Se , mikä kuoli ja hiljeni , oli tietokone , ei kirjoittaja ! Ja hiljaiseksi ja hartaaksi on vetänyt tämä uusi uljas koneenikin, kaikki on eri paikoissa , eri kokoisina ja moni asia ihan hukassa ! Onneksi asentajalla on tallessa vanha kovalevyni , hän lupasi kaivella sieltä esiin kaiken sen , minkä luulen hukanneeni ja jota osaan kaivata ! Tämäkin "ikkuna " ilmaantui eteeni postimerkin kokoisena , jostain senkin asetukset on uudelleen etsittävä !Sairaalakeikka tuli siis käytyä . Muoto muuttui , mutta muutenpa en suuria ihmeitä tunne itsessäni.Bridget sujuu ja mieli on valoisa , huolimatta marraskuusta , joka nyt on perinteisen pimeä ,joskin hetkittäin yllättäen sinisellä taivaalla ja kalpealla auringolla . Tytär tuli viikon visiitille rapakon takaa ja laittoi vanhempansa tuloon ja menoon ! Ysiseiskalle järjestettiin menestyksekkäät juhlat , käytiin Musiikkitalossa kuulemassa Oboekonserttoa ja ihmettelemässä puuttuvia turvamääräyksiä parvella .Hieman moitittiin , mutta akustiikka ja kaunis puu saivat kehuja amerikan kuulijalta,yllätys minulle . Käytiin kävelemässä Tilkantuvan asukin kanssa ja ilo oli molemmin puolinen , kun tunnistuksessa ei ollut epäilyn sijaa! Ja pieni Daniel oli tietysti ilonamme monin hetkin . 
Paljon ennätti viikkoon mahtua ,viikko tuntui liian lyhyeltä , California on kovin kaukana .
Paljon ennätti viikkoon mahtua ,viikko tuntui liian lyhyeltä , California on kovin kaukana .Kun yksi lähti , toinen saapui . Keskimmäinen tupsahti Sveitsistä juuri parahiksi entisen mökkinaapurin kahdeksankymppisille ja tämän tyttärentyttären 14-vuotissynkkäreille Mäntsälään .
Olipa mukava muistella menneitä aikoja ja ihastella nuorta polvea, joidenka jalat lipsahtavat spagatiin , jumppareita kun ovat .Kiitos juhlasta .
3 kommenttia:
Rauhalle onnea! Kiva, kun olet taas takaisin blogissa...
Ehdinkin jo kaivata blogikirjoituksiasi ja kuviasi! Arvelin tietokoneessa olleen syyn. Kyllä teidän suvussa virtaa piisaa ainakin satavuotiaaksi...
Mikä lie syynä, että tämä marraskuu ei ole lainkaan vaikuttanut marraskuulta eli kotomaasta en ole hinkunut maailmalle niin kuin niin monena marraskuuna. Kenties räntäsateitten puute ja lempeähkö lämpö pitävät mielialaa yllä.
Niin se vaan on, että jopa sammunut tietokone aiheuttaa vipinää, kunnes kaikki entinen ja paljon uutta on taas käyttövalmiina. Koin saman kuukausi pari sitten. Käyttöjärjestelmäkin muuttui taas, mutta mitäpä tuosta. Jotenkin kaikki tarpeellinen sujuu, vaikka just nyt ei suju: muinaisten diojen skannaus ei onnistu edes vanhalla läppärillä, jolla hommaa olen tehnyt paljon. Uusi vehje ei sekään ymmärrä, mistä on kyse.
Kiitos lämpöisistä kuvista, vaikka en niiden ihmisiä henk.koht. tunnekaan. Mutta tutuilta tuntuvat!
Lähetä kommentti