Ei läheskään yhtä selvä, vaikka se kaikki - se oli sekavaa. Mutta siihen sisältyi kovin paljon muuta, myös sekavaa.
Esimerkiksi Anita. You are now entering the human heart. Se toinen, pyörätuolissa, se joka luki valtavassa kirjastossa kirjanselkämyksiä ääneen.
"Krää krää pahanilmanlintu, pahanilmankorppi", raakkui Anita Myllyn yläkerrassa, "Girl interrupted, Lola ylösalaisin, Lola menee hirteen...tai hänen pitäisi mennä hirteen."
Anita istui pyörätuolissa Myllyn ylimmässä kerroksessa, tai lattialla palapelin palojen seassa, joita hän kokosi, kokosi, kokosi -"
Fagerholm ei kyllä päästä lukijaa helpolla. Luettuani kirjaa noin 70 sivua olin lumoutunut, mutta kohtalaisen pahasti pihalla siitä, kuka kukin on, ja mitä oikein tapahtuu. Oli pakko lukea alku selaillen uudestaan saadakseni tukevamman otteen kirjasta. (Asiaa auttoi myös se, että löysin kirjan lopusta henkilöluettelon.) Tämän pienen kertauksen jälkeen kirjan maailma alkoi avautua, ja pian olinkin jo syvällä Lattaniemen ihmisten elämässä. Urheilijatyttöjen, hullujen runoilijoiden, luurankolintujen ja kaksopoliisien maailmassa - murhien, veneonnettomuuksien, salaisuuksien, rakkaussuhteiden ja outojen leikkien Lattaniemessä.
Hetken jo ennätin olla huolestunut ymmärryksestäni , mutta huomatessani , että eipä se muitakaan päästänyt kovin helpolla ! Siis tuo kirja ,"Lola ylösalaisin ." Ei ole joululoma päästänyt minuakaan helpolla , tämäkin kirja oli melkein viisisataa sivua , joista liki kahdensadan kohdalla sanoin , jotta en ymmärrä juuri mitään , en muista henkilöitä ja paikat ja ajat on ihan sekaisin !Siispä lopetan . Mutta -kun en ikinä jätä kirjaa kesken , jatkoin sinnikkäästi ja loppuunhan sen sain !Henkilöt alkoivat tuntua tutuilta , kohtalot ja ajat järjestyivät .Ainoa , mikä hermostutti , oli tekstin outo katkonaisuus , runoksi sitä näyttää joku kutsuvan , minua se paikoin häiritsi . Juuri kun pääsit sujuvaan lukemiseen , se katkesi .Yksi sana .Toinen sana.Tuosta vain .Ja sitten jatkuu.Mutta kuten tuo lukjia , jota tuossa selaan , minäkin huomasin -tosin vasta kirjan luettuani -lopun henkilöluettelon ja sehän -vielä lopussa - selvensi henkilöiden välisiä suhteita .Että ei ihan normaali tyyli lukea rikostarinaa ...Sen se taas kerran teki , että alku oli luettava uudelleen .Onneksi loput Fagerholmin kirjoista näyttää olevan väärällä kielellä ,eikä suomennettuja , joten saanen hengähdystauon .Tämän yön lukemiseksi taidan valita uusimman Pirjo Tuomisen ..se ei taid viedä yöunia.
Brittiläinen TV-sarja "Dowton Abbey " teki inhoittavan tempun :se tappoi Matthewin .Ensin hänet halvaannutetaan , sitten pelastetaan sodasta ,parannetaan halvauksesta , naitetaan rakastetun Maryn kanssa ,joka synnyttää pojan -ja siitä ilosta Matthew ajaa kolarin ja kuolee! Siihen luuloon meidät sitten jätetään ensi syksyyn asti . Sietämätöntä !
Mitä tässä nyt enää katselee koko televisiota , sieltä tulee vain uusintoja , jotka olen nähnyt , elokuvia , jotka olen katsonut elokuvateatterissa, loput ohjelmapaikat täytetään erilaisilla kilpailuilla ja ruokaohjelmilla .Minun pitänee siirtyä varmaan viereiseen huoneeseen ja snookeriin .Sitä en ole ennen nähnyt .
Pieni mies osoittautuu hyvin musikaaliseksi . Piano auki heti ja Mummi istumaan Daniel syliin.Daniel soittelee keskiosan koskettimia ja näyttää , että "öh öh " soita sinä Mummi tuota korkeata ja sitten tuota matalaa .Näin sitten soitamme yhdessä.
3 kommenttia:
Samoissa tunnelmissa olen Dowton Abbeyn jäljiltä. Pirullista...
Minä tunnustan että olen jättänyt yhden kirjan kesken se on Umberto Econ Ruusun nimi.214 sivua kahlasin kaikkiaan suvuja on 624.Saat kirjan jos haluat.
Ja eikun pianotunneille sitte vaan..... uusi soittaja sukuun :)
Lähetä kommentti