keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Kaksituhatta kaloria


Eilen kotiutettu potilas hankaloittaa hoiturin elämää kieltäytymällä lihottamisesta ! Päivittäin pitäisi saada vatsaan 2000 kaloria ja sitä ei tule muutamalla lusikallisella vispikermaa ja kaakaota. Kunto on hiukan heikko , juttelu ei luista ja puhelin ei kuulu suosikkivälineisiin tällä hetkellä .Miehelle itselleen on ollut yllätys , että olo ei kohentunutkaan kotiutumisen myötä ,ristikot jäävät odottamaan parempaa aikaa , samoin puhelut ystäville odotellessa parempaa äänen laatua.
Syksy tulee Helsinkiinkin , vaikka vihreä on vielä hallitseva väri. Pian se muuttuu , sillä kirpakka syystuuli puhalteli , kun lenkkeilin Tokoinlahden ympäri , etsien asfaltin sijasta pehmeää maata jalan alle.Kestää aikansa ennenkuin selkä tottuu kadun kovaan pintaan.Pitäisi mennä kenkäkauppaan , mutta jostain syystä uuden tavaran hankkiminen ei ole päällimmäisenä mielessä.
Tokoinlahden palannut ravintola nousee pian harjaan , ensi keväänä saa Mummi lettunsa syödä Cafe Ursula Tokoinrannassa kävelymatkan päässä autotallista .Mukavaa saada tasokas paikka kauniiseen puistikkoon , josta poliisin toivon liikuttavan hörhöt ja puliukkelit muihin ympyröihin .






Tässä se menee -muutoauto .


Potilas kotiutettu

Muuttourakka tuli loppuun suoritetuksi , tyttäret hoitivat Hesan päässä , minä tulin perässä siivottuani ensin pölykissat ja linnunkakat.Henkeä pidätellen katselin , kun valtaisa rekka ryski mökkitiellä puiden oksat säpäleiksi ,- kestääkö polut ja ojanpenkat!Huolimatta suunnattomasta tavaramäärästä , jonka olin , luultavasti turhaan , kerännyt tallettavaksi , kaikki mahtuivat varastoon ja tilaakin vielä jäi .Hyvä niin , sillä kotona olen huomannut keränneeni runsain mitoin mitä ihmeellisintä käyttörompetta , kuten esimerkisi omistan tällä hetkellä samanlaisia saksia neljä kappaletta.Yhdet joka huushollista.

Upeassa punahehkuisessa syyssateessa olin kuormineni Sairaalan ovella vasta illalla kahdeksan maissa ja sain kuulla , että mies pääsee kotiin aamulla.Vielä mahtui autoon pussit ja kassit täynnä erilaista putkiloa , ruiskua ja tuppoa. Aamulla hain sitten miehen kotiin .Potilas toipuu , väliin tuskaisena oloonsa , hermostuneena "pakkosyöttämiseen" ja suureen väsymiseen . Jos hän oli laiha sairaalaan mennessä , millähän nimellä häntä nyt kutsuisi !Nyt on saatava kiloja lisää ja siinä minulla riittää työtä koko päiväksi !Ei keittämisessä , niinkuin luulitte , vaan houkuttelemisessa , hän kun on tottunut tuota "Liptonin Värivettä" päivät pitkät litkimään , joten hiukan paksumpi seos on jo ihan liikaa !

Kone temppuilee kuvien kanssa , ei suostu yhteistyöhön . Asia tuli kerrotuksi kuitenkin .

torstai 17. syyskuuta 2009

Potilas toipuu


"Onko hyvä päivä tänään ?" , kysyy lastenlaulu .On hyvä päivä tänään ,sillä eilen leikattu potilas voi olosuhteisiin nähden erinomaisesti , tosin letkua menee mennen tullen .Ruoka kulkee putkessa ja särkylääkkeitäkin vielä parisen päivää , mutta ylös on jo komennettu ja liikkeelle laitettu . Tosin hoitajan kanssa . Pitkä leikkausaika - seitsemän ja puoli tuntia - kertonee suuruudesta , mutta mitäpä sillä enää on väliä , kun tulos oli niin sanottu "säästävä leikkaus " , eli syöpä ei ollut levinnyt . Olemme kaikki kovin helpottuneita , potilas iloinen ja -nyt jo - hiukan pitkästynyt petissä makaamiseen . Pari päivää seurailen tilannetta ja sitten minun on huristettava Mäntän suuntaan , lopputavarat odottavat pakkaamistaan .Jätän siis potilaan ystäviensä hellään huomaan , jospa he käyvät ilahduttamassa jutuillaan toipilasta .Kotiutumisen pitäisi tapahtua parin viikon päästä , jos kaikki menee hyvin . Ja miksi ei menisi , hoito HUSsissa on hyvää ja hoitajat ystävällisiä .

tiistai 15. syyskuuta 2009

Elämä sekaisin


Mies on leikattu ja uinuu paraikaa heräämössä . Kuntoa kyselen kohta.
Mökki alkaa olla tyhjenetty tavaroista , joita mahdollisesti tarvitsemme joskus tulevaisuudessa
,jokunen laatikko on vielä täyttämättä . Ihmisen tavaranhimo tuntuu olevan loputon ! Tässä on herennyt pienoinen epäilys , missä ja milloin minä käytän kaikkea pakkaamaani ja säilömääni , hyvin olen tullut toimeen kaupunkitavaroillanikin .


Tyhjä parkkipaikka ja sekavana leveilevä Lindan ennustuskaktus-
ja se aika on ohi.Pitäisikö sanoa , että "alkaa uusi aika ?"