Piiiiitkä katkos

Lounais-Suomessa on sellainen paikka kuin Airisto.SLounais-Suomessa on paikka nimeltä Airisto .Sen kauneutta hehkutetaan lauluissa , se tuntuu tutulta , mutta koskaan en ole siellä käynyt .Ystäväperhe on ostanut viikko-osakkeen Airistolta ja pyysivät meitä tutustumaan paikkaan .Kun olemme kovia ajelemaan , sehän vaan sopi.Näin maakravun vinkkelistä Airiston kauneus oli hieman kärsinyt vuosien saatossa , kalliot olivat tekstien peitossa , vedessä kellui muovipusseja ja muuta roskaa, eikä rakennuksetkaan olleet ihan tämän päivän tasolla.Mutta mereltä tultaessa kallioiset rannat ovat varmasti ihan toista luokkaa. Saatan kuvitella , kun myrsky piiskaa kallioita ja aallot pärskivät rantoihin , salamat valaisevat yötaivasta ja ukkonen jyrähtelee, kyllä silloin Airiston vanha taika saavuttanee ainakin veneilijän , jos ei jopa maakrapua mökissään. Lohta sai paikallisesta kalalammikosta , valmiiksi grillattuna .Perunat sentään piti itse keittää ja salaatti valmistaa .Syödäkin piti itse , kiitos isäntäväelle , hyvää oli .

Meillä on kesäloma.Siltä se tuntuu , sillä tavaraa on pakattava kuten mökkiläisen , joka lähtee loman viettoon talven jälkeen .Siis asia , joka minua on kauhistuttanut aina , siis juuri tuon vuoksi en muinoin edes uneksinut mökin omistamisesta !Minulle riitti , kun katselin ystäväni kevään ensimmäisiä mökille -muutto-touhuja , siinä ei auton tilat juuri riittäneet !Vieläkin hirvittää .Ja nyt olen ryhtymässä samaan ruljanssiin . No , melkein , ei ihan . Menemme Kolille tuttavan runsaasti varustettuun , naapurimaan asukkaille ajateltuun "mökkiin" , keskelle kaunista männikköä .Järvikin on , sinne on vain hiukan käveltävä.Mutta sitten sen kultainen hiekka onkin vertaansa vailla !Sinne minä suuntaan Nyytin kanssa hiekka -ja vesileikkejä kokemaan.Ilman hyttysiä , toivon.

Tietokone jää kotiin , samoin luultavasti tämän päivitys .Kirjoittelen päiväkirjaa ihan kynällä ja katson sitten kuukauden kuluttua , mitä teille paljastan, oliko kivaa vai oliko tämä se viimeinen kerta.Aurinkoista heinäkuuta kaikille , jotka voivat auringossa kellistellä...

Muuan viikonloppu kaupungissa

Perjantaina Suomessa oli kesä .Ja senhän me vietimme tosi kaupunkilaisen tavoin, ravaamalla ympäri kaupunkia viisi tuntia! Kova asfaltti ei tee hyvää jaloilleni ja olinkin totaalisen poikki päästyäni vihdoin kotiin . Kaupunki on tehnyt suuren palveluksen asukkailleen (miksei muillekin ) kunnostamalla vanhan ratakuilun upeaksi kävely -ja pyöräilytieksi .Reitti alkaa Kiasman nurkalta ja kulkee suoraan läpi kaupungin Ruoholahteen .Sinne asti emme kuitenkaan poikenneet,vaan jäimme ihmettelemään Marian sairaalan kohdalla keskellä liikennettä olevaa koripallokentää ja pienoisgolfia !Baanaksi kutsutusta kuilusta otin kyllä montakin kännykkäkuvaa, mutta ne on nyt kadonneet jonnekin bittiavaruuteen, näytän , kun löydän.

Siellä , missä" vanhin" leikki hiekkalaatikolla kuuskytluvun puolivälissä (puistoukkojen seurassa ) oli rankennettu upea leikkipuisto mitä monimuotoisine kiipeilytelineineen ja muine ihmeellisyyksineen .Ymmärtäneekö nykyäiti miten etuoikeutettu hän on , kun kaupunki kattaa valmiiksi leikki -ja harrastusvälineet hänen lapsilleen ?! Tuota ihmettä tuijottelin kuvaannollisesti "suu auki ".

Kampissa Narinkkatorille on noussut "Hiljaisuuden kappeli ".Kauniisti työstetty rakennus ,jonka saliin on onnistuneesti saatu luotua täysi hiljaisuus .Sitä kannattaa käydä kuulemassa.

Ihmettely jatkui lenkin koko matkan , miten on mahdollista , että Helsingissä on noin paljon ihmisiä!Ennen lapsiperheet ja muu väki vietti viikonloppunsa maalla mökeillä , nyt he kansoittavat kaduille levittäytyneet kuppilat -ja heitä on paljon !Ja kuitenkin meillä on kesämökkejä yli viisisataatuhatta , keitä siellä oikein on ?!

Autossa on viileämpi kuin kuumassa kaupungissa , siispä suuntasimme jonnekin  ja tällä kertaa Kotkaa kohti .No , kun en pidä isoista teistä -ja kaikkihan ne on jo nähty- poikkesimme pikkuteille , kyltissä luki "Pyhtää". Pyhtääläinen isäntä on ollut tosi maistissa , kun on aikoinaan polkuaan tallannut , sillä paikallistie oli kiemuralla kuin käärme .Mutta kaunista oli ja löyti jopa valtoimenaan virtaava joki , leveä ja kallioreunainen .Myöhemmin havaitsin sen Kokemäenjoeksi .Ruotsinpyhtäällä oli ollut Ruukki -hieno ja eksoottinen sana tehdasalueelle.Kun on jäänyt paljon vanhaa hajottamatta ja kun siihen on sitten huolella tartuttu , kaunista syntyy .Jos olisi ollut tarvetta tavarasta , kauppaa olisi voinut tehdä mitä vanhanaikaisimmissa butiikeissa. Kahvit sentään kävimme juomassa Vanhassa Navetassa ,( joka ei kyllä vetänyt vertoja omalle entiselle navetalleni .)Kesäteatterikin olisi ollut  ,"Tulitikkuja lainaamassa ", aika vaan ei antanut periksi , kotona piti olla ,kun jalkapallo alkoi...Hyvä päivä päättyi istuskeluun Tokoinlahden rannalla kirjan kanssa ja katsellen , kun kansa oli piknikillä.Ja muistellen , kuinka maailma on siinäkin niin kovasti muuttunut .

Ohjaaja: John Madden The Best Exotic Marigold Hotel

The Best Exotic Marigold Hotel (2012)

Lajityyppi: Komedia, draama

Levittäjä: FS Film Oy

Pääosissa: Judi Dench, Bill Nighy, Maggie Smith, Tom Wilkinson, Dev Patel

Tänään satoi , kaatamalla .Istuin parvekkeella toppatakki päällä , hörpin kahvia ja luin kirjaa .Juuri tänään ei ollut kovin ikävä maalle .Etsin elokuvan , tulostin liput ja metro vei meidät sateelta ja myrskytuulelta suojassa Tennispalatsiin , joka tietenkin oli tupaten täynnä ihmisiä . Hekään eivät olleet mökillä.
Elokuva oli täynnä hauskaa tilannekomiikkaa meidän eläkeläisten ihmeellisistä tottumuksista ja jos missä on ihmisiä ja melua , niin Intiassa !Elokuvassa eläkeläinenkin oppii ihan uusille tavoille , todellisuus Intiassa olisi varmasti toinen . Se oli sellainen "dream ".

Keskimmäinen soitti Sveitsistä .Siellä oli kuuma ja hän oli käynyt uimassa järvessä .Zurichissä.

harvinainen visiitti

Poikani Kevin on Lynne Ramsayn ohjaama emotionaalisesti latautunut trilleri, joka perustuu Lionel Shriverin koskettavaan ja rankkaan romaaniin. Elokuvan pääosassa nähdään Tilda Swinton (Orlando, Michael Clayton).

Eva (Swinton) siirtää kunnianhimonsa ja uransa sivuun synnyttääkseen esikoispoikansa Kevinin (Ezra Miller). Äidin ja pojan välinen suhde on vaikea alusta saakka. 15-vuotiaana Kevin tekee jotain käsittämätöntä ja anteeksiantamatonta. Eva joutuu painimaan oman surunsa ja syyllisyydentuntonsa kanssa. Rakastiko hän koskaan poikaansa? Ja kuinka paljon Kevinin teosta on hänen syytään?

Elokuva oli rankka ja hyvin syyllistävä.Käsittämätöntä siinä oli minusta , että pienestä lapsesta , jo vauvaikäisestä , tehtiin ilkeä ja paha. On hyvin epätodellista , että taaperoikäinen osaa olla paha äidilleen , mutta näytellä enkelimäistä isälleen.ADHD oli selkeää vanhempana, mutta pieni ja ihana vauva on vain vauva , huolimatta siitä , rakastaako äiti häntä tarpeeksi . Väärä diagnoosi koulusurmaajan kehityksestä, mikä se tuntui olevan .

Kiireellisen brysseliläisenkin on tultava laittaamaan jälkikasvunsa unten maille , joten suuntasin autoni Olarin suuntaan käytyäni ensin hoitamassa Ysiseiskan nurmikon ja nyppimässä heiniä ruusujen tieltä.Onnistuneen visiitin (eli tapasin lapset ja äidin ) tuloksena syntyi Nokia -800 :lla muutama huono kuva. Kun muuta ei ole tarjolla , saavat ne kelvata .

Helene Schjerfbeck

Tänään tuli tehtyä historiaa !Serkkutyttö tuli kaupunkiin ,junalla ja nälkäisenä , joten piti löytää aurinkoinen kahvipaikka ja pikkupurtavaa. Mistäs sen äkkiä löytää muualta kuin Espalta , siellähän kaikki istuvat .Paitsi minä , jolle tämä oli ihka ensimmäinen kerta.Mukavahan siinä oli istua ja katsella ohi lipuvaa turistikansaa.Eikä aikaakaan , kun serkun toiselle puolelle ilmestyi toisen sukuhaaran serkku, näin se toimii , Espa.

Aikamme siinä juteltiin , jo oli lähdettävä päivän varsinaiseen ohjelmaan :Ateneumin suurnäyttelyyn .Yli kolmensadan teoksen katseleminen oli iso urakka , niin kauniita kuin ne olivatkin .Tällä kertaa saleista puuttuivat penkit  , sääli , montaa teosta olisi voinut ihailla hartaamminkin.Ehkä syynä on teosten suhteellisen pieni koko , joka vaatii katsojaa tulemaan lähemmäksi .Yhä pelkistetymmiksi muuttuvat kasvokuvat ovat herkkää katseltavaa , mutta kyllä minua kiehtoi myös Helenen varhaisteokset, kuten tämä "Pyykinkuivaus ".Näyttely on auki lokakuulle , jospa saisin Ysiseiskan vielä mukaani , sen verran harvinaisia teoksia on nyt näytillä.

Pohjoismaiden merkittävimpiin ja tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Ateneumin taidemuseo järjestää juhlan kunniaksi näyttelyn, joka on laajin milloinkaan järjestetty Schjerfbeckin taiteen esittely. Ateneumissa on esillä yli 300 teosta taiteilijan tuotannon kaikilta kausilta, 1880-luvun historiamaalauksista myöhäiskauden pelkistettyyn modernismiin. Helene Schjerfbeckin taiteen pohjavirtana ovat tunne, läheisyys, inhimillisyys ja erinomainen tekninen taito, samoin vuorovaikutteisuus hänelle läheisiin maailmantaiteen mestareihin.

Hyinen kesä

Nainen, jonka nimi on Nathalie on kepeä ja traaginen, arkinen ja runollinen tarina sattumasta, menetyksestä ja toipumisesta. Siitä, kuinka rakkautta on kaikkialla – etenkin siellä, mistä sitä vähiten osaa etsiä.

Pääosissa:
Audrey Tautou, Francois Damiens, Bruno Todeschini

 

Tuohon ei juuri muuta voi lisätä.Laihanlaiha Audrey on takuuvarma katsottava ja kaikkein vähiten  näin katsojan näkökulmasta tämä Bruno olisi se rakkauden uusi kohde ,mutta niin vain elokuvassa kävi ! Ja hyvältä tuntui .Tasainen , lämmin elokuva.Jos jotain pitäisi arvostella , niin ehkä hiukan oli liikaa yritystä, joskus juoni eteni hiukan liian väkisin .Ranskalainen.

 

Kesä on tullut bridgeenkin , siirryimme pelaamaan Meilahteen upeaan vanhaan huvilaan , tuttuun paikkaan .Peli sujui leppoisasti "vanhojen miesten "soittaessa terassilla jazzia ja dixilandia .Olisi siinä voinut jalallakin panna koreasti , komealta kuulosti . Aurinko paistoi , mutta tuuli oli hyisen kylmä .Kai siinä jotain hyvääkin on , ei pääse hyttyset kehittymään .

 

Tikantuvassa kävin katsomassa ystävääni , joka hoitajien suureksi hämmästykseksi huusi nimeni ja lennähti kaulaan .Silmissä oli rauhallinen katse , muuten hän oli ikiliikkuja, kävelyä käytävällä .

 

Eirassa kävin hoidettavana , lääkitys tekee jaloista puuroa . Danielilla on kaksi alahammasta tuloillaan!On kärvistänyt vanhempiaan itkulla ja kiemurtelulla , mutta nyt on taas kaikki hyvin .

 

Rakentavat muuten "Kulttuurisaunaa " Merihaan rantaan ! Sieltä pääsee uimaankin ! Saas nähdä !

Ysiseiska nauttii yhteiskunnan paapomisesta . Hän ottaa ilon irti , kun ei ikinä ole moisia palveluita käyttänyt !Käydään juomassa kahvit keskipäivällä , laitetaan pillerit lääkerasiaan (osaisi itsekin ), suihkutetaan kerran viikossa (toivottavasti laittavat tukankin ), Saunaankin haettaisiin .Ja tuodaan kolme ruokaa kerralla .Muuta ajat hän köksää itse.Oppi Kuntokartanossa passattavaksi, mutta eiköhän tuon ikäiselle moinen jo suoda.

 

Viiskymmentä vuotta- ja neljäkymmentäyksi-

Tästä aikoinaan 60-70 luvulla kuiskutellusta nelos-draamasta kertova näytelmä on nyt vihdoin päässyt Helsingin Kaupunginteatterin pienelle näyttämölle saakka. Tavalliset kansalaiset saivat ykkösmiehensä suhteesta vain vähän vihiä muutamien rohkeiden lehtien hienotunteisien vihjailujen kautta, mutta kuka olisi todella uskonut kansamme isän, Urho Kaleva Kekkosen monivuotiseen salarakkauteen Anita Hallaman kanssa?

Skandaalia ei siis täydessä mittakaavassa syntynyt ja asia pysyi suhteellisen pienen piirin tiedossa, kunnes rouva Hallama itse kirjoitti muistelmansa, ja jonka pohjalta Panu Rajala kirjoitti näytelmänsä. Uusimman kotimaisen näytelmän kantaesitys oli 2. helmikuuta ja uskon sen eniten puhuttelevan hieman vanhempaa väestöä, joka itse muistaa kyseisen ajanjakson. Näytelmä kattaa Sylvin elinvuodet naisten ensimmäisestä yhteisestä matkasta 1963 aina hänen kuolemaansa 1974 saakka.

Tulipahan kurkisteltua  ja siltä se tuntuikin , istua juorujen keskellä . Ja vielä ilkeiden sellaisten , sillä Panu Rajala ei näköjään osaa kirjoittaa letkauttelematta ja ilkeilemättä.Sali oli täynnä uteliasta ikäistäni , olihan jo pelkkä aihe korvia kuumottava .Kaksikon näyttelijäsuoritusta ei voi moittia , tyylistä vain en pitänyt .Ja se pieni piiri , joka asiasta silloin tiesi , vatvoi Hullutuksen aikoihin suureen ääneen Anitan rahankulutusta  ja juhlintaa.Ei ollut salaisuus ainakaan minulle .Esitys oli tämän kevään viimeinen ,mutta se taitaa jatkua täysille saleille syksyllä.Ihmisten uteliaisuus on pohjaton .

Keskiviikkona oli 50 vuotta valkoisesta lakista (tosin moni meistä sai sen lakkinsa ja ruotsin arvosanansa hieman myöhemmin ) ja sitä juhlistamaan meidät oli kokoon kutsuttu Jyväskylään . Vanhaa koulua ei enää ollut , mutta Vanha Lääninhallitus kelpasi oikein hyvin.Sinne oli pöytään katettu maittava ruoka , jota pisteli hyvällä ruokahalulla melkein koko kaksi luokallista . Nopeasti vilkaistuna tuntui porukka hyvinkin vieraalta , suurinta osaa en ollut sen koommin nähnyt , mutta aikani tuijoteltuani alkoi löytyä tutuja piirteitä .Ja vielä paremmin osui kohdalleen , kun otti ja kysyi että:"Ja kukas sinä sitten olet ?!"Ja vastasi omalta osaltaan , että minähän tässä.Kolmisenkymmentä meitä jäi iltaa istumaan ja heidät sitten tunnistaa vastaantullessa , sen verran monta tuntia siinä toisiamme tuijoteltiin.Ihan oli mukavaa .

Paluumatkalla käytiin entisen mökkinaapurin mökillä Kuhmoisissa .Vävy oli korjaillut saunaa ja rakennellut laituria , joka tosin oli vielä kiinni koivuissa köydellä .Liekö siinä syy , miksi en älynnyt (äly hoi!) pulahtaa veteen , kun sellaisen edessä seisoin !Viileän ilman ja kylmän veden syy se ei ainakaan ollut , sellaiset asiat eivät ole ennenkään haitanneet.Voi minua!

Torstaina ihmettelin levotonta mieltä , kuljin seinästä seinään ja oli pakko päästä ulos ! Töölönlahdella kukki varmaan kymmenkunta erilaista puuta yhtäaikaa (hevoskastanja, sireenit, omenapuut , kirsikkapuut,puistolehmukset jne...) ja yhden suuren lehmuksen oksistossa lauloi satakieli .Sitä kuunnellessa mieli rauhoittui.

Ysiseiska on nyt kotona .Rollaatoreita on alhaalla ja ylhäällä , mutta rappuja on kiivettävä ilman !Hyvin näytti sujuvan , kerralla ylös asti .Ja ystäväni Olarista,hän kulkee kotosalla lonkkaleikkauksen jälkeen rollaatorilla ja kainalokepeillä .Kaksi päivää sairaalassa ja kotiin !Espoossa ollaan nopeita.

Keskimmäinen täytti tänään vuosia .Neljäkymmentäyksi vuotta sitten hän oli tällainen ihanuus ja aina hyvällä tuulella.Sama jatkuu aikuisenakin .Onnenhalaus sinne !