keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Ei sentään helvetin perhe

Koko Catering

Sisarukset ja heidän siippansa jäävät mökkiin jumiin vuosisadan hurjimman myrskyn riehuessa. Viikonlopun aikana luonnonvoimat räjäyttävät myös tajunnan - regressiot, muistot ja fantasiat heiluttavat todellisuutta. Ulkoinen ja sisäinen lähentyvät. Ihminen ja luonto ovat symbioosissa, kuten myös sisarukset ja siipat. Matka kohti erillisyyttä alkaa ja silloin paukkuu, ja lujaa!
Helvetin perhe on koominen tragedia, traaginen komedia, trilleri, seikkailu, selviytymistarina - jokainen katsoja kokee sen tavallaan.
Työryhmä
Kerttu: Elina Hietala
Eero: Tommi Eronen
Harri: Teijo Eloranta
Paula: Tarja Heinula
Käsikirjoitus ja ohjaus: Liisa Mustonen
 
Pieni KOKO -teatteri on muuttanut ihan meidän nurkalle -tosin jo vuosi sitten , mutta eipä ole tieto tajuntaan asti päässyt , vaikka olen Teatterin postituslistallakin . Nyt tuli bridgessä puhetta siellä esitettävästä "hyvästä " näytelmästä ja samaan aikaan tuli tarjous postituslistalaislle , joten tilasin liput miehelle ja itselle .Komean huoneiston he ovat saaneet , aiemmin tilassa oli ruotsalainen Helluntalaissali , muistelen .Tilan täyttämiseksi toivon hyviä käsikirjoituksia , sillä siitähän katsojien saaminen on enimmin kiinni , näyttelijät suoriutuivat ainakin nyt tästä esityksestä maltillisesti .Omaa keskittymistäni häiritsi vierestä lemahtava vanhan viinan ja valkosipulin sekoitus , paikkaa olisin voinut vaihtaa loikkimalla penkkien yli . Ennen sekin olisi onnistunut , nyt olisin voinut päätyä osaksi näytelmää .Nenästä vaan kiinni ja sun kautta henki kulta , mielenosoitusta tai ei .Suurimman osan ajasta näyttämö oli pilkkopimeänä , vain taskulampun keilat rikkoivat pimeyden , joten tuskin kovin suurta huomiota sain aikaan.Vaikka toisaalta se olisi hyvinkin suotavaa , onhan noita kieltoja monia , miksei sitten valkosipulia !

Ysikahdeksan potee äkkiväärää yskää ja on penisilliinikuurilla ., nyt jo voiton puolella .Olen käynyt siellä päivittäin hakemassa lentävät bakteerit  Hakaniemeen , komentanut sairasta ottamaan päivittäiset  vitamiiniannoksensa , joita hän ei ota , koska " hän ei tykkää". Ihan kuin pikkulapsi , joskus mietin , että voi voi tulevaa, periytyykö tuo !

Ulkona pyryttää , on minun makuinen ihana ilma ! Eilen olin pikkumiehen kanssa ulkona , kiersimme Tokoinlahden ympäri . Ensin pysähdyimme Kasviteteelisen eteen , pikkumies keräsi kasan risuja ja tökki niitä hankeen .Ehkä hän ajatteli , jotta Mummin kanssa kaupungissa tuo on se leikki , jota pitää taas leikkiä ! Aikaa siinä meni ja olisi mennyt kauemminkin ,ellei Mummia olisi alkanut palella . Sitten hän juoksi ,juoksi ja juoksi ,kunnes katsottin junia .Sitten juoksi , kunnes pysähdyttin sorsia katsomaan .Ja sitten oltiinkin pysähdyksissä niin kauan , että molempia paleli.Kotona sulateltiin pieniä käsiä (ja kakkapeppua) lämpimällä vedellä ja toivotaan , ettei kylmä aiheuttanut murheita .

1 kommentti:

Lissu kirjoitti...

Kokemuksia mahtuu niin iltaan kuin päivään, vanhasta pikkuiseen. Ihan täyttä elämää, eikös!