Pääsiäinen muistoissain

Pääsiäinen . Kaunis talvinen päivä , jonka me käytimme ajelemalla ympäri Helsingin seutua , harrastuksemme , joka juuri nyt tuntui ylelliseltä . Kun katselemme uusia lähiöitä , joita Hesan ympärille nousee kuin sieniä sateella , kun ajelemme omalla autolla etsien kahvilaa , joka olisi jotain muuta kuin ABC  ja mietimme samalle , että kerran oli toisin .Ei ollut varaa mennä kivaan kahvillaan leivokselle ja kahvikupposelle. Siksi Pääsiäinen on meille aina tärkeä , se laittaa elämän asiat oikeaan järjestykseen .

Viisikymmentäneljä vuotta sitten olin Tampereella oppia hakemassa , aloittamassa itsenäistä elämää. Siihen aikaan kimppa-asuminen oli melkoista ja minäkin pääsin jollain konstilla kyytiin mukaan . Asunto oli Tammelan torin vieressä , kolme huonetta , keittiö ja kylpyhuone ..kai sellainenkin oli ! Tulijoita oli kuusi tyttöä , joista kukaan ei tuntenut ennestään toisiaan . Taisin tulla lähes viimeisenä , sillä huoneet oli jo jaettu , kaksi aina yhteen huoneeseen . Pieni huone , sänky molemmilla sivuseinillä . Jotain omaa, matto lattialla,säkkikangas seinällä , se muuten taisi olla hyvinkin taiteellinen juttu , siihen saattoi ripustaa  korviksia ja muuta tarpeellista .Paljon muuta ei huoneeseen mahtunutkaan .Keittiö oli suuri- tai ainakin tuntui siltä - siellä oli pöytä ja tuolit ympärillä , sinne kokoonnuttiin juttelemaan ja miettimään , minne illaksi suunnistaa , joskus myös juttu kulki opintojen aiheissa ,Yhteiskuntatieteellinen Yliopisto tuotti silloin psykologian opiskelijoita ja lehtimiehiä , pääasiassa .Siltä ainakin tuntui silloin .Minun aineeni ei ollut tuo lehtimies , vaikka ehkä olisin siinä viihtynyt paremmin . Niin , se Pääsiäinen . Silloin asunto tyhjeni asukeista , kaikki lähtivät kotia kohti .Paitsi minä .Ei ollut rahaa junalippuun ja Arto oli tulossa Hesasta , viimeiset penninsä junalippuun laittaneena .  Jääkaapissa oli  kourallinen puolukoita ja yksi purkki makrillia  , kraanasta tuli vettä . Me olimme nuoria ja rakastuneita ja lopen kyllästyneitä ikuiseen rahapulaan . Kevät oli kaunis ja päätös oli helppo : mennään naimisiin ja Vanski muuttaa Hesaan .
Tuumasta toimeen , paperihommat sujuivat vikkelään , äiti sai hermokohtauksen , sillä opettajan työmäärä just kevään korvissa oli ylitsevuotava , mekkoakaan ei ollut .Mutta kaikki sujui , palahallista löytyi pitsinpala , tuttava ompelija valmisti kauniin puvun , ystävä osti sormukset ja maksoi vielä hääkimpunkin ja kaiken kukkuraksi morsian leipoi hääkakun , paistoi jopa kahteen kertaan , kun ensimmäisellä kakku ei noussut tarpeeksi , koristeli itse  ja hyvä siitä tuli , pysyi pystyssä , vaikka hiukan huojuvalta näytti .Sulhanen saapui Hesasta systerinsä autolla kauppakadulla oven eteen tuntia ennen kirkkoon menoa sen verran hurjalla vauhdilla , että pikkusysteri tuumasi äänen kuullessaan , jotta "Arto tuli !" Aamen tuli sanottua ja kuvatkin käytiin ottamassa , kuka maksoi , en tiedä tänäkään päivänä! Olisinko jopa saanut ilmaiseksi , sillä kuvani seisoi sitten parissakin paikassa vuoden ajan kuvaamon mainoksena .Kukaan ei koskaan kysynyt , saako  sen laittaa , että on maailma muuttunut siitäkin .Sen olisi saanut silloin ja saisi nytkin, kuvien kautta elääjä ei moista koskaan kiellä . Vaatimaton tarjoilu lienee ollut kauhistus tulevalle anopilleni , joka oli varsinainen mestarikokki ja leipuri , niinhän ne pohjalaiset . Häämatka tehtiin junalla Tampereelle , jossa kämppäkaverit odottivat lakanan kanssa asemalla .Sukulaistohtorin häälahjaksi antama pieni viskipullo osoittautui  puhtaaksi pirtuksi , loppunäytös nähtiin sitten seuraavana aamuna. Tuore aviovaimo nukkui yönsä lattialla komerossa -selvänä muuten - ja aviomies vietti hurlumhein toisten naisten seurassa !  Että niitä aikoja muistellen Pääsiäistä vietämme  .

Kimppakaverini ovat kaikonneet kuka minnekin .Huonetoverini meni naimisiin kapiaisen kanssa , sai kaksi poikaa, sairastui rintasyöpään ja menehtyi .Miehensä kuolinilmoitus oli lehdessä aikaa sitten . Hilppa nimi ilmaantuu aika ajoin lehden sivuilla tai television nimistössä , luulen ,että hän on meidän Hilppa .Toiset ovat kadonneet , sukunimiä myöten .