Ja nyt telkkaritemppuilua

Kun keski-ikäinen perheenäiti luopuu pettymyksen tuottaneesta tutkijanurastaan ja suuntaa tarmonsa anonyymiin seksiin nuorten miesten kanssa, syyksi voisi olettaa ikäkriisin tai seksiriippuvuuden. Mettestä asia on toisin.

Hän on koko aikuisen ikänsä pohtinut, miten maailmassa voi elää tekemättä itsemurhaa ja päätynyt siihen, että ainoa älyllisesti rehellinen ja ylväs keino on nostaa kelvottomuus alttarille ja ylistää sitä. Hän päättää luoda omasta elämästään himon ja inhon taideteoksen, Ikuisuusprojektin.

Muistaakseni olen lukenut tuon kirjan joskus ,en muista suuremmin sitä ihmetelleeni .Otin sen äänikirjana ja nyt on ihmeteltävä ! Mietin lujaa , millaista mahtaa olla Rosa Liksomin teksti (kirjaa en ole siis vielä lukenut ) , jos  Sinervon "Tykistökadun Päiväperho " on noinkin rajua kuunneltavaa ! Biologian oppitunnilta se ensi alkuun voisi käydä , sukupuolivalistusta terveysoppitunnilla.Kuunneltuna se tuntuu joskus ihan hävettävältä , omassa yksinäisyydessä kuultavana.Mielenkiintoista  ihmeteltävää, sitä nyt lähden kuuntelemaan unta odotellessa .

Ysiseiska on kävellyt telineensä kanssa jo neljä kertaa ensi kertaa pitemmmän matkan , harjoitellut pyörätuolista siirtoa sänkyyn ja protestoinut liian suurista ruoka -annoksista ja tiheästä syöttämisestä . Että kotiin palaamista siinä selvästi valmistellaan .
Tikantuvan ystävä sen sijaan odottaa siirtoa toiseen laitokseen , pienempään yksikköön . Käynti lohdutti omaatuntoani , mutta tuskin ilahdutti hetkeä pidemmälle ystävääni , hänen maailmansa on minun ulottumattomissa.

Tänään minut merkattiin . Olen kolmen pisteen Vanski .Sädettä odotteleva .Vaikka sitä auringonpaistetta ja sädettä ei tarvitse mennä Laajasaloa kauemmaksi , siellä on pieni poika , joka  kirkastaa päiväni ja voittaa jopa konsertti-illan , kuten tänään .Mies oli konsertissa , minä piikomassa .

Ja vaihteeksi telkkari temppuilee nyt . Sonera käy vääntämässä johtojaan ja meiltä tippuu aina jokin osa katselua . Nyt piti asentaa uudelleen kaikki kanavat , mutta videokanava jäi sitten pimentoon .Kamalaa , jos sitä ei saada kuntoon , silloin on istuttava telkkarin ääressä silloin kun ohjelmat tulee ulos ja sehän ei kyllä minulle onnistu !Nolo juttu.

Nettitemppuilua

Tietokone on jättänyt minut , miten se nyt oli , tietovajeeseen .Se on ilmoittanut , ettei viitsi näyttää sivujaan , kokeile sitä ja kokeile tätä , silti tietovaje on ollut voimassa . Ihan kuin ystävä olisi pettänyt ...
Tänään tapahtui kummia , aikani räpelsin  "sulje kaikki valot jne " ja monen hartaan yrityksen jälkeen hän suostui yhteistyöhön .Kiireesti pankkiin , leffalippujen ostoon ja mobiilikuvien katseluun , tallentamiseen omiin kansioihin ja varomiseen , etten vaan vahingossa klikkaa sulje painiketta .Soneran hieno valokaapelijuttu on korjauksen alla , siinä luultavasti syy netin temppuiluun .Näinkin pienen kokemuksen jälkeen on helppo tajuta , miten sekaisin maailma voisi menna yhdestä pienestä pommista vaikkapa Suomen nettijärjestelmään, kun kaikki elintärkeät toiminnot on liitetty tietokonejärjestelmään .

Mitäpä olemme tehneet tämän tietovajeen aikana ?! NO , minä kävin ooperassa kuulemassa ja katsomassa "Rusalkaa ". Teos on minulle ja monelle muullekin täysin tuntematon , lukuunottamatta iki-ihanaa "laulua kuulle " , jonka Rusalka laulaa ihan oppperan aluassa .Sääli , sillä minusta Olga Romankon ääni oli loistossaan vasta loppupuolella esitystä , laulun olisi mieluusti kuullut uudelleen , kun ääni oli lämmennyt soivaksi .Mutta niinhän se ei mene , hämmästyttävän usein kaunein aaria on teoksen alussa , ikäänkuin tekijä ei uskoisi yleisön jaksavan olla mukana loppuun asti .Pidin musiikista , mutta toden sanoakseni, maailman näyttämöt ovat totuttaneet  ainakin minut myös esteettiseen nautintoon , jota tässä esityksessä oli huononlaisesti . On aika mahdotonta katsella hymyilemättä sankariprinssin kompurointia ja mahtavan vatsakasta olemusta ,kun hän valloittelee olemuksellaan nuorta vedenneitoa .Muutenkin liikehdintä lavalla muidenkin osalta oli kömpelöä , vaikkakin lavastaja oli tehnyt ihmisporukasta baareissa notkuvaa , paidat housun päällä retkottavaa ja housut puolitangossa koheltavaa sakkia.Siitä osuusesta en pitänyt , minulle on oltava myös silmänruokaa .

Ysiseiska on opetellut jo kävelytuen kanssa kävelemistä , vaikkakaan jalka ei vielä kestä astumista , mutta on luutumassa  päin , koskas moista harjoittelevat . Pyörätuolin kanssa liikkuminen sujuisi hyvin , kunhan vain saataisiin hiukan urheiluhenkeä mukaan, mikä on tälle mummulle hyvin vastahakoista toimintaa.Käsivoimia pitäisi harjoittaa , että jaksaa sitten tarvittaessa sitä tukea käyttää ja sehän onnistuisi kruisalemalla osaston käytävällä.Juttuseuraa ei kulemma osastolla ole ,mutta kirjat ja lehdet pitänevät Ysiseiskan tässä maailmassa , josta suurin osa osaston porukasta on jo karannut.

Pieni mies Daniel on ihanassa iässä ! Vauvapuhetta , matkimista ja virnistelyä  ,siis opettelua ihmisenä elämiseen .Istuu ja ihan just kohta lähtee konttaamaan .Helppo hoidettava , kunhan vaan ei jätä kauaksi aikaa huomiotta !

Kevät on jo niin pitkällä , että olen muutaman kerran istunut lumen alta paljastumeella lukupenkilläni, auringossa ja kuunnellut kevätlintujen riemukasta sirkutusta . Vahinko vaan , että näin nopeaan sitä unohtaa , mikä se laulaja onkaan, vain varis ja mustarastas ovat varmoja tunnistettavia . No , ehkei nyt ihan , mutta ehkä olisi suotavaa kuunnella taas kertaalleen linnunlaulukasettit .Pieni vaiva ja niin suuri ilo .

Kävimme elokuvissa ,Saara Cantellin "Tähtitaivas talon yllä " . Kaunis , tuttu , ikävä tuli maalle , hyvällä tavalla .Talo oli kuin Järvenniemi , tavarat samoja ja tähtitaivaskin pimeänä syysyönä sama.Monet kerrat istuin  mökin rappusilla  kaikki valot pimeinä ja katselin kirkasta tähtitaivasta ,yrittäen lukea sen kuvioita .Kaiken ruman keskellä näimme jotain todella kaunista , joka jätti onnellisen mielen  .Elokuva lienee ollut hyvä toistenkin katsojien mielestä , sillä salissa vallitsi täysi hiljaisuus koko esityksen ajan .Harvinaista herkkua.

rapa roiskuu

Odotin kovasti viime viikon konserttia .Viktoria Mullova ja  Miguel jotain ..etelämaalainen kuitenkin .Mullova asteli lavalle varvastossuissa , kauniissa mekossa ja tukka likaisen  hapsottavana. Kiertue lienee ottanut veronsa niin ulkoisessa olemuksessa kuin soitossa , Minusta hän vain soitti läpi . Taitavasti toki , sitä en kiellä , mutta eipä minulta nousseet ihokarvat (jos niitäkään enää on ) kertaakaan pystyyn , joka tapahtuu , kun viulua soitetaan niin , että  se sieluun sattuu .Mutta alku ja loppu olikin sitten pelkkää ilottelua etelämaisittain .Vauhtia ja ääntä ja melodiaa .Näyttää paljon riippuvan johtajasta , miten mikin soitetaan , nyt soitettiin riemulla.Ja minä nautin .Huolimatta vieressä (onneksi mies istui välissä ) istuvasta hillittömästä valkosipulin lemusta !Jos joku luulee sen olevan yhtä kuin parfyymi , hänellä taitaa olla sivistyksessä iso aukko !

Syton viimeinen laittoi aivokoppaa hiukan uuteen asentoon , väsyttää , mikä meikäläiselle on outo juttu .Tulee kuunneltua Laila Hirvisaaren "Minä Katariina " äänikirjaa , mihin se todella sopii loistavasti .Leena Pöysti ääntää pitkääkin pitemmät venäläiset , puolalaiset ja ranskalaiset nimet kauniisti , joten niiden kuljettaminen tekstin mukana ei ole vaikeaa , kuten voisin kuvitella kirjaa itse luettuna olevan ,ysiseiska ainakin moista kommentoi hankalaksi .Pelaamassa käyn toki , antavat anteeksi töppäilyni ja odottavat uuden kevään ja aivotoiminnan valaistumista .

Aivotoiminta pelaa vilkkaasti ysiseiskalla , kun hän istuskelee pyörätuolissaan Malmin Kuntoutuksessa .Hän tuntuu suorastaan nauttivan sairaalan hyörinästä ja ohjelmasta , josta suurin osa on tällä hetkellä ruokailu, hyvää ja en syö -osastoa .Toipuminen taitaa kuitenkin viedä muutaman tovin , sillä luun pitää ensin luutua , jotta voi astua jalan päälle ja se tapahtuu hitaasti , hyvät luut vaikka hänellä onkin .Siihen mennessä ennättää uteliaskin kyllääntyä , mutta toivotaan , ettei .

Kevät tulee kuraisin askelin .Lunta ja vettä ja hiekkaa .Jos rapakon takana herättää kanat kukonlaulun aikaan , meillä pitää reviriään mustarastas .Jos panee silmät kiinni , voi kuvitella olevansa ..niin missä...

Maaliskuun neljästoista

Neljästoista maaliskuuta  , mikä päivä ! Anna-mummo maalla täyttää 95 vuotta ,toivottavasti kukat ilahduttivat , joko sairaalassa (jossa hän on oleillut kuumeilun vuoksi ), mies kävi ultrassa (sai terveen paperit ) , minä olin viimeisessä tipassa (sädetys alkaa kuukauden päästä ) ja ysiseiska lepäilee Mariassa.Hän kaatui illalla kotonaan ja sai pienen hiusmurtuman lonkkaan , joka nyt sitten on kipeä ja estää jalan käytön .Väsynyt hän on , mutta järki juoksee.Onneksi sisaren tytär on fysioterapeuttina Mariassa , joten hoito on varmasti niin hyvää kuin  se siellä kiireessä voi olla . Siirto Malmille on tiedossa parin päivän sisällä ja toivon , että makuuttaminen  on lyhytaikaista , kuntouttaminen tehoaa ja kotiuttaminen nopeutuu .Hänen iässään sängyn pohja voi olla kohtalokas , sieltä ei helposti pois nousta.Niin , ja Hämeenlinnassa Ysiseiskan sisar on varmaan pääsyt kotiin jalkaleikkauksesta , poistettiin pari tulpanpoikasta .Että sellanen päivä .

Mahtuu tähän hiekkapölyn sekaiseen tuuliseen kevätpäivään iloa ja kauneuttakin .En päässyt ystäväni  näyttelyn avajaisiin , mikä oli hyväkin , sillä hän poti edelleen influenssaa ja on nyt kuulemma keuhkokuumeessa , josta toivottavasti pian toipuu.Uusi aika on koittanut taiteilijalle , hän käyttää runsasta kättä ja paljon väriä.Tämä ja toinen vieressä oleva (josta en ottanut kuvaa , kun aurino sokaisi lasissa ) olivat herkän kauniita ,toivon niille lämmintä kotia.

Ja sokerina pohjalla ...hyvä vitsi on aina ,- niin hyvä vitsi ! Se sopisi meille tällä hetkellä kuin nenä päähän , mutta ehkä minun kuitenkin täytyy käyttää hiukan toisenlaisia keinoja ...sattuneesta syystä. Kiitos Tuuli päivän naurusta .

No , ei se kolmastoistakaan ihan noin vaan mennyt .Tikantuvassa ystävä on kadonnut omaan maailmaansa, yritin käväistä , mutta osastolla riehuu koli-bakteeri , joten käynti jäi ovensuukyselyksi.Päivä oli myös "tytärpuoleni " isän kuolinpäivä,surun päivä , joka ei ehkä vielä ole muutunut muisteloiksi .Ilmojen haltijakaan ei suosinut paljassääristä ulkoilijaa , rakeita ja lunta tuiskutti poikittain ,Jossain taas katkoi sähköjä ja kaatoi puita , mutta kevättä se kuulemma tekee.

kuoriperunat

Muutama päivä on mennyt uuden kännykän opettelussa ja suuri osa opista on vielä hakusessa.Sen verran monimutksinen laite on , että seinään heitto on ollut lähellä ja jos en olisi vanhaa uskollista hylännyt , sen olisin melko varmaan tuittupäissäni veinyt kauppaan ja aktivoinut uudelleen käyttööni .Onneksi kuitenkin jätin sinne , kuten mies sanoo , tarkoitus on pitää dementia kaukana ....Hyvä puoli siinä on , että korkealaatuinen kamera kulkee mukana , vaikka se pienentääkin kuvat onnettomaan kokoon  paperiversioita ajatellen ; nettinäyttö sujuu hyvin .Ja kuten huomaatte,kuvan siirto on nyt hallussa , eli tärkeimmät ensin , askel askeleelta etenen .

Seisemänkymppinen sai kukkia ja kortteja , kirjeitäkin .Kaikki on tallessa , kiitos muistajille .Kun en tiennyt kuntoani etukäteen ,jätin juhlimiset kesään , eli siirsin synkkäripäivää muutamalla kuukaudella .Sehän voi olla hyvinkin taloudellista , pääsevät onnitteluihin mukaan hekin , jotka nyt  eivät muistaneet....vitsi vitsi ystävät ....Mutta shampanjalasit nosteltiin Naistenpäivän  sekä "kuoriperunoiden "emännän viisi vuotta korkeamman vuosiluvun kunniaksi ."Ota tavallinen peruna , laita kilo suolaa ja vettä niin , että perunat peittyy , keitä kaksi tuntia ."Siinä ohje hyvälle perunalle !Miksi suola ei maistunut , oli sitten jo tiedettä .Kun kokki on loistava , ilta on taattu .Mukavaa oli , kiitos naisille .

Hyppäys muistoihin

King of Karlsberg: Freedom is a luxury no king can afford.

Onneksi en ole kuninkaallinen ....Seitsemänkympin kunniaksi palasin hetkeksi nuoruuteeni :"Ylioppilasprinssi " ja siinä Mario Lantzan Edmund Purdomin suulla laulamat iki-ihanat laulut !Ann Blyth Kathynä on valloittava yhä vieläkin ja miten hän laulaakaan ...Istuin pimeässä ja annoin musiikin tulvia suurella volyymillä , veisaten viis naapureista tai puhelinsoitosta , joka meinasi katkaista elokuvanautintoni .Toki minulla on vinyylillä samat laulut , mutta on ihan toista uppoutua vanhaan tunnelmaan ja vaan nauttia , nauttia....se oli sitä nuoruutta ....

Levyn lähetti vanhimpani suoraan filmikaupungin arkistoista , täytynee tilata muutkin ihanuudet , jotta voin näyttää perillisilleni , mitä äiti nuorena katseli .
Muuten merkkipäivä meni uuden puhelimen opettelussa .Nokian "Lumia 800 " on nyt käsissä ja suuri osa on jo hallussa , joitain toimintoja vielä on kuitenkin ihan hukassa , ehkä nekin löytyy , kun vain kärsivällisyyttä riittää.Minä , joka en kännykkään juuri jaksa jutella , omistan nyt laitteen , jolla voi kyllä myös puhua , mutta enimmin kaikkea mahdollista muuta .Suurin etu tuossa vehkeessä on , että nyt minulla kulkee mukana lastenlasteni kuvat , karvaisten ja vähemmän karvaisten .Rapakon takaiset karvaiset lapsenlapset onnittelivat ihan omalla kukkapuskalla  mummia , joten toki heidän kuvansa ansaitsee paikkansa kännyssäni .Kun en näe heitä nyt , niin napataan kuva kuvasta , niin on  itä esitellä bridgekerholaisille , kun he omiaan levittelevät .Että hyvä puhelin tuo Nokian lippulaiva on ...ja pihinä ihmisenä harmittelen rohkeuttani jättää vanha kone kauppaan kierrätykseen ...se kun ei ikinä pettänyt minua ja minä sen nyt hylkäsin ...

Kohta vaihtuu vuosikymmen

Olimme siis kuulemassa tuota soitinta . Jo kalevi Aho on koettelemus sinänsä , mutta että tuolle 16 kiloa painavalle soittimelle oli oikein sävelletty oma konsertto, siinä sitä riitti ihmettelemistä ! Ääni oli lähinnä matalaa mörinää voimakkaan resonanssin kanssa  , minusta sillä ei ollut mitään tekemistä musiikin kanssa . Jos soittimesta saa myös soinnikkaan saksofonia muistuttavan äänen , sitä kyllä ehkä käytettiin , mutta tuli tuskin huomatuksi , ellei sattunut katsomaan fonistin sormia , jotka olivat hiljaa.

Ilta ei ollut mieltä kohottava.

John Storgårds, johtaja
Lewis Lipnick, kontraforte
Helsingin kaupunginorkesteri

Leevi Madetoja
Kullervo, sinfoninen runo
Kalevi Aho
Konsertto kontrafagotille ja orkesterille
Carl Nielsen
Sinfonia nro 4 “Sammumaton”

Oli varmasti rohkea, ehkä vähän mielipuolinenkin ajatus säveltää kontrafagotille täysi, solistinen konsertto. Mutta kontrafagotisti Lewis Lipnick ei horjunut uskossaan: sinfoniaorkesterin suuri kummajainen oli nostettava vakavaksi soolosoittimeksi. Unelma edellytti uutta, musiikillisesti vahvaa teosta, joka murskaisi kuolleet stereotypiat ja määrittelisi soittimen uudelleen.

Mutta tänään oli sitten hyvinkin mieltä kohottava iltapäivä , vieraanamme oli varmasti pitkäaikaisin ystäväni !Olemme nimittäin tarhakavereita.Yhdessä minua puoli vuotta vanhemman sisarensa kanssa taapersimme nelivuotiaina matkaa Käpykylässä Harjun takaa keskikaupungille , kolmisin siis !Ja takaisin samalla porukalla .Ei pakottanut vanhempien päätä pienten kulkijoiden matka , taisi kaupunki olla turvallinen silloin .

Keskimmäinen piipahti taas Sveitsistä ja Mummin kulta kävi katsomassa tätiään .Leipä maistui ja murut lensi , mutta tuo pieni saa kaiken anteeksi .On se vaan niin ihana.

Vielä tunti alle seitsemänkymppiä ja sitten se on menoa uudelle vuosikymmenelle !Miltä pitäisi tuntua , kun ei tunnu miltään ?!