Korttipeliä ja muuta kivaa

 

Kauan olen malttanut olla kirjoittamatta , vaikka viikko on ollut tapahtumia täynnä .Jospa aloitan tästä päivästä taaksepäin  ....

Bridge-kerhossa juhlimme Pikkujoulua ja juhlavasti juhlimmekin ! Oli ruokaa ja juomaa ja osallistujiakin tuvan täydeltä , hyvä niin ! Toivottavasti tämä ei ollut vain vuoden avaus ,vaan  koko vuoden kestävä tapaaminen ,vaikka emme ihan joka kerta  pikkujoulutunnelmissa olekaan .Seura on mukavaa ja pelaajat innokkaita , taito kehittyy ja aivot saavat tarvitsemaansa virikettä , johan siitä Hesarissa lukijoita valistettiin !

Harmi vaan , että kaikki tällaiset kerhot ovat eläkeläiskerhoja , nuorilla ei ole aikaa päivisin ,eikä myöskään iltaisin .Tänne Helsingin Naisliittoonkin kovasti kaivattaisiin nuorempaa polvea , mutta mistäs niitä osaavia pelaajia saadaan , ellei ole ollut aikaa opetella ja mehän olemme jo niin loistavia pelaajia , että ihan alokkaita ei rinkiin toivota ! Pois ei käännytetä , mutta jostain pitäisi ensin oppi hakea , että itsellä olisi onnistunut olo . Toki sen onnistumisen ilon voi saada Yhdistyksen muista harrastuksista , yksi pelaaja pitää laulukerhoa , jossa ei kuulemma tarvitse osata nuotin nuottia eikä edes omata nuottikorvaa ....

Joko meitä eläkeläisiä on Hesassa pilvin pimein tai sitten vain Bridgestä on tullut muoti-ilmiö , sillä pelipaikkoja on runsain mitoin ympäri kaupunkia .Pitkään vastustin Palvelukeskusten tarjoamia mahdollisuuksia . Syitä oli monia. Ruoka haisi , ovensuu oli täynnä rollaattoreita , kulkijat olivat enemmän tai vähemmän mummuja , kaikkea tällaista .Kunnes sitten osa pelaajakavereistani siirtyi Kampin Palvelukeskukseen , tämä mummu niiden mukana .Nyt pelaajia on paljon ja kerhoja joka päivälle , yritän pitää menoni kurissa , keskittyä vain yhteen päivään Kampissa ja toiseen Arkadiankadulla , tosin lipsun joskus, nytkin sunnuntaina on Naisten peli Bridge-Areenalla , että sinne .Jos korttipeli pitää dementian kaukana ja aivot kunnossa , niin tämä porukka on siitä briljantimmasta päästä ja sitähän me tietysti toivomme, kun vain pää pelaisi !
 

Taaksepäin mentäessä tällä viikolla oli Naisliitossa kokous , jossa minäkin sitten uutena osallistuvana jäsenenä olin mukana , vastuualueenani tietysti ensi sijaisesti Bridge ! Vieressä istujat olivat kaikki "järjen jättiläisiä " , minä edustin "kotirouvailmiötä ", jota sitäkin lienee hyvä edustaa , naisjärjestössä kun ollaan !Olin toisessa  tilaisuudessa jossa joku kertoili  sanoutuneensa irti mielekkäästä työpaikasta , syyksi kertoi kahta pientä poikaa . Tarina jatkui , jotta eihän hän kestänyt olla kotona kahta vuotta kauempaa, sitten piti päästä töihin ! Kotona oli sitten hoitaja pojille aamu kahdeksasta iltaan kello kuuteen . Mitä mahtoi lähellä istuva hoitaja miettiä lausahduksesta , hän oli sentään huoltanut pojat aikuisikään asti ...ja tässä ,että kukas se kissan hännän jne.

 

Tiistai on Mummin päivä .Hain pojan Eskarista mahdollisen päiväunen jälkeen , uni oli ollut lyhyt ja jouluista väsynyt lapsi kaiveli kaverin kanssa apaattisena kiveen reikää ja lähti mummin mukaan siltä istumalta . Autossa poika lipui musikiin maailmaan, ei tullut sanaa ei huomiota. Vaari ajoi meidät Rautatientorin luistinradalle ja hetken jo pelkäsin , että väsymys saa vallan , vaan eipä ! Luistimet jalkaan ja liikkeelle ja hetimiten löytyi kaveri ! Ei voi kuin ihailla lasten nopeaa ystävystymistä , siinä tarvitaan vai katse ja siitä se lähtee! No , eipä tämä Mummukaan ihan surkea vielä ole , sillä on treffit jäällä ensi tiistaina Elmeri isän kanssa ! Ihan sujuvasti hyväksyin ehdotuksen  ,ilman harashmenttia!

Illalla oli Muskari .Ylellistä , osallistujia oli kaksi ! Tuntuivat pärisyttävän komeasti rumpuja .

 

Serkkutyttö valmistui Suuhygienikoksi   , olimme sitä juhlimassa Sipooossa . Ikävä tuli omia suuria juhlia , nuorison iloista menoa ja naurunremakkaa !
Mutta onneksi on senkin elämän saanut elää , palata siihen kuvissa , muistoissa ja sitten tämä uuden nuorison parissa. Mukavat juhlat .

Hiukan vähemmän mukavat juhlat olivat Sirkun muistotilaisuus , jonka pojat järjestivät äidilleen Kappelin kellariin .Myötäeläjiä on runsaasti , suuri kappeli Hietaniemessä täynnä . Sirkku oli pidetty ihminen ,hänen poismenonsa on suuri suru ystävillekin , hän valoi elämäniloa meillekin .
 

Elokuvissakin kävin , ei ollut mistään kotoisin , kun en edes muista , mitä näin . Kirjoja on tullut luettua , aloitettua monta  ja sitten huomattu , että luettu on . Jani Toivolan "Musta tulee isona valkoinen " oli yllätys jo pelkästään siinä mielessä , että hänen elämänsä yksinhuoltajan tummana poikana on ollut hyvinkin rakastava , monia mahdollisuuksia antava , rikas. Ihonväriään hän ei ole unohtanut, se kulkee punaisena lankana kirjan läpi , silti koin , että hän on suoriutunut erinomaisesti elämästään .Elämäniloinen kirja . Sitten on toinen , joka nyt jäi kahluuasteelle , vaikka Tervo sen runollisuutta kehuukin . Garth Greenweell , "Kaikki mikä sinulle kuuluu ".Amerikkalaisen opettajan matka Bulgariaan ja omaan homouteensa tutustumiseen .Runollisuus , kyllä , mutta siellä joukossa sellaista , jota en juuri välitä lukea , rumaa ja härskiä eroottisuutta .

Huomenna on lauantai , vapaapäivä .Taidanpa viettää sen oman miehen kanssa , minulla kun on sellainenkin .