"Jää " on nyt luettu. Kerrontaon yhtä hidasta kuin "Alestalon salissa " .Missä Alestalossa oltiin aukeilla pelloilla , Jäässä oltiin aavalla merellä ja karuilla saarilla .Minua ahdisti elämän ankaruus ja koko ajan odottava jonkun pahan tulon tunnelma . Ja tulihan se , paha . Mona -äiti kasvatti Sanna-pientään kovalla kädellä , huusi ja kuritti , tuuppasi sänkyyn ja pimeään . Toinen tulokas eli kiireen keskellä , hänelle ei kuria liiemmin riittänyt , mikä oli sitten myös Sannan pelastus. Isä-pappi oli lempeä haaveksija ja tietysti sai sitten kurjan lopun , hän hukkui.
Nämä olivat ne kerronnan puitteet , joiden ympärille kirja rakentui . Toki kuvaus merestä ja kallioiden ankaruudesta , elämästä saaristossa myrskyjen ja pakkasten , jään keskellä , oli nautinnollista luettavaa , jos nyt rakastaa seurailla ihmisten ponnistuksia liki epäinhimillisissä elämän olosuhteissa .Kuvata , kirjoittaa ja lukea ,antaa mielikuvituksen lentää , kyllä mielellään .Mutta elää siellä , ei kiitos . Onnekseni ei tarvitsekaan .
Tiedän , että poikkean taas valtaväestön mielipiteestä , mutta yksi pitää merestä , toinen järvestä .Olisi sen papin voinut eloonkin jättää...
Ja jää meni kaupungissakin jo . Valtaisat lammikot ovat kadonneet ja kävelemään pääsee liukastumista pelkäämättä .Ei uskoisi tammikuuksi .
Siskontyttö on matkalla Australiaan , on istunut koneessa jo tunteja .Rapakon takaisen ystävän poika istuu koneessa jossain Islannin yllä ja on tulossa Suomeen armeijaan, kieliummikkona , en tiennyt , että sellainenkin on mahdollista !Muutenhan Suomessa vaaditaan suomen kieli , jos olet työtä hakemassa , ummikkona peset käsiäsi . Rohkeita nuoria, onnea heille .
Uusi vuosi alkoi pienen nahinan merkeissä , huonosti siis . Hermostuin Ysikasin naputuksiin ja sain päänsäryn .Soitin rapakon taakse ja siellä vissiin päänsärkyinen oli alavireinen , mikä ei minun päätäni parempaan kääntänyt .Nuorin täällä poti meille normaalia krapulaa :muut juo , me saamme krapulan .No , keskimmäinen lensi pois ja häivytti taivaan tuuliin mahdollisen uuden- vuoden -yön -väsymyksen , mutta vävy ja pieni mies , he vain hymyilivät ! Että kaikki hyvin ja vuosi 2013 on vauhdissa .Vesisadekin on lakannut , että kyllä se sitä .
2 kommenttia:
Jää-romaani ei sitten sinua sytyttänyt. Jännä juttu se, että kirja oli taas yksi suuria lukuelämyksiäni - niin kuin on ollut myös Alestalon salissa. Kummassakin nautin suuresti taipuisasta, tarkasta, ilmaisuvoimaisesta kielestä, samoin rakenteen lujuudesta ja paljosta muusta.
Hyvä että julkaistaan paljon luettavaa. Itse kukin löytää valikoimista itselleen sopivia makupaloja.
Kai minun täytyy lukea uudelleen molemmat , kun parikin on NIIN kehunut kumpaakin .laitoinkin Jään pöydän kulmalle jo eilen , en siis vienyt vielä takaisin .Tosin minua tökki jo heti alussa tuo lapseen kohdistunut kovasydämisyys , eli tekstien alut OVAT tärkeitä !Tunnelma meni pilalle ---Alestalosta en muista muuta kuin että piiiiiitkiä oli kappaleet !Laskin ne senteissä...tuskin olisi yo-lautakinta antanut anteeksi pilkuttomat ja pisteettömät kappaleet...no joo , en kiistä , kuvausta on kummassakin ihan tunnelmaan asti .
Lähetä kommentti