lauantai 17. maaliskuuta 2018

Ahkera maaliskuu


 Tapahtumakiireiset  pari viikkoa on mennyt monella tapaa kulttuurin merkeissä , olen käyttänyt Museokorttia ,Suomalaisen  Naisliiton Helsingin Yhdistyksen (tulikohan nyt koko rimpsu oikein ?!) hankkimia teatterilippuja ja netistä tulostettuja elokuvan sarjalippuja .Siis edullisesti alennuksella , mikä tuottaa suuresti puhdasta iloa ."Fantastinen nainen " , meksikkolainen elokuva naiseksi kasvaneesta mieheksi syntyneestä . Kauniisti kerrottu tarina elämisen oikeudesta ihmisenä , joka on hiukan erilainen toisten silmissä. Upea kerronta ja kuvaus .  Espanjan selkeä ja rauhallinen kielenkäyttö mahdollisti ilon ymmärtää kuulemansa .Elokuvaa ei suotta palkittu .

Tänään nähtiin toinen palkittu elokuva  ,"Three Billbords Outside Ebbing , Missoiuri ".Ensi metreillä mietin kummastellen , että juuri noilla seuduilla se Trumbin kannatus on huimaa. Elämä siellä on niin vanhakantaista ja täältä katsoen periamerikkalaista keskilännen elämää, mutta eipä tarvinnut ajatuksissa mennä etäämmälle kuin Pohjois-Karjalan maaseudulle ! Samaa nurjaa eloa , kaljanjuontia , rähinää ,kurjuutta .Tosin sekin näyttää Amerikan mantereella eksoottiselta näin elokuvan silmin .Mutta elokuva oli loistava ! Siinä tuli käsiteltyä tunteiden koko kirjo , surusta , vihasta ,rakkaudesta  yhteisymmärrykseen , ihan kaikki , mitenkään uhoamatta ja liioittelematta . Näyttelijätyö oli palkintojen arvoista , jokaisella .

Teatteri Avoimissa Ovissa esitettiin Aino Kallaksen elämänkertaan löysästi perustuvaa  näytelmää , "Sudenmorsian ".Olen lukenut kirjan ja mietin , jotta onnistuukohan näytelmä saamaan sen sadunhohtoisen tunnelman esitykseensä , kirjanhan voi lukea kuin aikuisten sadun . Vaikken kaikesta pitänytkään , kokonaisuus  kuitenkin vaikutti niin , että miehen kanssa siitä keskustelimme pitkään ennen oman unen tuloa ja sitten tietenkin  pääsin  Aalon metsään susien mukaan ...uni ei tainnut olla edes painajainen , miksi ei , siitäpä naisjoukossa voisi avata montakin keskustelun aihetta .

Kulttuuriin voi liittää myös Merikanto-Konsertti ravintola Kappelissa ,osin syntymäpäiväni vuoksi , osin tästä maailmasta poistuneen ystävän vuoksi , meillä kun on melkein sama syntymäpäivä. Johanna lauloi kauniisti , päivä ystävien seurassa oli kaikin puolin muistettava .Kiitos heille . 



HAM:ssä on kuvia Pariisin puistoista 20-30-luvun taiteessa . Suurimman vaikutuksen teki pienin taulu , jonka oli maalannut joku Wasa-jotain vuosisadan alussa , äiti ja lapsi istuvat puiston penkillä .Vaikka aiheena oli puisto Pariisissa , olisi näyttelyn nimi voinut olla yhtä hyvin "Naiset miesten silmin " , kuvia oli herkullisia sekä malleineen että väreineen !
 Museokortin käytännöllinen puoli on , että museossa voi piipahtaa , kun sattuu olemaan hetki aikaa. Olin tyttärellä hoidettavana , jäi vajaa tunti ennen bridgeen menoa , lähellä oli Taidehalli ja siellä minun makuinen näyttely .Markku Keränen (josta muuten oli koko sivun juttu tämän lauantain Hesarissa ) katsoo ympäröivää maailmaa samoin silmin kuin minä , huomasin sen kuvista ja varmensin asian filmistä , jossa hän kertoi mm näin :"Hailuoto ja saaren valo .Saatan kävellä ikkunasta toiseen ja katsella valon muuttumista sekä ulkona että huoneissa , valoa ja varjoa ."  Näin se ikävä taas löi , tuota samaa tein maalla , minulla on sadat kuvat valojen ja varjojen leikistä aikaisesta aamusta ja kuutamoyön varjoista . Suden hetkestä .  En minä kaikesta pitänyt , väripallojen kinastelu sokaisi silmät , mutta suuresti kunnioitin seitsemän metrin pöytää värikuppeineen ja siveltimineen , kyllä Keränen värimaailmansa hallitsi ! Mutta ne tunnelmat tansseissa ja aamun auringossa , ne kiehtoivat .Hauskoja olivat myös nimet , joiden yhteys kuvaan ei silti auennut .Ehkä ei ollut tarpeenkaan. Jos olisi ollut aikaa, olisi ollut mielenkiintoista jäädä kuulemaan opettajan opetusta lukioikäiselle porukalle.


 
 




 
 
 Jääpuiston jää on loppu , kevätaurinko kuulemma sulattaa pintaa , oli sitten miten kova pakkanen tahansa ! Mitä tehdä juuri löydetyn uuden kaverin kanssa ? Helppo nakki , kuten pojat sanoo , Duudson-parkkiin ! Metron tuoreen päätepysäkin , Matinkylän , ostarissa  moinen urheilupuisto on ja siellä saimme helposti kulumaan koko iltapäivän poikien perässä juosten .Illalla vielä ennätettiin Muskariin , matka ylämäkeä on lyhyt , ikuinen keskustelu kävelemisen vaikeudesta saa päätöksensä näin : "Mennään vaan ratikalla , se on vain yksi väli , mutta maksaa kuitenkin . Kumman haluat , euron vai ratikan ?" valinta osuu aina euroon ja kysymykseen , montako tarvitaan paperirahaan ?Kolikot eivät ole suosiossa .Kaveri oli äitinsä kanssa tulossa kotiin pitemmän lenkin kautta ja heräsi sama keskustelu kävelyn keljuudesta , "Ainakin kymmenen kilometriä , en kävele ! Saanko kymmenen euroa , jos jne ..." Tämäkin salaisuus tuli sitten paljastettua ja sillä hetkellä unohdettua , kun känny löysi uusia Pokemoneja !

Doodson-parkissa tuli sukkakauppaan asiaa , alakerrassa lähimpänä näytti olevan Lidl .Siellähän on kuulemma ihan kaikkea ,sinne ! Eipä ollut haluamaani , siispä eka käynti jääköön viimeiseksi .Pulla oli kotoa loppu , Mies hilppasi lähi-Lidliin , osti munkit . Kehtaisiko kysyä , olivatko herkullisempia kuin alakerran kaupan ??!





1 kommentti:

Sari kirjoitti...

Aiti ja lapsi - heti silma meni siihen, miellytti. Hyva viikko sinulla, toimeliaisuutesi hengastyttaa meidat muut!