vihreä talvi

Carita Forsgren kirjoitti aikoinaan kirjan "Kolmen kuun kuningatar " , josta pidin . Bestseller -hyllystötä pisti silmään sama nimi , otin lainattavaksi .Hämmästyin , kun kirja olikin jännäri , jotenkin tuo alue tuntui minusta vieraalta hänelle. Väärässä olin .Takakannessa sanotaan , jotta "hyytävä tunnelma hiipii kavalasti ihon alle "! En sanoisi hyytäväksi , mutta kavala sen ote oli , sillä pienen alkuihmettelyn jälkeen olin koukussa . Istuin vasta löydetyllä aurinkoisella kattoterassilla ja nousin ylös vasta saatuani kirjan loppuun .Jäin ihmettelemään , millä keinoin kirja piti otteessaan , siinä ei tapahtunut juuri mitään , edettiin hitaasti eri henkilöiden kertomusten mukaan , odoteltiin , että tapahtuu .Kai se on sitä osaamista.


Olin "ulkona " eilen . Istuimme nauttimassa katumelusta , ihmismassasta ja pizzasta Sipoon maalaisserkun ja tämän vaimon kanssa .Oli tarjottava oikeaa kesäistä Helsinkiä , maalaiset ei usein kaupungin iloihin sorru .Jännäksi on mennyt tämä nykymeininki , joka ravintola laittaa tuolinsa ulos , vaikka sitten saakin nauttia pakokaasuista ruokansa mausteeksi. Siinä puksutti ohi iso roskisauto , pysähtyi kohdallemme liikennevaloihin ja me nautiskelimme pizzaamme! Ilta oli mukava , huolimatta häiritsevästä levottomuudesta SAS:in sisällä , lentäjämme oli huolissaan tulevaisuudestaan.Kotirintamalla tyttäret kaunistuvat kaunistumistaan ja kesän myötä myös viisastuvat tutustuttuaan työelämän kovaan tahtiin .

Päiväni Margueritten kanssa
La Tête en Friche
Germain Chazes (Gérard Depardieu) on keski-ikäinen mies, joka asuu pittoreskissa ranskalaisessa pikkukaupungissa. Kielellisesti lahjaton Germain on hävinnyt lapsuudestaan asti kavereilleen sanailuissa, eikä oman äidin hyytävän viileä suhtautuminen poikaansa ole liioin pönkittänyt miehen itsetuntoa.

Sateinen päivä ei hokutellut ulos , niin kesä kuin onkin .Mies suuntasi jalkapallokentälle , minä elokuviin . Olin utelias tämän elokuvan suhteen , mutta se ei ollut sitä , mitä odotin.Pidin ja en pitänyt . Ranskalaisesta on ollut lupa odottaa tyyliä ja kaunista kuvaa ,nyt ei ollut kumpaakaan .Sanoisin , että oltiin ryysyisessä englantilaispubissa rähjäisten juoppojen kanssa -ranskalaisittain . Ainoa viehättävä oli tämä vanhus -Margueritte -joka luki kirjaa siihen jännittävään kohtaan asti , josta oli sitten ihan pakko saada tietää lisää ..vanha , meilläkin käytetty keino saada lapset lukemaan.