tiistai 7. helmikuuta 2017

Olipa kerran TA Mikkonen



Siivosin tietokonetta ja poistin vanhoja kirjoituksiani  ja löysin tähän hetkeen sopivan jutun -mikähän vuosi se lienee , unohdin laittaa ylös, -kun äsken edesmennyt Timo T: Mikkonen oli vielä kuvioissa vahvasti mukana.Tuolla  sitä uuden omistajan kasvattaman aidan takana näitä mietteitä kirjoittelin :

Tiistaina oli sitten –taas kerran – ilta vanhemmista ja lapsista ! Kotiäiti –taas kerran käsittelyssä !Timo TA  Mikkonen puolusti innokkaasti meikäläistä – huonolla menestyksellä , sotilaallisella tarmolla ! Heräsi hetimiten vastustajissa henki , että äiti oli lyttyyn lyöty ja pantu kotiin häpeämään !Suuret on puheet ja niin pieniä ihmisen uhraukset ! Oma napa on tärkein –ensin minä ja sitten –jos minä voin hyvin – niin lapset .Muuten eivät lapsetkaan voi hyvin ! Se on kyllä totta , vanhempien on voitava hyvin , jotta lapsilla olisi turvallinen olo .

Mutta mikä on kenenkäkin hyvin !? Valinnanvapaus , kotiäidillekin . Eläke , sama palkka samasta työstä – siis lapsen hoidosta . Nyt ei puhuta enää kodinhoitajan palkasta – oletetaan , että tasa-arvoinen perhe hoitaa kodin ja siihen kuuluvat asiat tasa-arvoisesti – sen työajan jälkeen . Puhuttiin sekä isän että äidin kuuden tunnin työpäivästä .Ajatusta ei tainnut kukaan uskaltaa arvuuttaa; yksityisyrittäjän kotiäitinä voisin kertoa , että ei taida onnistua . Ellei yhteiskunta maksa kunnon palkkaa niistä lopputunneista , taitaa tulla matti kukkaroon hyvinkin nopeaan !

Ja miksi kotiäiti  tuomitaan aina neljän seinän sisällä hyytyväksi raadoksi , joka ei osaa etsiytyä ihmisten pariin ja viedä lapsiaan mukanaan ? Kotiäidillähän on menemisen ja tekemisen vapaus !Normaalijärjellä varustettu ihminen käyttää sitä , eikä lukkiudu sisään ihmisiä pakoon ! Käsittämätöntä hourailua .Siinä järkeni on jotain vailla , että en ymmärrä ,kuinka ryhmäkasvatus  voittaa kotikasvatuksen , miksi on parempi kauhoa ruoka kymmenen muksun kanssa kuin sisarusten,  pestä hampaat ja kädet yhtaikaa , käydä levolle yhtaikaa , varmaan pissiäkin yhtaikaa. ”Joukkopottakuvia ” on nähty, tehdään heistä sosiaalisia ! Ja miksi lapsen kanssa täytyy koko ajan askarrella jotain? Ohjata, ohjelmoida .Kyllä lapsi leikkinsä löytää , kun hänelle se vain sallitaan.

 Miksi  on niin paljon hyväksytympää mennä ”töihin ” kuin ”vain jäädä kotiin ” ? Miksi ei hyväksytä  valinnan tasa-arvoa ! Kotona hoitavalle sama palkka kuin mitä lapsi vie rahaa laitoksessa  !Niin , ei onnistu , olen jo kerran tästä puhunut .Syykin on sanottu : millä rahoilla sitten järjestetään hoitopaikka , jos äiti kuitenkin haluaa viedä lapsensa hoitoon !? Niin , millä rahoilla se ennen järjestettiin ? Sitä sietää kysellä  ja miettiä , hoidettiin ne lapset ennenkin . Ja voivat ainakin yhtä hyvin kuin nykyään…Minua, kotiäitiä vuoroin nostetaan korkeuksiin ja vuoroin pudotetaan maan rakoon .Pitäisiköhän tästä taas kerran kirjoittaa…

Se älähtää ,kehenkä kalikka kalahtaa….näinhän se lienee vaikka kuinkakin vapaaehtoisesti. ..


 
Outi Pakkasen Marius tuli luettua jo toiseen kertaan  ja silti en muistanut loppuratkaisua ! Taitavana dekkaristina hän kuroo tarinan , joka kiukutti jo puolessa välissä , että ”mitä sinä sekoilet ja mene jo asiaan ” -, jokin siinä koukutti  ,harmitti ja yllätti ! Outinkin kirjoittamaksi erikoinen  juttu , jonka luultavasti vain hänen innokkaat lukijansa jaksavat lukea loppuratkaisua odottaen –ei etukäteen  kurkistaen .
Suomalaisen Naisliiton ajankohtaisseminaari Kaisaniemen ravintolassa  oli otsikolla "Äidin kieli -mitä välii  ! " Puhujina oli kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg  ja Kielentutkija Mila Engelberg .Oli puhdas ilo huomata , että jopa tuon tason ihmiset puhuivat ihan sivu otsikon , kouluarvosanalle kumpikin olisi saanut hylätyn ! Mitä välii  ei tullut puitua missään osiossa , otsikko olisi pitänyt unohtaa ja korvata suoraan puhujien aiheesta -siis Äidinkielen merkitys ja Miesvaltainen äidinkieli , puhtaasti asiapitoisia ,pitkävetisiä esitelmiä .Meidän pöydässä nukahteli kaksi kuulijaa , samoin naapuripöydässä, mikä kertoo jotain jutun odotuksesta .
Töölönlahden naiset , HAMista ja Helsingin Kirjastosta puhuivat mielenkiintoisesti , se poiki useita puheenvuoroja ja useampi jäi saamatta ajan puutteen vuoksi , omanikin jäi kesken , mutta jonkinsortin vastauksen sain , kun protestoin  johtajan mielestä nettitilauksen epäkohtaa, että" enää ei seisota hyllyn äärellä , vaan tilataan uutuuksia , vanhat jää hyllyyn !" No , kirjastojohtajan mielipide sekin , hehän ovat systeemin keksineet , emme me lainaajat !
Mutta muuten oli mukavaa , soppa oli kuulemma hyvää , sitä söivät he , kelle kello yksitoista on lounaan aika , minä maksoin ja jätin väliin . Kahvin ja Runebergintortun kyllä nautin hyvällä omatunnolla ja ihan oikeaan kahviaikaan .
Kiertelimme sunnuntaina entisiä kotikulmia ja uusia asuinalueita , maa oli mukavasti valkoinen ja ilmassa pari astetta pakasta .Missään ei ollut yhtään lasta ulkona !  Ei kai kaikki lapset onnistuneet viemään vanhempiaan Paloheinän mäkeen , siellä oli vilskettä , mutta ei tungosta ! Missä kaikki lapset olivat ?


            

1 kommentti:

Lissu kirjoitti...

Missä kuviossa olet ollut kosketuksissa Timo T. A. Mikkoseen ja löytänyt hänestä ajatustesi komppaajan? Vai kuinka homma kulki? Oliko tekstisi jonkin lehden julkaistavaksi tarkoitettu? Taisit aikoinaan osallistua aika ajoin muihinkin ajankohtaisiin juttuihin kuin kotiäitinä olemisen pohdintoihin.