Kuuma kesä

Kuumuuteen kyllääntyneenä ajattelin ottaa kevyen lukuhetken ja nappasin hyllystä joskus ammoin Kirjaston hyllytetyistä käteen tarttuneen , tosin kylläkin paksun kirjan .Catherine Gaskin "Brandonin suku " , naisille kirjoitettu sukutarina .Teos oli kyllä todellinen järkäle luettavaksi ! Henkilökaarti oli mahtava, se kuljeskeli joka mantereella ees ja taas ,pilkkoi politiikan kiemuroita ja seikoili brittiläisen luokkayhteisön kuvioissa .Jos jotain harpin , seuraavassa hetkessä oli palattava takaisin .Tarinan edetessä ei voinut kuin nostaa hattua moiselle urakalle ,en millään käsitä , kuinka hän on pitänyt henkilönsä ja historian kulun kasassa , muuta sanaa en nyt tähän hätään keksi! Olipa urakka, sekä lukijalle että tekijälle . No , tätä kevyttä järkälettä lueskelin eilen taas Hernesaaren rannassa , taivaanranta leiskui ukkosen väreissä , mutta vei jyrinänsä toisaalle .Tuuli nostatti aallokkoa sen verran , että mereen tottumaton ei viitsinyt sukeltaa suolaiseen veteen , mikä tietysti harmitti jälkeenpäin .Raukkis.

Brandonin suku
Tekijä: Gaskin CatherineISBN: Tuoteryhmä: Kaunokirjallisuus (ulkom.)Kustantaja: OtavaKieli: suomiPainovuosi: 1982Painos: P2Sivumäärä: 541

Ajelin viikolla vanhan kotitalon ohi , pihani upea puutarha rehotti villinä nokkosia ja rentunruusuja .Nousepa tuosta ovikelloa soittamaan...Joko minä olen ylettömän ahkera tai toiset ovat tavattoman laiskoja , kun kaikki kauniit pihani ovat retuperällä...



Ettei unohtumaan pääse , kävimmehän me vauvaa katsomassa tänäänkin (eilen emme ...).Kuumuus vaivaa , ei nukuta .Ja kun ei tuttia anneta , tarjotaan sormen rystystä , ime siitä...kai se kiukuttaa!

Potiche” (“Trophy Wife”), ...kävin katsomassa , kun oli niin kovat näyttelijät. Olipa huono elokuva .Huonosti näytelty , huono ,tympeä käsikirjoitus ,eikä kuvauskaan ihmeitä ollut .Siis huono.

Hellettä Helsingissä

On siis ajettu autolla ruuhkakaupungin läpi märässä uimapuvussa .Epäsopivaa seitsenkymppiselle .Kai. Luultavasti kukaan ei huomannut , kukaan ei reagoinut, joten oliko tuolla suurtakaan väliä !?

Päivä oli sietämättömän kuuma . Vettä huusi minun mieleni , asfalttia huuteli miehen mieli , jotenkin ne oli yhdistettävä . Eiran rannassa on miehen mielestä kaikki kohdallaan , joten suositin hänelle liikuntaa asfaltilla ja itselleni lukupenkkiä varjoisan puun alla .Kunnon kaupunkilaisen tavoin olimme mekin tulleet rantakadulle autolla , parkkipaikka löytyi puiston vierestä , takakontista kori , jossa oli kaikki MINULLE tarpeellinen ..uimapuku , pyyheliina , kirja ja kamerat .Ratkaisu osottautui toimivaksi , mutta tunnin kuluttua mies kaipasi seuraa -hän oli löytänyt tyhjän rannan laitureineen Hernesaaren nokasta .Siellä aurinko porottaa ja tuuli vilvoittaa. Helsingin kaupunki on tehnyt upean palvelun kansalaisilleen -Eiran miljoonatalojen ranta on kunnostettu uimarannaksi ja siitä eteenpäin Hernesaaren nokkaan on pitkin rantaa laitureita , tosin ilman veteen vieviä portaita ,ehkä veneille tarkoitettuja ,mutta uimakäyttöön ja auringonottoon ne on nyt otettu ! Lasten sukeltelu ja palloa vedestä noutavat koirat toivat muistot mieleen , ilo on aina sama . Mies vetäytyi laiturille pituusasentoon , vaasalainen kun ei aaltojen keuinutusta pelkää. Minä tyydyin penkkiin , vaihdoin vaivihkaa uimapuvun ja istahdin lukemaan .Nyt oli mukana Rake Tähtinen , minulle tuntematon dekkaristi .Sen verran kelvollinen luettava , että jatkoin kotona parvekkeella (puoli kahteentoista näki vielä...) kirjan loppuun .Pirjo Rissasen "Muistot " oli sopivaa kesäluettavaa , kolmen polven sukutarinaa , niistähän minä pidän .Siri Hustvedtin "Vapiseva nainen" on työn alla , kirjaimellisesti .Kirja kuuluu mielestäni sarjaan "psykologiset ja tilastotieteelliset omakerrannolliset jutut ". Hän kartoittaa vapinansa syitä ja ihmeekseni niillä on yhteys migreeniin.Ellen olisi aikoinani jo kokeillut ja käyttänyt tuohon vapinaan tarjottuja lääkeitä, niin nyt olisi edessäni kunnon apteekki ! Koepelkoni , esiintymispelkoni ,ne olisin voinut poistaa syömällä etukäteen muutaman migreenipillerin ,-jonka muuten tein , monesti huonolla menstyksellä.Kun en kirjaa osaa kesken jättää , niin luen tuonkin , mutta miksi se on saavuttanut niin suuren suosion , jää kyllä epäselväksi minulle.

Pois lähdettäessä kävin kokemassa Eiran uuden uimarannan ,joka oli kiitettävässä käytössä .Lapsia vanhempineen hiekalla ja vedessä , tyttöjä ihailevia vanhempia silmäpareja rappusilla ja yksi leveän hymyn heittänyt "iranilainen" kuuskymppinen , kun meikäläinen nousi vedestä , kietoi pyyheliinan ympärilleen ja käveli autoon .Olipahan kerrottavaa kotiin viemisiksi.

Tänään emme käyneet katsomassa tyttärenlastamme .Tuore täti sieltä soitti , että huomenna on tultava , poika on jo kasvanut niin paljon , että emme kohta enää tunne häntä! Täytyy mennä .

Uusi ihminen

Siinä hän on ! Se odotettu pieni ihmisen alku ! Hän on kahdeksan tuntia nuori , syntyi Kätilöopistolla äidin vajaan kolmen tunnin saapumisen jälkeen ja voi hyvin . Pituutta on 49 cm ja painoa oli 3150 kg.
Tulevana isovanhempana olin varustautunut viemään laitokselle ... en herännyt tekstiviestiin ja tuntia myöhemmin he olivat jo taksissa. Sekopäisenä koetin monella kielellä selitellä , että soita sitten heti ! Juu juu ,si si , kyllä kyllä . Puhelin soi 11.48 ja minä juttelin -kaiketi sekoilin - sillä minulle oli ilmoitettu , jotta poika syntyi juuri ! Ei tullut edes mieleen , että toimitus saattoi olla niin nopea , joten minä rauhassa lähettelin tekstareita , että nyt on jotain tapahtumassa ja että odotellaan rauhassa , illalla varmaan jo tiedetään... Tapettiin aikaa.Käytiin torilla . Mentiin Mummille , juotiin kahvit ja syötiin mansikat .Sitten soi puhelin.Entinen keinoemo onnittelee !!
No , siitä se sitten selkesi , ensimmäinen lapsenlapsi !
Koko päivän passissa ollut kamera pääsi töihin kuvaamaan pientä ihmettä , ainahan uusi elämä on jo ihme sinänsä , saatikka sitten se ensimmäinen !Pieni hän oli , tovin katseltuani kasvoi silmissä ihan käsiteltävän vauvan kokoiseksi. Me isovanhemmat olemme onnellisia ihmeestämme .

Jälkilöylyjä

Miten kaunis suomalainen luonto onkaan kameran linssin läpi katsottuna ! Onneksi olen saanut tallennettua monen katoavan kesän hetken tunnelman , kuvia katsellessa voin aina palata aikaan , joka ei koskaan tule takaisin .Kameran kuva on juuri siinä , uudelleen sitä hetkeä et saa. Olen toivoton aamuntorkku , mutta herään usein neljän viiden aikaan kurkistamaan , mitä luontoon kuuluu !Järvimaisemassa se on usein ainutkertainen hetki , tyyntä ja heijastavaa kuin peilin pinta .Niinkuin noissakin kuvissa , jotka tuohon latasin .Kuvat saatuani voin pudottaa itseni autaasti unten maille ja heräillä vasta kun räikeän kirkas aurinko polttaa maisemaan reikiä .Illalla on taas sitten kuvien aika.

Mökki oli pieni ja toisen oma , siellä ei siis voinut tehdä mitään .Eräs ystäväni oli löytänyt Thaimaan lomailulle leppoisat kirjat , joita minulle suositteli :



Maija Asunta-Johnston
Maija Asunta-Johnston (os. Asunta) on syntynyt 31.5.1943 Ruovedellä, Hämeessä, toisena maalaistalon kuudesta tyttärestä. Hänen isänsä oli poliittisesti aktiivinen ja toimi 1950-luvulla kunnallispolitiikassa, myöhemmin kansanedustajana. Asunta-Johnston kirjoitti ylioppilaaksi Ruoveden yhteiskoulusta 1962, minkä jälkeen hän opiskeli muun muassa äidinkieltä, historiaa ja kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa. Hän on valmistunut filosofian kandidaatiksi ja auskultoinut Tampereen Normaalilyseossa. Asunta-Johnston on tehnyt lyhyen, maantieteellisesti tarkasteltuna laskusuuntaisen opettajan uran: Enontekiö, Meltaus (Rovaniemen maalaiskunta), Hyvinkää ja Namibia. Lähtemättömän jäljen häneen jättivät Enontekiö ja Namibia. Asunta-Johnston avioitui 1972 ghanalaisen mikrobiologi ja ravintokemisti Dr. Thomas Johnston-Arthurin kanssa, minkä jälkeen hän muutti Wieniin. Hänellä on kaksi lasta: Araba Evelyn (s. 1974) ja Benjamin Kobina (s. 1979). Hän erosi miehestään 1985. Hän työskenteli Wienissä Kansainvälisessä Atomienergiajärjestössä (IAEA) ydinainekirjanpidon osastolla 1976–1999. Vuonna 1994 Asunta-Johnston hankki talon Unkarista, Várbalogista. Hän asuu Várbalogissa, Wienissä ja Väärinmajassa.

Hain siis koko neljän kirjan sarjan kirjastosta ja luin niistä kolme laiturin nokassa veden äärellä .Erikoinen elämä kiinnosti -ja tuotti epämieluisia unia entisestä mökkielostani .Tämä Maija -rukka säilöö vimmatusti ja elää yhtä tutunomaisesti kuin minä aikoinani mökkiäni.Paikan nimet vain ovat eri ,eikä minulla ole moisia miessuhteitakaan ..mutta olisi tietysti voinut olla , jos elämä olisi toisin heittänyt ! Niin tuli taas ikävä , aina minä törmään näihin muistoihin , joista en ole vielä päässyt yli . Näillä keinoilla en yli pääsekään .Kirjat olivat päiväkirjamuodossa ja viimeinen kirjoitettu jo tietokoneelle.Eräänlainen blogi siis.
Mökkielon kauhistus tuli ilmi , kun ajoimme auton talliin ja purimme sen sisällön lattialle !Nyssykkä nyssykän perään , eikä tuossa edes kaikki !Sähkögrilli on vielä autossa odottamassa varastoon pääsyä.Juuri tuosta syystä suorastaan inhosin kesämökkejä aikoinani , minun oli päästävä mökilleni kuin tämä Maija ! Tuosta vaan ,istu autoon ja lähde !



Pari viikkoa pois Tilkantuvasta toi hetkellisen muistamattomuuden , joka onneksi meni nopeaan ohi .Lämmin kesätuuli siivitti kävelyämme Tokoinlahden ympäri .Ystäväni mietti ,miksi hän , joka on kaikkein lähinnä, ei kykene iloitsemaan hänen tämän hetkisestä terveydentilastaan .Sehän on huomattavasti parempi kuin vuoden vaihteessa .Miksi totuutta on niin vaikea katsoa silmiin , hyväksyä se , välittää oikea tieto vanhoille ystäville ?Tuskin he valheellisuudessa tietoisesti haluavat elää , näin vaan on nyt käynyt .Kun edes tämän lukisivat... mutta ..päivä oli hyvä, pieniä haksahduksia , kelle niitä ei tulisi .

Bridge tänään oli hektinen .Meitä oli viisi pöytää ja tahti kiireinen .

kesämatkalla

Kun on kesä , pitää tehdä kesäretki.Systeri oli hankkinut meille mökin Tahkolta viikoksi , siihen yhdistimme pari vierailua matkan varrelta. Ensin Hirvensalmelle entisen Pakilan naapurin mökille -tai oikeammin mökeille , sillä miesystävä on innokas rakentaja ja tulosta on syntynyt !Ei tarvitse jalkojaan liata hiekkaisella nurmella , voi pulahtaa kirkkaseen veteen heinikkoon koskematta .Ruoka pyydetään järvestä ja valmistetaan milloin missäkin tulipesän paikassa .Monien mahdollisuuksien mökit .Kuumakin oli , vesi oli lämmin ja monisaarinen , kierreltiin ,noustiin maihin ja löydettiin kalastajat , jotka vetivät nuottaa .Uusi kokemus minulle.Kiitos ja kumarrus suuremmoisesta vieraanvaraisuudesta.







Matka jatkui Jyväskylään , entiseen kotikaupunkiin . Siellä elää ja asuu vielä miehen sisar Muuratjärven rannalla .Sekin vierailu sujui melkein ilman hyttysiä , mutta ei paarmoja ! Uidessa sai leikkiä pyöriäistä , sillä äkkiä ne sinut löysivät , vaikka seikkalin kaukana rannasta .Ja tuskin edes hukkuivat , kovasti moista yritin . Sairaalakäynti toi esiin terveydenhoidon surkean epäkohdan , ihmistä voi makuuttaa vuosikausia sikiöasennossa -olet ihminen , kun itse nielet ! Mieli oli surkea.



Kiertoajelu vanhassa koulukaupungissa ei herättänyt edes nostalgisia tunnelmia , niin kaunis kuin Käpykylä kesällä onkin .Sinne ei ole ikävä.











GPS:ssäni on lopettanut juttelemisen ,mutta näyttää toki karttaa ja ohjaa perille , mikäli sen neuvoja noudatat . Isännältä oli nippa nappa mennä hermo , kun kone ohjasi peltojen ja hiekkaisten kuoppateiden halki , perille kuitenkin päästiin . Pieni pieni mökki , mutta rannassa ! Systeri tuli tarkistamaan perillepääsyä ,illansuussa kun saavuttiin .Ei ollut helle heitä hellinyt , toppavaatetta oli yllä !Ja meillä laukussa vain shortsia ja uimapukua ! Yö meni autuaasti unten mailla ,hiljaisuus oli täydellinen ja aamu valkeni helteisenä .Uimaan , oli vesi lämmintä tai ei , mikä nautinto ! Järvivettä ei mikään voita ! Ja sitten alkoi tainnuttava helle.

Kotimatkalla poikkesimme vielä Leppävirralla kouluaikaisten ystävien luona . Siellä oli meno vilkasta lastenlasten viettäessä kesää Mummolassa ! Kovin on erilaista kuin omana aikanani Anopin hoivissa...