perjantai 3. helmikuuta 2017

La la Landia

 
"Etkö tajua , että ihminen muuttuu !?"
Jostain syystä pidin tuosta kirjasta ,joka kertoi äidin ja pojan elämästä seitkyluvulla . Kerronta oli verkkaista , laveaa , rönsyilevääkin , eikä varmasti joka lukijan mieleen , mutta minulle se sopi .Pysähtyä kaiken tämän hektisen elämän keskellä .Moni asia oli tuttu , moni liioiteltu , mutta siinä ajassa kuitenkin kulkenut  .
 
 
Mummin velvoite on kuljettaa Pikkumiestä Rokkimuskarissa , jossa lapset voivat kokeilla kaikkia soittimia , joita kyseisessä musiikkisuunnassa käytetään . Ryhmä on vain neljän poikaviikarin kokoinen ja meno juuri sitä , mitä sellaisesta voi odottaa ! Opettajaa käy joskus sääli , mutta ehkä hän ammattinsa tietää , tosin tämän mummin mielestä soittolista pitäisi päivittää ja ladata lisää vauhtia , näitä kavereita ei "hitaat " innosta!  Miten ilmaista kauniisti ,loukkaamatta vetäjää , siinä on mietintämyssyn paikka , musisointi pitäisi olla hauskaa ja jos se on hauskaa , painiminen jäännee luokan ulkopuolelle ...  Mielisoittimiksi olen huomannut rummut ja pianon , hyvä niin , sillä Mummilassakin on piano , tosin hiukan  (kuulemma hyvin ) on epävireisessä kunnossa , turha sitä oli viritellä soittokuntoon , kun se seisoskeli seinän vierellä pelkkänä "kalusteena " , kuten tytär asian ilmaisi .Nyt tämä "kaluste " täytyy varmaan laittaa soittokuntoon , ehkä kaverista kehittyy vaikka mimmoinen pianisti ! Ei liene sopivaa , että hän sitten aikuisena kertoo , kuinka Mummi yritti  vaurioittaa hänen musiikkikorvaansa ...
 
Nuorimman perhe muuttaa uuteen asuntoon entisen nurkalle , joten kaveripiiri ja myös vanhempien ystävyyssuhteet säilyvät lähellä , mikä ilahduttaa myös Mummia . Syksyllä alkava esikoulu - ja seuraavan vuonna se oikea koulu  - näkyvät ikkunasta , huoli koulumatkasta on poissa. Banaanilaatikot ulottuvat kattoon asti , niiden pitäisi täyttyä tämän kuun aikana ...


 Paljon mainostettu elokuva "La la la landia " tuli katsottua .Tennispalatsissa on uusittu  suuri sali , sinne on upotettu 74 kaiutinta ja sisustettu nahkatuoleilla .Tämä myös kerrottiin oikein elävän ihmisen voimin , jolla varmistettiin uusi suuri elokuvanautinto , jos emme olisi sitä huomanneet itse !  Sali oli kaunis , tunnelma oli hieno ,nahkapenkit haisivat ja olivat suunniteltu isoille ihmisille , pieni siinä pyöriskeli etsien sopivaa istuinkohtaa , mutta äänitys oli hieno , kai , hetken sen huomasi , sitten tottui .Itse elokuva kaikkine hehkutuksineen ei mielestäni täyttänyt niitä odotuksia , joita sille on annettu .Olihan se hyvä kokeilu  , kauniskin , parhaat palat oli jatsahtavassa musiikissa ja paikoin todella upeassa kuvauksessa .Käsikirjoitus joskus liian hidas , näyttelijäsuoritukset eivät mielestäni yltäneet Oscariin . Mutta katsoihan sen . Ja tuohon saliin oli maksettava ylimääräinen "nautintovero " , kolme euroa !
 
 


2 kommenttia:

Sissi Salonius kirjoitti...

Aah, mun ystävä Ulla pyysi katsomaan kanssaan, mutta en päässyt. Ehkä hyvä.? Sissi

Lissu kirjoitti...

Ai että Hesasta löytyy jopa luksusluokan leffateatteri! Kyllä teidän kelpaa...