torstai 17. heinäkuuta 2014

Kolme vuotta





Lauantaina tapahtui kesän kohokohta , minä pääsin uimaan järveen ! Vesi oli suloisen lämmintä , aurinko killotti sinisellä taivaalla ja hyttyset olivat jossain muualla ! Upea päivä Hauholla .  Sunnuntaikin lupaili kaunista , Mustion kartanosta oli televisiossa dokumentti ja Hesarissa juttu , se näytti kiinnostavalta . Joskus  siellä lasten kanssa käytiin , mutta silloin se ei ihmeemmin sykähdyttänyt . Eikä se tehnyt vaikutusta nytkään .Kaunis , suuri ja hienosti hoidettu . Kovin kaupallinen kesäteattereineen ja kalliine ravintoloineen .Käveltiin ja kierreltiin , kahville löydettiin Pitsihuvilaan , "Kahvila Sofiaan " , jossa meille keitettiin hyvä kahvi ja tarjottiin maukas omenapiirakka .Hintakin oli kohdallaan . Pitsihuvilassa olisi ollut montakin Intiasta tuotua ostettavaa , mutta tavara ei meikäläisen käteen enää tartu !
 
Espoossa Koukkuniemessä vietettiin kasikymppisiä ! Eipä näytä ehtoisa emäntä ikävuosiltaan , oli kuulemma taputellut naamaansa voidetta , joka rypyt karkottaa menneisyyteen ! Usko joogan mahtiin nousi , sillä tämä skoolaaja on joogan mestari , olisiko siinä ikinuoren salaisuus ?!
Huomenna sitten juhlitaan Pikkumiehen kolmevuotissynkkäriä ! Annetaan osa lahjoista Mummilassa ja syödään kakku . Isommat juhlat juhlitaan perjantaina omassa kotona isomman porukan  kanssa ."Yksi yö ja sitten minä olen  NÄIN MONTA !"sanoi sankari tänään .Odotus on ollut suurta . 
 
Tikli on luettu .Urakka oli suuri jo pelkän sivumäärän vuoksi (liki 900 ), mutta myös sisällön hitaan kerronnan vuoksi . Kymmenen vuotta on tehnyt tehtävänsä , sankari kasvoi ne vuodet kirjassa ja joskus tuntui , että tekijä kirjoitti samaan tahtiin ! Moitin myös henkilöiden retkuisuutta , juotiin , vedettiin huumeita , rötösteltiin ja vedettiin lapset siihen mukaan. Ei aina ihan uskottavaa tarinaa .
 
Vaimotesti oli hauska , hulvatonta kerrontaa . Sopiva raskaan Tiklin jälkeen .
"Synnintekijää " aloitin , mutta luulenpa , että en lue . Tarina on ajoitettu Keskiaikaan vuoteen 1425, kuvaus on sopivasti likainen , irstas ja väkivaltainen  , sen hajun tuntee nenässään ! En vie vielä kirjaa pois , mutta jätän sen hautumaan .
 
Outi Pakkasen "Marius " on taattua Pakkasta .Vain hyvä dekkaristi pystyy kirjoittamaan kokonaisen kirjan , jossa hienoinen jännitys säilyy loppuun asti -ja tarinassa ei tapahdu yhtään mitään ! Luin sen yhdeltä istumalta .
 
Helteet taitavat jatkua , olen huono niitä kestämään . Ukkonen tekee pään kipeäksi ,mutta ei ole onneksi tappanut kuten nyt on moinenkin juttu tapahtunut tosiasia ! Lehdet  ohjeistavat ihmisiä , missä olla ja miten kyykkiä , että säilyy hengissä ukonilmalla ! On tämä maailma tullut ihan hulluksi , meillä tappaa ukkonen , muualla luoti .
 
 
 




perjantai 4. heinäkuuta 2014

Kotoisia kartanoita ja Ilmaista rahaa





Viime lauantain Hesarissa (sääli teitä , jotka aina jäätte  paitsioon , kun teille ei tule lehteä !) oli kuvia kotoisista kartanoista , joista kirkkaammin nousi esiin Malmgårdin "kuninkaallinen " linnankuva ! Uskomattoman upea linna houkutti meidät lauantaiajelulle suhteellisen kauniissa kesäsäässä, osoitekin oli selvitetty , jossain Porvoon takana Myrskylässä se sijaitsi . Keskellä laajoja vihreitä peltoja avautui perinteinen maalaismaisema punamultaisine  navettoineen , hyvin hoidettuine ympäristöineen .Rehevän kuusiaidan takaa pilkotti punatiilinen "englantilainen palatsi , näky oli kuin sadusta . Saduksi tuskin luokittelee perintöään vaaliva kartanon nykyinen isäntä , oikea Kreivi , joka on perustanut tilalleen luomuviljelyn ja panimon ,kumpikaan tuskin kattaa niitä summia , mitä kartanon ylläpito vaatii. Liekö edes kiittänyt vanhempiaan perinnön saamisesta , ihan hirvittää ajatellakin perinnöksi saatua työmäärää ! Museovirasto  tullee jollain lailla vastaan , mutta silti .Ja tämä juttu tuskin on "happamia -sanoi-kettu -"tarinaa. Mutta kaunis paikka oli .
 
Tänään sitten nähtiin -tai olisi pitänyt nähdä - toinen loistelias vanha talo !  Olimme saaneet kutsun kesäteatteriin Heinolaan, yllätyimme joka tavalla . Teatteri oli sijoitettu vanhan WPK:n talon pihapiiriin .Puinen lasiverantainen  talo oli suuri ja hyvin kaunis , mutta jostain syystä se jäi sisältä katsastamatta. Netistä sitten kotona luin ja huomasin , että sehän on restauroitu 1800-luvun malliin !Kuvasta päätellen hyvinkin upeasti , en kyllä vain ymmärrä, miksi palokunnan talo on muinoin ollut noin mahtava pytinki !Se on siis käytävä katsomassa uudelleen, joskus. Teatteri oli ykkösluokkaa ,kaikkinensa. Hyvät näyttelijät , hyvä katsomo ja itse näytelmä vallan mainio ."Ilmaista rahaa " , sitä näytti suomalainen yhteiskunta suoltavan , kun vain osasi paperinsa oikein täyttää. Kerrankin sujuvasti etenevä farssi , hyvää  sujuvaa huumoria  ja vallan ilman rumaa kieltä ! Tarinan voi siis viedä vaikka Venäjälle , sinne kun tuli uusi kieltävä laki kirosanojen esittämisestä .Ilmojen haltijakin antoi osansa kesäteatterikokemuksesta , ukkonen jyrisi ja vettä satoi kaatamalla .




Ihan vaan näytille --minullakin on oma kaupunkipuutarha ! Ja elämäni ensimmäinen kesäkurpitsaviljelmä .Kukat on kauniita , tulleeko satoa , lienee sivuseikka .
Olisi kyllä mukava tietää , millä säädöllä olen tuon Sanomatalon kahvilakuvan laukaissut , Nokia-kamera oli käytössä ja tulos on oudosti solarisoitunut ! On  kesä ja aika keskipäivä .








Siellä vierailivat monet vuosisadanvaihteen

tunnetut taiteilijat, ja esim. Rinteen veljekset aloittivat V.P.K.

talon näyttämöllä teatteriuransa.

Tapahtumissa kerätyillä varoilla V.P.K. saikin ajan mittaan

hankittua varsin mittavan sammutuskaluston. Innostus kuitenkin

laimeni 1910-luvulla ja kun yhdistys oli joutunut

taloudellisiin vaikeuksiin mm. kalliiksi koituneen talonsa

vuoksi, kiinteistöt myytiin Heinolan kaupungille 1916. V.P.K.

talo toimi seurahuoneena sotiin asti ja oli mm. Lomaliiton

vuokraama vielä 1940-luvun lopulla. Talo muutettiin kouluksi

1950-luvulla ja nuorisotalona se toimi 70-90-luvuilla. V.P.K.

talon restarurointi- ja

kunnostustyöt aloitettiin

1996 ja talo vihittiin

uudelleen käyttöön

heinäkuussa 1998.

Arkkitehtonisesti Heinolan

VPK:n talo on

korkeatasoista uusrenessanssia.

Sen suunnitteli

arkkitehti Lambert Pettersson

(1864-1938).

Pettersson toimi Tampereen

kaupunginarkkitehtina

vuosina 1902-

1918. Valmistuttuaan

rakennus sai hyvän

vastaanoton, lehdistössä

todettiin: "Ei koko Mikkelin läänissä sellaista salia löydy".

Talo sisälsi ravintolasalin, kirjaston lukusaleineen, biljardisalin,

buffetin, kabinetin ym. Juhlasalissa oli orkesteriestradi sekä

vastakkaisella seinällä soittoparveke. Alkuperäinen sisustus

oli tuhoutunut talon lukuisissa remonteissa. Sekä näyttämö

että soittoparveke, pilasterit, paneelit ja konsolit palautettiin

korjauksessa alkuperäiseen loistoonsa. Talon sisustus laadittiin

1800-luvun lopun esikuvien mukaisesti.

VPK:n talo sijaitsee Heinolan keskustassa, osana korjattua

puutalokorttelia. Rakennus täydentää hienolla tavalla

kaupungin eri rakentamisajoilta säilynyttä kokonaisuutta.