tiistai 30. heinäkuuta 2013

Vesissä



 Se iski sitten .Koirakuume .Joka on vain ohitettava tälläkin kertaa. Tuossa se istuu täydellisenä kaupunkikoirana ,ei karvaa, eipä juuri hauku, on viisas ja tuntuu ihan koiralta , mutta sen voi kopata kainaloon kuralätäkön kohdalla ! Oli se ihana ! Mutta se ei ollut meidän , sain vain silitellä ja lellitellä sitä kyläreissulla .Mukavaa sekin .Vierailu merenrannalla teki selväksi , että sinne ei järvisuomen ihminen halaja , kylmä tuuli puhalteli , vaikka Suomi kylpi helteessä !Jopa minä laitoin fleesin päälleni , en siis puhu ihan perättömiä !

Lauantaina pääsimme sitten nauttimaan siitä sisä-Suomen lämmöstä .Oli kuuma , vesi lämmin ,isäntäväki mukavaa ja ruoka hyvää .Kuvassa istuu mies kuin kuuluisa patsas , miettii ,menenkö vai enkö .Meni kyllä .Mutta minä menin monta kertaa , monta kertaa .Ihanaa.

Luin kirjan ,"Kunnes sanon näkemiin " ja siitä lauseen :"Se , ettei ui , uituaan koko ikänsä , ei välttämättä ole sekään niin paha ." Kirjoittajan elämänmyönteisyys ja rohkeus oli (ja ehkä vielä on ) melkein epäuskottavaa, mutta mehän emme näe tarinoiden toiselle puolen , suru ja kärsimys iskee jo lukijaan.Jostain syystä olen nyt saanut luettavakseni monenlaista sairaskertomusta , nämä molemmat olivat valoisimmasta päästä , vaikka molemmissa käsitellään kuolemaa.

 "Kunnes sanon näkemiin " -Susan Spenser-Wendel :
Mitä tekisit, jos sinulla oli vain yksi vuosi käytettävänä?

Suosittu amerikkalainen toimittaja ja kolmen lapsen äiti kuuli kesällä 2011 sairastavansa kuolemaan johtavaa ALS-lihasrappeumatautia. Hänen jatkuvasti heikkenevän toimintakykynsä arveltiin säilyvän noin vuoden ajan. Susan päätti elää tuon vuoden elämästään iloiten.

Hän jätti työnsä ja keskittyi perheeseensä ja ystäviinsä. Hän teki seitsemän elämyksellistä matkaa - seitsemän itselleen tärkeimmän ihmisen kanssa.



Anne Tyler : "Jää hyvästi "
 
 
 
Aaron on elänyt määrätietoisen sisarensa varjossa, vasta Dorothyyn tutustuminen vapautti hänet elämään omaa elämäänsä. Avioliitto on ollut rauhaisa ja onnellinen. Kun Dorothy menehtyy tapaturmaisesti pian selvittämättä jääneen riidan jälkeen, Aaronin maailma hajoaa.

Sitten Aaron törmää Dorothyyn kadulla, ja luulee tulleensa lopullisesti hulluksi. "Tapaamisia" tapahtuu kuitenkin lisää. Lopulta niistä kasvaa hidas, lempeä luopumisprosessi.

perjantai 26. heinäkuuta 2013

heinäkuun juttuja


 

 Tähän heinäkuun loppuun on mahtunut monta mukavaa tapahtumaa, muistanko edes kaikkia ? Syntymäpäiviä on mahtunut kaksi , Liisa Amanda ja Daniel .Toinen täytti kaksi ja toinen jotain muuta .  Siinä välissä tehtiin matka Viroon .Sinne lähelle Venäjän rajaa .Keskimmäinen oli mukana karttaa lukemassa , sillä olettamani GPS ei siellä toiminut , joten hänen lukutaitonsa oli todella tarpeen .  Tarto oli kaunis ja puhdas kaupunki , siellä oltiin yksi yö vanhaan linnamaiseen rakennukseen tehdyssä hotellissa .Oli kultaa ja punaista samettia. Ihmiset iloisia , hyvin pukeutuneita ja hyvin "euroopalaisia " .Kuvittelisin sen olevan opiskelupaikkana monella tapaa kasvattava. Tartosta eteenpäin kohti Peips-järveä olikin sitten kartanlukijan osaaminen herran hallussa , sillä kyltit ja kartta eivät kohdanneet juuri milloinkaan , risteyksissä meni arvausleikiksi .Aika usein osuttiin hyvälle kohdalle ja löydettiin jopa Peips-järvikin ,suuri kuin mikä ja siellä Leea kävi uimassa .Minä nirsoilin hiekkasuuden kanssa ,tyhmyyttäni .Valtaisan järven keskellä on Venäjän raja , rannoilla pikkukylissä  rajavartioveneitä -ja suuria paarmoja !  Sokkona ajellessa , etsiessä seuraavaa yöpymispaikkaa (sitähän meillä ei koskaan hankita etukäteen..) osuttiin kylttiin :Saka Mois ja sängynkuva.Jossain kymmenen kilometrin hiekkatien päässä pitäisi paikka löytyä ja siellähän se oli ,upea vanha kartano , josta oli tehty EU:n tuella hotelli .(www.saka.ee ).Tilaakin oli , se lienee kuitenkin sen verran syrjässä valtaväyliltä ja kuulemma väärässä suunnassa.Maasto on täällä toista kuin Pärnun suunnalla, rinne putosi viiskymmentä metriä meren rantaan äkkijyrkkänä, jo pelkät portaat alas olivat kokemisen arvoiset .Meri ärjyi sen verran kiukkuisena , että sinne ei mieli tehnyt , sen sijaan lilluimme saunaosaston pienessä poreessa -ilman poreita . Tallinnaankin lopulta löydettiin , vaikka jossain vaiheessa mies huomautti , jotta olemme ajelleet yli viisi tuntia ja ei olla yhtään lähempänä  kuin aamulla lähtiessä !  Kulttuurivajekin tuli täytettyä ,kävimme KUMUssa. Upea talo , sanoisin , että komeampi kuin meidän Kiasmamme !

Ysikasi on heittäytynyt rollaatorilla kulkijaksi .Kotona hän kulkee rollaatorilla kolme metriä makuuhuoneesta rappujen yläpäähän , jättää rollarin siihen ja menee rappuja alas .Ja sitten päin vastoin .Että kai se on mukava peli, Daniel ainakin tykkää kovasti .



maanantai 15. heinäkuuta 2013

uimassa uimassa


 Olisikohan ollut Kirjakerhon sivuilla moinen teos ja siitä sitten klikkasin Kirjaston tilauksiin ja sitä tietä se tuli kotiin .Toki tunsin tämän kirjailijan jutut , en ole niistä pitäny, en uusinpia lukenut , joten ajattelin antaa kirjailijalle uuden tilaisuuden .Ei olisi pitänyt .Yli neljäsataa sivua , ehkä se oli hauska , en vain ymmärtänyt .Dekkari , vanhan mallinen , Artie Shaw -tyylinen kertoileva , tapahtumaköyhä juttu .Kai tuotakin moni lukee , koska käännöksiä on saatu liki kolmeenkymmeneen maahan .Irlantilaisuus kiinnosti , mutta eipä se näkynyt , ellei sitten hitaus kuulu kansan luonteeseen .Kahlasin kuitenkin läpi , painoikin monta kiloa! Tämän kesän aikana on tullut luettua varsin monimuotoisia kirjoja...kiitos Hesarin .



Tappohelle -minun mittapuuni mukaan - on läkähdyttänyt tänäänkin ja kun autolla olimme liikkeellä , varustin tietysti kaiken varalta mukaan uimapuvun ja pyyhkeen . Kävelylle Pirkkolaan ? Sopii , kunhan vain varjossa liikutaan . Löysimme yllättäen lasten uintilammikon samasta paikasta , jossa se oli omien ollessa pieniä !Rekvisiittaa oli vain ilmaantunut lisää , pukukoppia ja kioskia.  Paikka olisi mukava Pikkumiehen pulikoida , ehkä joku päivä tehdään niin , vaikka heillä onkin oma ranta ihan kodin lähellä . Täällä tyydyin vain syömään jätskin ja puhisemaan kuumuutta . Muistui mieleen muuan hiekkakuoppa ja siitä Silvolan tekoallas, hiekkakuoppa sekin . Lähdettiin katsomaan , sillä siitä oli kuulemma kunnostettu oikea uimapaikka .Yllätys oli suuri , sillä minun mittapuussani allas oli järvi ja järvi on aina makeaa vettä ! Takaisin autolle , vaihto uimapukuun ja rannalle.Vesi oli lämmintä ,järvivettä ja syveni nopeaan , kuutta metriä oli syvyyttä ,joten ihan oikealta se tuntui ! Olimme sopivasti lapsiperheiden uniaikaan paikalla , tilaa oli kunnon uintiin ja eihän nuo pienet sinne keskelle muutenkaan päässeet .Tänne on helppo tulla toistekin . Pukukoppeja ei vielä ollut , joten tämä Mummu asteli taas kerran autoon vettä valuvana , eipä ollut ensimmäinen kerta ,kun kaupungin läpi reissasin märässä uimapuvussa .Olo oli mukavan viileä vielä pitkän aikaa kotonakin .

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Kultturisanomassa


 Olen harvoin lukenut esikoisteosta ja vielä kertomuskokoelmaa , siis ei yhtenäistä kirjaa , joka olisi vienyt mennessään kuin tämä kirja vei .Miksi , sitä en tarkkaan osaa kertoa .Se vain oli niin sujuvaa ja se piti lukea pysähtymättä.Löysin sen Hesarin arvosteluista , tilasin Kirjastoon ja sain lukemattoman painoksen . Samalla tavalla sattui käsiini tämä toinen kirja ,"Paljain jaloin ." Kirja oli sairaskertomus syöpäsairauden etenemisestä ja HUS:issa annetuista hoidoista , lääketermeineen kaikkineen. Sitä en halunnut lukea , kahlasin toki läpi .Tuossa se kuitenkin vielä on pöydällä pois viemättä, ehkä luen , ehkä en .Samat tarinat olisin itse voinut paperille laittaa vuosi sitten , silloin en edes tajunnut , kuinka vakavasta asiasta kuitenkin oli kyse .Tuossa kirjassa se kerrotaan , enkä ole varma , haluanko sitä tietää.


Ysikahdeksan oli pahalla tuulella , huuteli kulmat kurtussa , kun keskimmäinen astui ovesta sisään .Oli nukkunut huonosti  ja lääkäri ei suostunut kirjoittamaan unilääkereseptiä .Väitti vaan , jotta potilas on sen hukannut ! Ja sehän ei onnistu tältä mummulta , muisti on taatusti terävämpi kuin kyseisellä lääkärillä !Ja lankoja pitkinhän hän meni , taitaa resepti tulla paluupostissa .Tosin sitä tuskin taas tarvitaankaan , taisi kampaajalla käynti piristää sen verran elämää , että yökin meni nukkuessa , ilman pillereitä .

Sunnuntaina saatiin pikkumies pikahoitoon ja käveltiin Töölönlahden rantoja pitkin Oopperan lavaa kohti , siellä soi salsa ja kaverin vanhemmat olivat tanssimassa .Linnunlaulun kohdalla jo alkoi Pikkumiehen jalka ottaa tanssiaskelita , kädet mennä viuhottaa pyöriviä liikkeitä yläilmoissa ja hymysuu lauleskella tuttuja melodioita .Musikaalinen poika .Nälkä yllätti jätskikioskin kohdalla ja Vaari kärsivällisesti seurasi sotkuista herkun lusikointia , ite tietenkin .Tuota se isovanhemmuus teettää.

Kuuma päivä tänään .Bridgessä otettiin riskejä , joskus mentiin alle riman , joskus onni suosi. Merihaan rannassa on uusi sauna ,"Kulttuurisaunaksi " nimetty. Sitä en ollut vielä katsastanut , nyt sen tein . Puin uimapuvun päälle kotona , nappasin kassiin pyyhkeen ja vaihtovaatteet , eikä kuin saunomaan !Sauna on kuulemma hyvin suosittu , perjantai on vähäväkisin .Naisten puolella ei ollut kuin kaksi turistityttöä ihmettelmässä suomalaisten outoa tapaa istua kuumassa ja kastua kylmässä! No , vesi ei kyllä kylmää ollut , kahdeksantoista näytti virallinen mittari . Merivettä , sitä samaa , missä lillutaan muissakin rannoissa .Kelpaa minulle , kun varpaat erottui veden alta .Lilluin vedessä liki tunnin ja olo oli taivaallinen jälkeenpäin .Puolipukeisena sitten kävelin kotiin, pusero oli tietysti unohtunut kyydistä, napitin liivin ja kukas minua nyt katselisi !Hyvin pääsin kotiin .

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

penkki siellä , penkki täällä


 


 Yhä edelleen hämmästelen , että niin moni jää kesällä kaupunkiin .Tyttärieni ikäiset täyttävät kahviloiden aurinkotuolit , miehet vetäisevät paidan yltään ja nojautuvat reilusti tuolissaan aurinoa kohti .Naisilta tämä ilottelu lienee kuitenkin kielletty , jos ei nyt ihan laissa , niin käytössäännöt sentään vielä  sanelevat, jotain pitää olla päällä .Epätasa-arvoa tuokin , joka kyllä sitten korjataan puistojen nurmikoilla ja puiden alla . Edistystä ja hyvä niin , kun itse muistan vielä sen päivän , jolloin laki -siis LAKI - poisti rautalanka-aidat ja saimme loikata hiekkatieltä puiston nurmikolle ! Oli se juhlaa !
Espalla turistit kansoittavat puiston ja terassit , torilla käy vilske , herneet ja marjat löytävät ostajansa .Mustikat olivat jo pöydillä, kesä on kolme viikkoa etuajassa.

Onneksi Pikkumiehen ei tarvitse kärventyä asfaltilla , ranta on pienen kävelyn päässä .Sinne sitten Mumminkin kanssa aina kun vain tilaisuus onnistuu .Mummi osti kellukkeet pojalle ja sen verran aikaa on edellisestä kerrasta , että eipä  muistanut kokoa kysellä !Tuli siis liian isot , mutta kiltisti Pikkumies niitä kanniskeli . Nyt on sitten asia korjattu ja ehkä ne oikeat uimahousutkin löytyy .

Kesän ainut urakka näyttää olevan kanniskella kirjaa kainalossa ja vaihtaa penkkiä pihasta parvekkeelle ja takaisin . Onneksi kirjat sentään ovat olleet "painavaa tasoa ", jotain yritystä kunnon kohottamiseen !