Päivien kulkua

Päivät ovat taas ottaneet ja lentäneet jonnekin , mitä lienen tehnyt ja missä lienen ollut .Onneksi kamera kuitenkin tallentaa edes osan tekemisistäni , jos sänkinen pääkoppa tekeee topin .Mennäänpä siis aikajärjestyksessä ..uuden tekniikan loistavia puolia sekin . Tapani -myrsky huitoi Suomen maata . Monet manasivat , kun sähköt meni , vedet katosivat , puut katkesi. Keskimmäisen kanssa nautiskelimme huimasta tuulesta ja vesien noususta Tokoinlahdella .Ihana ilma , sanoisin .

Vatsat on saatu pulollleen , minäkin , jolle juuri mikään ei maistu , oli lepohetken aika. Posti tuo vuosittain ilahduttavan määrän kortteja ja kirjeitä , ne  pudotetaan maljaan avaamattomina .Joulupäivä on se hartaasti odottu hetki , jolloin minä seurakuntineni istahdan ajattelemaan Teitä kaikkia ympäri maailmaa .Luen kortit hartaasti ja toivon ,että tunnette , kuinka olette ajatuksissani .Vuoden ajan nuo kortit pysyvät maljassa , lisääntyvät hiukan ja niitä selaillaan silloin tällöin . Uusi Joulu tyhjentää maljan ja toivottaa uudet kortit tervetulleiksi .Niin , ettepä ole ihan turhaa korttejanne postiin laittaneet !!

 Ruhjottu ruumis vaatii liikuntaa .Omaishoitaja mukaan ja lenkille .Joku puskee elämässään varjoja päin , me puskimme tuulta päin.Ei ollut montaa kulkijaa , minä nautin . Taas kerran .Mies ei .


Kuuban vävy lupasi kokata lipeäkalaa . Heillä se kuuluu perinteiseen ruokaan :Suolattu ,kova , auringossa kuivattu kapakala . Ja sitten se valmistetaan  monen vihanneksen , sipulin ja mausteen kera . Lipeä on kuitenkin käytössä vain ja ainoastaan pyykin pesussa !! Sipulit vävy jätti pois , kun abuela ei moisia voi syödä , ei haistella . Ja se lipeäkin katosi jonnekin , asia , joka herätti keskustelun kyseisen aineen tarpeellisuudesta .Siihen emme vastausta löytäneet. Mutta lipeäkalan uusi makumuoto oli herkullinen ! Jopa ysiseiska pisteli uutuutta suurella ruokahalulla .Hyvää ja kaunista ruokaa! Ja kattaus oli vanhanajan kaunis , kelpaisi arabioineen ja hopea aterimineen vaasanystävällekin .Vain perinteiset kristallilasit oli korvattu uudenmallisilla värikäillä viinilaseilla, ettei nyt ihan körttiläiseksi mentäisi...

Liekö ollut "Viattomien lasten päivä " , kun aurinko yllätti kesken rankan vesisateen ja ajattelin viedä ystäväni Tilkantuvasta lenkille .Tilanne oli muuttunut huonompaan suuntaan , potilaan hallitsemiseksi oli henkilökunnan mielestä parempi ulkoilla terassilla .Apu olisi lähellä , jos arvaamattomuus saavuttaisi oudot mitat .Päivä oli kuitenkin hyvä , ei vihaa, ei ahdistusta , ei suuria pohdintoja , ei kyllä suuria kaipauksiakaan .Kahvit juotiin sitten PV:n omassa huoneessa , jonne henkilökunta kattoi sekä PV:lle että meille muille , Riikalle ja Ristolle.Näen , että Mummi on heille hyvin tärkeä .Hetken vielä , jos muistoja hänen kanssaan haluat .Pidä kiirettä ,ei  aika , ei alzheimer odota .

Ja me muut .Me jatkamme elämäämme rankassa vesisateessa kohti toivottavasti parempaa uutta vuotta .

Myöhäinen Joulutervehdys

Jäi tuo Aattoilta hiukan tuollaiseksi petissä köllöttelyksi  , kuunteluksi , kun suku pamlasi ja sekoilu jutuissaan ...ihan entiseen kotoiseen tapaansa .Jouluruuat maistuivat kyllä kumman makoisasti , varsinkin suolainen  kiihotti makuhermoja , joita ei siis löytynyt .Mikään ei maistu sille , mille kuuluu , suolainen on just hyvä , makea aika tahmea .Mutta pahin on sitten se jano , joka on hirmuinen ! Kaikki , ihan kaikki , maistuu lähinnä kitkerältä kuravedeltä , mitään ei voi juoda ! Jano piinaa j ainoa apu on vaivainen tomaatti , joka sekin pitkän päälle alkaa öklöttää. Lohtuna täytynee odotella , että kyllä se siitä , jos ei nyt , niin sitten joku päivä ..tuossa juuri ennen seuraavaa sytoa....Kumma ilmiö , mikä moisen tekee .Ei tee kuulemma kaikille . Ehkä siitä on jokin etukin .. syömättä laihtuu ...olenpa kuullut .

Mutta tuo ihan pieni tonttupoika oli nyt kyllä teille näytettävä , se oli illan ehdoton makupala ja käyttäytyi kympin arvoisesti .Ei siinä muuta joulua tämä Mummi tarvinnut .

Hyviä Joulun jatkoja teille kaikille tämän pikkutontun veikistelyn kera  ..kyllä se Mummi tässä kohenee päivä paivältä ...

Niin , ja ei se talvi tullut vielä tänäänkään .Keskimmäisen kanssa tehtiin reipas happihyppely Tokoinlahden ihoahoitavassa sumusateessa .Taidettiin kumpinkin nauttia hapekkaasta ilmasta.

Sekalaista oloa

 Oli aika , jolloin luin itseni niin etuoikeutettujen joukkoon , että katsoin voivani kustantaa lasteni lääkärit , hampaat ja omat migreenini omilla rahoilla .En siis turvautunut yhteiskunnan palveluihin , eipä niitä siihen aikaan tälläisin määrin tosin ollutkaan . Mutta se oli periaate silloin . Toisin on nyt .Yhteiskunta tulee apuun , jonka todella onnellisena otan vastaan .Ystävällistä -ja kallista - on hoito HUS.in kerroksissa , sain määräyksen piikkin  24 tuntia sytostaatin jälkeen , menin apteekkiin , jossa siunailtiin yhden piikin hintaa , jos olisin ottanut sen heti mukaan .Lääke on kokonaan korvattava , mutta päätöstä ei ollut vielä posti tuonut .Kannattaisi soittaa KELAan .Soitin :"meillä on ruuhkaa , soita toisen kerran !" Ja pam ! Miten lie Nettipalvelu , onnistuuko ? Yhdellä ainoalla yrittämällä pääsin omiin tietoihini (pankin tunnuksilla ) , kirjoitin sähköpostin ja pyysin lähettämään päätöksen kiireellisenä suoraan apteekkiin .  KELAsta soitettiin välittömästi , jotta päätös on postissa , mutta jouluruuhka voi viivyttää .Eli ellei tule ajoissa , voisiko apteekki soitella ?! No , hyvä , ei tullut . menin ja kerroin , jotten siirsin ongelman apteekille , joka sai asian hoidettua kolmen puhelun kautta .Onneksi , sillä kysein piikki -siis yksi - olisi maksanut minulle melkein 800 euroa , nyt se maksoi 3 euroa !! Ja oma Terveysasema piikitti .Kiitos Yhteiskunta , olen ihmeestä mykkyrällä .

Tänään oli mieluinen ilma , joskin ei kovin jouluiselta näytännyt ! Sumuinen Tokoinlahti on kaunis kuvattava , ilma leppoisa , tuuleton .helppo liikua , ei tarvita suurta vaatekertaa.Sopii minulle tämäkin .

Kerroinko jo , että päivä muutama sitten kävimme katsomassa  Almodovaran (oliko oikein nyt ?) elokuvan "Iho , jossa elän ". Kaunis , hitaasti etenevä tieteen tekemisen intohimosta , joka vie mennessään mahdottomuksiin .Ja minkäläisessa ympäristössä espanjalaiset saattavatkaan asua ja elää ! Kieli oli selkeää ja melko helppoa kuunneltavaa , mikä myös ilahdutti minua .

Joulupukki liikkeellä

Musiikkitalo antoi sykäyksen joululle .Latvian valtionkuoro esitti sikermän uusia sovituksia vanhoista , kyllähän  ne tunsi , mutta suurin nautinto oli kuitenkin kuoron upeat äänet . Väliajan jälkeen oli sitten se illan varsinainen  nautinto ...Puccinin "Messa di Gloria " , jossa oli monin kerroin " vanhaa ja tuttua ", lainattua ja uutta ".  Korvia hivelevän kaunista kaunista musiikkia , hyvän joulun musiikkia. Istuimme poikkeukselliseti melkein edessä ihan keskellä , musiikki virtasi läpi ja ja yli , olimme ihan keskiössä .Sanoisin , että akustisesti paikat olivat loistavat (joku voisi tarvita korvatulpat ) , mutta en pidä muusikkojen katselusta "alhaalta käsin " , tulee alennettu olo .Ja ne portaat , niitä oli !

 Juuri kun olin kuoriutunut kauneudestani , laittanut tukkani naulaan ja olohyntteet ylle , soi summeri ! Joulupukki , hiukan etuajassa , oli ovella paketteineen , joita ei siis pitänyt enää tulla ! Mutta nämä niin makoisat paketit annetaan anteeksi ..ja napostellaan suihimme hyvillä mielin . Kiitos Joulupukille sekä Rapakon taa että hiukan lähemmäs !

Ei heikkohermoisille

 Tässä ei nyt kovin paljon ole kirjoittelemista , kuvat puhunevat puolestaan .
Hieman venttinä istuin ja katselin kotimaista sarjaa , pariakin , joissa molemmissa oli muutama kalju mies .He tuntuivat ihan normaaleilta ,niin kuului ollakin . Mutta -miksi kaju nainen näyttää edelleen roiston näköiseltä , vaikka se pääkoppa olisi ihan yhtä siististi ajettu ja ihan kampaajan käsin viimeistelty ??!
Yhteiskunta tarjoaa meille naisille -ehkä miehillekin - peruukin . Tottahan sellainen piti käydä hakemassa , vaikka kaapissa on entuudestaan parikin kaunista peruukkia , ajalta , jolloin me naiset laitoimme peruukin päähän noin vain  , kuka mistäkin syystä .Pitkää polkkaa lähdin hakemaan , vihreätä oikeastaan . Mutta kun asia on sitten todella edessä , eli peruukki ei olekaan enää mikään muotijuttu , vaan tukka lähtee ja jotain on tehtävä , silloin uusia hiuksiaan katselee vallan toisella silmällä .Sopiiko , onko kaunis ,tunnenko itseni omaksi minäksi  ja ennen kaikkea , ---"kai se pysyy päässä!?" Ammatti -ihminen löysi vikkelään kolmen kokeilun jälkeen juuri sen minun omani . Väri on upea  (olisinpa älynnyt ajoissa ..) , malli on hauska  ja ihan oikeilla ihmisillä on noin paksut ja kauniit hiukset ! Terveiset sinne Ruoholahteen  , eipä tämä juuri mitenkään erotu Luojan ystävälleni antamista hiuksista ! Rohkeana sitten astelin kaupasta ulos uusi tukka päässä , vanha vielä alla . Liekö juttu ollut henkisesti rankka , sillä suuren siivouskiukuttelun jälkeen valahdin velttona sängyn pohjalle , herätäkseni juuri ajoissa lähtemään uuteen koetukseen , sen lopunkin tukan ajoon .Tuossa  on sitten tulos .Ei se ketään kyllä kaunista , minua ei ainakaan , mutta aioin opetella olemaan sinut pääni kanssa , asteittain . Muita ihmisiä säälin ja laitan kauniin tukkani paikalleen . Outo juttu, naista se pukee , mutta laitapas raavaalle kaljupäälle miehelle peruukki , ei pue , ei .

Huomenna on lääkärin katselmus , miten on pariviikkoinen mennyt .Ja onko luusto kasassa vai hapristuuko koko mummo ! Hyvän tai huonon lausunnon jälkeen sitten on puhdas ilo mennä juhlimaan Pikkujoulua perjantai-bridgeen , näyttämään upeaa uutta tukkaa  ja päivitämään juorut Maanatai-bridgen kimuranteita kuvioista .

Tyttö ja viulu

Alina Pogostkina (s. 18. marraskuuta 1983) on venäläissyntyinen saksalainen viulisti. Hän alkoi soittaa viulua nelivuotiaana isänsä johdolla ja pian alkoi antaa myös konsertteja. Perhe muutti vuonna 1992 Heidelbergiin, missä heidän piti alussa hankkia elantonsa katusoittajina.

Pogostkina on kilpaillut monissa kansainvälisissä viulukilpailuissa. Hän voitti vuonna 1997 ensimmäisen Louis Spohr -kilpailun ja 2005 Jean Sibelius -viulukilpailun Helsingissä.

Muistinkin oikein , että elämä  viulun kanssa oli rankkaa , perhe soitteli kadulla, he halusivat tähän ihanaan Länteen , mahdollisuukien maihin .Tyttö oli silloin pieni ja muistan ajatelleeni , että en minä nyt tuota ankaruutta voita ! Mutta kun oikein jotain haluaa , ei siinä vaikeudet näytä lannistavan .Mikä helppous ja taituruus , vaikka ei käsivarsikarvani nousseet pystyyn . Olisi varmaan pitänyt . Mutta väliajan jälkeen ne nousivat. Eiköhän se ollut nimeltään sinfonia no 3, olen huono nimissä , on luntattava .Kaunis , uneen tuuditava kehtolaulu.Mieleen tuli välittömästi keinahteleva yksinluistelija  , katselin "sisäilmilläni" liukujen ja kaarien hidasta osaa ja jattelin , että tuo pitäisi saadaa pikkimiehen unilauluksi .

Ja sitten kaiken tuon kauniin keskellä komeilee perinteinen sekava joulupöytäni . Komennot ei tottele , jotta olkoon siellä, väärässä kohdassa oikea asia .Jostain vippaa , kun jouluaikaan täytyy olla jokin kohta ylösalaisin ja tupaten täynnä . Ylisiistin Joulupöytä  .

Nyt tiedän , mitä tarkoittaa "närästys "! Epämieluisaa , kummasti kuplivaa tunnetta kurkussa.Ne nousee vatsasta varoittamatta, pulpahtelee juuri kaikkien hiljaisimpina hetkinä , pidätät ja pidätät -ja odotat , että patarumpujen palikat nousevat pystyyn ! On se vaikeaa...

Tämän koneen kanssa ei taida tulla ikinä kaveriksi , se kenkkuilee oudoilla vesillä . Mutta minulle on turha rähjätä , rähjääminen kuluu luonteeseeni, auttaa monessa vaivassa -migreenissä ja kurkussa  -vaikka toistaiseksi olen kokenut voittajani .En luovuta.
Sanoinhan , etten luovuta --kuva on nyt melkein oikeassa kohdassa...

Ken onkaan Linnassa

Taas on ollut ne juhlat , joihin en ole päässyt !Noloa , oishan tuolla joukossa ollut mukava itseään heijailla , ueassa puvussa tietysti !ja silloin , kun minulla vielä oli se vartalo! No , eikös jaettu ilo ole kaksinkertainen ?!Lapsuuden ystävää olen saanut tämän Tarja-pressan aikana etsiskellä juhlijoiden joukosta , tänä vuonna turhaan , sillä sielläkin podetaan toipilasta.Toivotaan pikaista paranemista .

Linnan puvut on tietysti hankittu itselle ja itsen näköisiksi , suomalaisten muotitaiteilojoiden tunnetuksi tekemiseksi ja ihanan olon luomiseksi .Tänä vuonna minusta yhtä ja ainoata Kunigatarta ei ollut .Oli monta hyvää ja kantajalleen sopivaa luomusta , joskin oli myös monta epätoivon hetken pukua, jos ei sovi , niin ei sovi ! Elina Kiikon kaunis yksinkertainen vihreä puku toi kantajansa upealle vartalolle oikeuden sitä käyttää ,ehkä se Ilkkakin kasvoi pituutta tämän upeuden rinnalla pelkästä ylpeydestä !

Ja tämän juhlija kasvoja kamera rakasti !Se palasi aina ja aina uudelleen, eikä syyttä , hän oli kaunis kuin kuva .Olisin minäkin nauttinut  olla kurkkijana kameran takana moisissa juhlissa, olisin saanut luvan kanssa tarkentaa moniin mielenkiintoisiin kasvoihin , voin vain kuvitella ,millaista kuvaa on kuvaajien tallenteissa !Vai ovatko ne Ylen omaisuutta , miten lie ... 

Nätti asu se tälläkin neidolla , kun hän Sveitsin koneesen kiiruhti , kerrankin jotain , joka ei roiku suoraan urheilutamineiden rekissä !

Ruokahaluttomana on merkillisen etovaa nautiskella yhtään mitään !Pitäisi syödä salaattia , tuoretta ja kylmää , öljyn kanssa .Tuossa se on ja hyvältähän se maistui .Tällaista kun tarjoilen , ensimmäinen huomautus(meidän perheen vakiovitsi ) on , että "Mitähän se Riksu tästäkin tuumais !?" Kyllä tuo täytti ja oli kaunista katseltavaakin , mikä minulle on aina ollut se ykkösjuttu ja on edelleenkin .Kameran takaa tottuneena katselee maailmaa ihan eri silmin..Esimerkin siitä lähetti muinoisen kuvan muodossa kouluaikainen ystäväni , kiitos vaan , se kuva on oikean näköisenä albumissani , olit hyvä kuvaaja .
Kuulin juuri , jotta joku lukijaksi kirjautunut oli pitänyt pitkän välin ja kone ilmoitti , että eipä enää olekaan pääsyä sivuilleni !Lähettelenpä siis uudelleen teille , jotka minun miestäni olette lukijoitani , älkää ärsyyntykö , edelleen sitä ei ole pakko lukea ! Muuta...tämä on nopein ja helpoin tapa ylläpitää tapahtumien kulkua, osaa kiinnostaa , osaa ei .
Nyt on pakko mennä punkan pohjalle , vaikka selkä ei siitä tykkää, niin muu kroppa taitaa suorastaan tarvita .

Nopeat jalat

Viivi Pumpanen ja Matti Puro ovat voittaneet vuoden 2011 Tanssii Tähtien Kanssa -kisan.
On ilo katsella nuorten sulavaa liikuntaa parketilla .Kun Jani ja Jutta putosivat pois , jäljelle jäi sentään tämä pari , joka on minun kakkosvalintani .Loistavia ovat ja se kehitys , minkä Viivi on ohjelman aikana tehnyt , ansaitsee  kunnioituksen . Kyllä ne Doodsonitkin , vaikka en edes tiedä , mitä he ovat ! Mutta pohjalainen kävely ei meikäläistä suuremmin ilahduta , oli se kävely kehittynyt vaikka kuinka matkan varrella .Tämän illan kohokokohta .

Lainasin Kirjastosta Leena Lehtolaisen "Oikeuden jalopeura "äänikirjan vahingossa ja se olikin oikein hyvä vahinko , sillä tämä myrkyttäminen on kyllä onnistunut jokseenkin hyvin !Olo on kuin potkupallolla , joka on saanut kunnon kyytiä ! Mikään ei maistu, jäätelöäkin on syötävä ihan väkisin ..en uskoisi , jollen olisi tuota itse nyt kokenut.Olen siis maannut sängyn pohjlla ja kuunnellut kirjaa , ei mikään huono valinta .Kun tämä Hilja -päähenkilö ei ole minun mieluisin valintani Lehtolaisen kirjoissa , niin muutamat torkahdukset luennan välillä eivät ol kokemusta jarruttaneet.Kohta on koko kirja kuunneltu ja selkä niin jumissa kuin vain laiskalla makaajalla voi olla ! Täytyy sanoa  ,että  ihan vielä en ole voittajaani kohdannut ,mutta lähellä se on ollut .Kumma yhteys huonon olon ja merisairaan välille on kehitetty ...Huomenna sitten taas säteilen .. muutenkin kuin omana itsenäni .

Outoja tapahtuu maailmalla .Lapsuuden ystäväni tyttären appivanhemmat ammuttiin Brasiliassa .Kohtaloaan on mahdoton hallita ,nautit , koet ja sitten se päätty näin julmalla tavalla . Otamme kaikki osaa murheeseen , vaikka eihän se tuo heitä takaisin .Mutta netti !? Nopeaa on tiedotusvälineiden uutisointi , kuvat ilmaantuivat nettiin jo ennenkuin perhe oli asiasta tietoinen .

Kortisonilla vauhtiin

Katja Krohn
PIKKUJÄTTILÄINEN
Odotettu nykydraama Katja Krohnilta!


Kristiina Suxén on tieteelle ja työlleen omistautunut molekyylibiologi, jonka erikoisalaa on sinilevien tuottama bioenergia. Kristiina elää Markuksen ja 17-vuotiaan Karo-poikansa kanssa uusioperheen arkea, jossa vastuu lapsista on Kristiinan kunnianhimon takia jäänyt isälle. Kristiina epäonnistuu hakiessaan professuuria Helsingin yliopistosta, mutta saa yllättävän työtarjouksen vanhalta tuttavaltaan Janilta. Euroopassa toimiva ... Lue lisääHeliogen on kaupallinen yhtiö, jonka palvelukseen Kristiina voisi antaa tietonsa ja taitonsa. Unelmien työpaikkaan kuitenkin sisältyy vaikea eettinen valinta tieteen avoimuuden ja voittoa tavoittelevan liiketoiminnan välillä. Hulttiomainen Karo kiinnostuu uuden tyttöystävänsä Lauran myötä ympäristönsuojelusta. Kun henkilökohtaisen kriisinsä hämmentämä Kristiina kertoo Karolle yhtiöstä salaisia tietoja, puoliksi pilan päiten alkanut ympäristötoiminta radikalisoituu kuolemanvakavaksi.

Pikkujättiläinen on yllättävä ja moralisoimaton draama pienistä ihmisistä suurten moraalisten kysymysten äärellä. Kuinka suurta vastuuta voi yksi ihminen kantaa? Voiko tiede ratkaista maailman ongelmat? Pikkujättiläinen kuvaa länsimaisen ihmisen paradoksaalia tilannetta ennennäkemättömässä aineellisessa hyvinvoinnissa kauheiden tulevaisuudennäkymien edessä. Samalla se on syvä inhimillinen draama perheestä, kunnianhimon seurauksista, kyvystä nähdä tarkasti kauas mutta sokeudesta sille, mitä lähellä tapahtuu.




ROOLEISSA Wanda Dubiel, Lotta Lindroos, Samuli Niittymäki, Jukka-Pekka Palo, Antti Pääkkönen, Tuomas Rinta-Panttila sekä Joel Bonsdorff, Lauri Karo ja Leo Pärnänen

OHJAUS Katja Krohn

PUVUT Riitta Anttonen-Palo

Ihan vaan nopeasti :kerrankin Kansallinen on tehnyt hyvää työtä ! Olipa tiivis tunnelma , tiukat osasuoritukset ja asiat hyvin ajankohtaisa  .Suurimman murheen sai aikaan suunnaton kasvava kunnianhimo , se sama , jota yhteiskuntamme juuri sairastaa. Suositan , oikeastaan molempia katsottuja ,Godoota ja tätä .

Tippa tippuu

Teos: Perinnön varjo, Mary Higgins Clark
Iäkäs Olivia Morrow saa tietää olevansa vakavasti sairas ja että hänellä on enää kaksi viikkoa elinaikaa. Tieto lähiaikoina odottavasta kuolemasta saa hänet pohtimaan, pitäisikö paljastaa upporikkaiden Gannonien perhettä varjostava synkkä salaisuus ja totuus nunnaluostariin lähteneen Catherinen menneisyydestä. Kuka on valmis laittomuuksiin jättääkseen menneisyyden salat pysyvästi hämärän peittoon? Jännityskirjallisuuden kestotähti Mary Higgins Clark ei petä lukijan odotuksia. Jännitys säilyy kihelmöivänä kirjan ensimmäisiltä sivuilta sen loppumetreille asti.Tulipahan taas kerran tehtyä !Otettua mukaan kirja , jossa jo takakannessa kerrotaan mukavaa tarinaa kuolemasta ja sen kaikkivoivasta voimasta .Ihan sopivaa sairaalaluettavaa taitaa silti olla , ellei paksut jäähanskat käsissä (ja varpaissa ) olisi estäneet koko alkaneen lukunautinnon .Niin entinen talviuimari kuin olenkin , jäähanskat olivat vähällä saada minut uusiin ajatuksiin , ne kun otettiin suoraan jostain hel....tin (kuten Amerikoissa..) varastoista !Olivat kylmiä niin ! Suorastaan jäisiä ! Mutta niin hyytävän hyvältä tuntuvaa , kun niillä paineli alkavaa kapinaa otsalohkossa .

Valitsin ekatulijan ikkunapetin , oven puoleisen sai nuorehko puhelias nainen --ja keskimmäiseen päätyi vanhanpuoleinen mies .Siinä juttu luisti kahden naisen välillä , mies parka yritti heittää jotain väliin , joskus onnistuen , toisinaan taas ei (Rauli Padding Somerjokea..) Pari tuntia vierähti ,tippa vaan tippui , muuta ei sitten tapahtunutkaan , sai lähteä kotiin . Paitsi ...iso nippu paperia mukaan ja monen monet neuvot ja ohjeet , mitä VOI saattua ja tapahtua , mutta ei kuitenkaan välttämättä kaikille .Toivon olevani tuossa viimeisessä ryhmässä. Muuta en voi sanoa, kuin että jos tämä juttu ei muuta saa aikaan , niin suunnattoman aikataulun se on minulle luonut , miehelle myös , sillä hän kuljettaa omaehtoisen mielellään .Hyvä kun ennätän suoritua kaikesta , joulukin on tulossa ja joulupukki jo matkalla!Meille onneksi hyvin köykäisin pussein .Joulu kuitenkin , on uusi juhlija mukana , se tärkein .Meille kaikille.

Oikein mukavaa , kun koko ajan kaikkien asetuksia muutetaan ja sitten ei kerrota , miten ja missä ne saa muuteltua ! Nytkin kuvat ja tekstit eivät suostu asettumaan siihen kohtaan johon minä ne haluaisin !En ymmärrä ,mitä tekemisen iloa bloggerilla on tehdä minulle koko kiusaa ! Lukekaa nyt tuosta .