran pääsin Ruotsin puolelle ja senkin Reksi järjesti !

Hesarin uudistumisen myötä lukijoille tarjotaan monenlaista , mm tarjolla oli ilmasia leffalippuja !Siihenhän minä heti tartuin ja istuin koneeni ääressä jo aamutuimaan kuuden aikoihin .Ei onnistunut , moista klikkiä ei näkynyt !Itse lippu ei harmittanut , mutta se että istuin aamulla koneella turhaan , se harmitti !Unenpöppörössä en edes älynnyt klikkailla muita etuja , Sanomataloon tutustuminen olisi ollut mielenkiintoista , tänä aamuna se oli jo täynnä.No , se Ateneum sitten toimi ja moni oli lehtensä lukenut , siellä oli jono .


Siskotytön blogi on julkinen  ja huomasin sen toimivan moitteettomasti , sen voi sekä kopioida että se sallii tallennuksen wordiin , eli säilyvän . Kuvat aion tallentaa omaan kansioonsa , jottei käy kuten tuttavani nettiammattilaispojan , hän lomareissaili niin peruteellisesti , että unohti työvälineensä lentokentälle ja kaikki kuvat meni sen siliän tien ! Varmuuskopio kopion perään !Sitä minä eilen taas tein , tunteja meni , mutta ellei järjestelmä nyt ihan totaalisesti muutu , kuvat ovat tallessa .Ja onhan niistä vielä paperisetkin versiot albumeissa ...perillisiäni joskus säälin .

Konserttikausi alkoi torstaina .Musiikkitalossa säästetään , siellä on hyvin tunkkainen ilma ! Ilmastointi alkaa toimia , kun soitto alkaa , niin pienllä , että se ei ennätä ilmaa kirkastaa .Kuolemaa sielläkin hehkutettiin, vaikka maustettuna lemmen lurituksilla .Wagneria , toiset tykkää , minusta raskasta .Väliajan jälkeen oli Schubertia, se ei nukuttanut,Puhaltimilla oli paljon työtä .Kaunista.

Suurin huolenaihe tällä haavaa taitaa olla pystyasennossa pysyminen .Lumet meni , jäät tuli.Mies jo meni kerran kunnolla nurin ,käsi on epämääräisen kipeä , mutta toimii.Minä kuljen mummoanturat kengissä ja yritän olla samalla kaupunkilaisen näköinen .Kävellä kuitenkin pitää , oli liukasta tai ei , antiesrogeeni laittaa kropan siihen malliin , että liikuttava on ! Ysikahdeksan ei juuri ulos nenäänsä laita , ehkä sentään juuri sen nenän , sillä aina voi aukaista oven omalle pihalle ja vetää siinä happea , nostella käsiä ylös alas, ikäänkuin liikkua.Eiköhän se riitä sen ikäiselle liikkeeksi .

Ylösalaisin ,Lola ja moni muu

Mutta mutta - ehän se ollut hänen tarinansa, ei se...se taas oli alkanut jossain muualla, tai...ehkä juuri siellä, mutta oli silti toinen.
Ei läheskään yhtä selvä, vaikka se kaikki - se oli sekavaa. Mutta siihen sisältyi kovin paljon muuta, myös sekavaa.
Esimerkiksi Anita. You are now entering the human heart. Se toinen, pyörätuolissa, se joka luki valtavassa kirjastossa kirjanselkämyksiä ääneen.
"Krää krää pahanilmanlintu, pahanilmankorppi", raakkui Anita Myllyn yläkerrassa, "Girl interrupted, Lola ylösalaisin, Lola menee hirteen...tai hänen pitäisi mennä hirteen."
Anita istui pyörätuolissa Myllyn ylimmässä kerroksessa, tai lattialla palapelin palojen seassa, joita hän kokosi, kokosi, kokosi -"

Fagerholm ei kyllä päästä lukijaa helpolla. Luettuani kirjaa noin 70 sivua olin lumoutunut, mutta kohtalaisen pahasti pihalla siitä, kuka kukin on, ja mitä oikein tapahtuu. Oli pakko lukea alku selaillen uudestaan saadakseni tukevamman otteen kirjasta. (Asiaa auttoi myös se, että löysin kirjan lopusta henkilöluettelon.) Tämän pienen kertauksen jälkeen kirjan maailma alkoi avautua, ja pian olinkin jo syvällä Lattaniemen ihmisten elämässä. Urheilijatyttöjen, hullujen runoilijoiden, luurankolintujen ja kaksopoliisien maailmassa - murhien, veneonnettomuuksien, salaisuuksien, rakkaussuhteiden ja outojen leikkien Lattaniemessä.

Hetken jo ennätin olla huolestunut ymmärryksestäni , mutta huomatessani , että eipä se muitakaan päästänyt kovin helpolla ! Siis tuo kirja ,"Lola ylösalaisin ." Ei ole joululoma päästänyt minuakaan helpolla , tämäkin kirja oli melkein viisisataa sivua , joista liki kahdensadan kohdalla sanoin , jotta en ymmärrä juuri mitään , en muista henkilöitä ja paikat ja ajat on ihan sekaisin !Siispä lopetan . Mutta -kun en ikinä jätä kirjaa kesken , jatkoin sinnikkäästi  ja loppuunhan sen sain !Henkilöt alkoivat tuntua tutuilta , kohtalot ja ajat järjestyivät .Ainoa , mikä hermostutti , oli tekstin outo katkonaisuus , runoksi sitä näyttää joku kutsuvan , minua se paikoin häiritsi . Juuri kun pääsit sujuvaan lukemiseen , se katkesi .Yksi sana .Toinen sana.Tuosta vain .Ja sitten jatkuu.Mutta kuten tuo lukjia , jota tuossa selaan , minäkin huomasin -tosin vasta kirjan luettuani -lopun henkilöluettelon  ja sehän -vielä lopussa - selvensi henkilöiden välisiä suhteita .Että ei ihan normaali tyyli lukea rikostarinaa ...Sen se taas kerran teki , että alku oli luettava uudelleen .Onneksi loput Fagerholmin kirjoista näyttää olevan väärällä kielellä ,eikä suomennettuja , joten saanen hengähdystauon .Tämän yön lukemiseksi taidan valita uusimman Pirjo Tuomisen ..se ei taid viedä yöunia.

Brittiläinen TV-sarja "Dowton Abbey " teki inhoittavan tempun :se tappoi Matthewin .Ensin hänet halvaannutetaan , sitten pelastetaan sodasta ,parannetaan halvauksesta , naitetaan rakastetun Maryn kanssa ,joka synnyttää pojan -ja siitä ilosta Matthew ajaa kolarin ja kuolee! Siihen luuloon meidät sitten jätetään ensi syksyyn  asti . Sietämätöntä !
Mitä tässä nyt enää katselee koko televisiota , sieltä tulee vain uusintoja , jotka olen nähnyt , elokuvia , jotka olen katsonut elokuvateatterissa, loput ohjelmapaikat täytetään erilaisilla kilpailuilla ja ruokaohjelmilla .Minun pitänee siirtyä varmaan viereiseen huoneeseen ja snookeriin .Sitä en ole ennen nähnyt .

Pieni mies osoittautuu hyvin musikaaliseksi . Piano auki heti ja Mummi istumaan Daniel syliin.Daniel soittelee keskiosan koskettimia ja näyttää , että "öh öh " soita sinä Mummi tuota korkeata ja sitten tuota matalaa .Näin sitten soitamme yhdessä.

Ettäs kehtaat tehdä kiusaa, Google !

 

Elokuva pitää katsella aina pimeässä  teatterissa . Nyt se tuli todistettua . Televisiosta tuli "Mamma mia " , Abban musiikkiin tehty musikkaali , kuvattu Kreikassa . Vaikka kaikki näyttelijäsuoritukset olivat edelleen yhtä hyviä kuin ennenkin , laulut tarttuvia ,maisemat kauniita ja Brosnan yhtä upea kuin aina ennenkin , silti jokin puuttui  .Muistelin kun istuin pimeässä satojen nuorten ja myös ikäisteni kanssa , kuinka he tarttuivat spontaanisti  lauluihin , siellä oli sitä magiaa , miksi käymme elokuvissa ja miksi elokuvaa tehdään .Tunnelma , sitä ei kotisohvalla saa.

Tunnelma on myös kadonnut tästä bloggaamisesta .Kuvia ei enää voi siirtää kuin picasan kautta tai suoraan puhelimesta. Kun picasan tilini tulee täyteen , kuvat on joko poistettava tai ostettava lisää tilaa! Jos poistan kuvat picasasta , ne poistuvat tietenkin myös blogista ! Ovela temppu taas googlelta , täytyy miettiä , olisiko jossain jokun toinen keino .

 Helsingissä on meneillään Valoviikko.Kaupunkin on koristellut valoilla seiniään ja puistojaan eri puolilla , ihan kelvollinen juttu saada ihmiset liikkeelle . Mekin lähdimme pimeän laskettua katsomaan aikaansaannoksia . Baanan kiviseinään heijastettiin valoja, jotka kuulemma muuttuivat ihmisten kävellessä ohi . Minusta kyllä näytti , että muuttujana oli vain kävelijän varjo seinällä.Ei ollut kovin ihmeellinen , mutta saipahan meidät kävelemään Baanalle asti . Hakasalmen huvila oli kauniin ruusun punainen ja puissa kiemurtelivat sähkönsiniset valomadot .Kaunista , mutta kamera hylkäsi otokseni . Oopperan ampfiteatterissa oli jotensakin mainio valoesitys, siitä tuo yllä oleva sininen , jonka piti olla pallo .Rytmimusiikkia ja valojen tanssia väreissä.Esitys toistui riittävän nopeassa tempossa , jotta ihmiset eivät ennättäneet kyllästyä odottamiseen .Nykyihminen on malttamaton .Töölönlahden puistotie oli myös koristeltu värivaloin, erilaisin lampuin , ihan onnistunut juttu .

Parhaiten kännykamera kuvasi kotinurkan , jossa valoa riittää , oli juhlat tai ei . Ainoa veikeä on tuo sininen viiva , joka on nyt pysynyt paikoillaan joulusta asti, ehkä se ei valoviikkoon liitykään .Sopii hyvin tuolle pitkälle suoralle joka vie Suurtorille asti .Siellä on vielä Kirkko ja monta muuta valotettua kohdetta , ne katsellaan viikon lopulla . Lumi olisi mukava lisävalo , nythän sade sulatti sekä lumen että jään .

Jäät meni jo

"Jää " on nyt luettu.  Kerrontaon  yhtä hidasta kuin "Alestalon salissa " .Missä Alestalossa oltiin aukeilla pelloilla , Jäässä oltiin aavalla merellä ja karuilla saarilla .Minua ahdisti elämän ankaruus  ja koko ajan odottava jonkun pahan tulon tunnelma . Ja tulihan se , paha . Mona -äiti kasvatti Sanna-pientään kovalla kädellä , huusi ja kuritti , tuuppasi sänkyyn ja pimeään . Toinen tulokas eli kiireen keskellä , hänelle ei kuria liiemmin riittänyt , mikä oli sitten myös Sannan pelastus. Isä-pappi oli lempeä haaveksija  ja tietysti sai sitten kurjan lopun , hän hukkui.
Nämä olivat ne kerronnan puitteet , joiden ympärille kirja rakentui . Toki kuvaus merestä ja kallioiden ankaruudesta , elämästä saaristossa myrskyjen ja pakkasten , jään keskellä , oli nautinnollista luettavaa , jos nyt rakastaa seurailla ihmisten ponnistuksia liki epäinhimillisissä elämän olosuhteissa .Kuvata , kirjoittaa ja lukea ,antaa mielikuvituksen lentää , kyllä mielellään .Mutta elää siellä , ei kiitos . Onnekseni ei tarvitsekaan .
Tiedän , että poikkean taas valtaväestön mielipiteestä , mutta yksi pitää merestä , toinen järvestä .Olisi sen papin voinut eloonkin jättää...

Ja jää meni kaupungissakin jo . Valtaisat lammikot ovat kadonneet ja kävelemään pääsee liukastumista pelkäämättä .Ei uskoisi tammikuuksi .

Siskontyttö on matkalla Australiaan , on istunut koneessa jo tunteja .Rapakon takaisen ystävän poika istuu koneessa jossain Islannin yllä ja on tulossa Suomeen armeijaan, kieliummikkona , en tiennyt , että sellainenkin on mahdollista !Muutenhan Suomessa vaaditaan suomen kieli , jos olet työtä hakemassa , ummikkona peset käsiäsi . Rohkeita nuoria, onnea heille .

Uusi vuosi alkoi pienen nahinan merkeissä , huonosti siis . Hermostuin Ysikasin naputuksiin ja sain päänsäryn .Soitin rapakon taakse ja siellä vissiin päänsärkyinen oli alavireinen , mikä ei minun päätäni parempaan kääntänyt .Nuorin täällä poti meille normaalia krapulaa :muut juo , me saamme krapulan .No , keskimmäinen lensi pois ja häivytti taivaan tuuliin mahdollisen uuden- vuoden -yön -väsymyksen , mutta vävy ja pieni mies , he vain hymyilivät ! Että kaikki hyvin ja vuosi 2013 on vauhdissa .Vesisadekin on lakannut , että kyllä se sitä .