lauantai 4. marraskuuta 2017

Kynttiläpäivä

 Pyhäinpäivä , Vainajien päivä , Halloween , mikä se nyt näistä kellekin on .Meille se aikoinaan tarkoitti  autoajelua kurjassa ja liukkaassa säässä kohti Jyväskylää. Siellä olivat kaikki sukulaiset  , täällä Helsingissä ei ollut ketään .Lapsenvahditkin oli houkuteltava entisistä heiloista ja insinööriplantuista, hyvin kyllä hoitivat pestinsä , kiitos vaan . Asia muistuu mieleen silloin ja tällöin , kun onnellisena pelaan Monopolia Pikkumiehen kanssa aamulla kello seitsemän ! Toisella järki on terävänä , toisella ei . Onnellisena siksi , että saan olla  osa hänen elämäänsä , niin moni  on tuolla "nurmen alla " ja heitähän me muistelemme juuri tänäänkin .Hietaniemen hautausmaalla nimet kiveen on hakattu vain yhdelle sukulaiselle , kivessä on nimiä   ja heitä käymme muistelemassa kävelylenkeillä , nytkin kynttilän kera . Ystäviä siellä on monta , myös Malmin hautausmaa on muutaman ystävän tässä parin vuoden aikana ominut , yksi melkein päivittäin muisteltava on Tampereella . Jyväskylässä on sitten äiti .Ja hänen seuranaan -jos nyt herkäksi heltyisi -parikymmentä läheistä , tätiä , setää , serkkua .Monta, meillä molemmilla.


Hartwall-Areenassa oli tänään kovaa meteliä ,Monster-autot jyristivät .Pikkumiehelle , hänen isälleen ja kummisedälle oli ostettu liput .Eilen vielä innokas kaveri alkoi jo kyytiä odotellessa perua haluamisiaan, oli katsellut joskus mainoksia telkkarista ja sanoi , että pelottaa . En tuota suuremmin ihmetellyt , mutta kysäisin kuitenkin syytä pelkoon ja vastaus oli ,että kun" autot menee rikki ja sitten ihmiset kuolee !" Selostus autojen tarkoituksesta ja turvallisuudesta ei kuusi vuotiaan ajatuksiin mennyt , vaan kohta tuli kännyyn Vaarille puhelu , että Pikkumies haluaa kotiin . Lähdettiin sitten hakemaan .Tilaisuus oli kuulemma niin kovaääninen , että sieltä poistui jonossa itkevää lasta , meidänkin pieni , mutta myös ihmettelevä  isänsä ! Päivän pelasti hohtava luurankopuku ja Taika-tytön haamujuhlat .
 
Talvi oli ja meni .Etsin tuossa onnittelukuvaa Rapakon taakse kerran kesällä Suomessa käyneelle tyttären Amerikan isälle  ja löysin kauniin talvikuvan. Nostalginen , maalla puhtaan metsän keskellä kuvattu .Ilmaston muutos ennustanee , että tuo kauneus siirtyy joka vuosi pohjoisemmaksi ja meidän etelän talvet lämpöasteen puolella , hiekkalaatikkotalvia . Sekin sujuu , kun leikissä on mukana ämpärillinen vettä ja mahtava mielikuvitus !
 
Muskarin touhut on edelleen mieluisia , laulut laulettavia , mutta soittopeleihin hän ei koske ! Syytä moiseen olen miettinyt ja ihmetellyt , mutta ehkä se tänään laukesi omin ehdoin , sillä pianosta löytyi monta tuttua naputeltavaa , hämähäkkikin . Harrastuksista puheen ollen , eilen tuli käytyä Myllypuron Liikuntamyllyssä , siis Pikkumies "harrastaa " yleisurheilua ! Mikä seura , mikä kulkukortti , no , ota molemmat , niin pääset sisään !Siis nyt Mummi ja Vaari pantiin varsinaiseen myllyyn , lapsia oli tungokseen asti joka paikassa , hiki haisi ja valmentajat etsivät valmennettaviaan. Ainakin meidän kaveri oli löytänyt vertaisensa ja heillä oli enimmin ajan ihan omat kuviot . Telinejumpasta tuli ulos polven korkuinen tyttö , hyvä kun puhua osasi ja valmentaja antoi  hänelle käteen oman kulkukortin , tuttu näytti olevan . Toivottavasti vaan portin toisella puolen odotteli oma hakija , hurjalta tuntui .

Pikkumies istui pöntöllä ja katseli vieressä olevaa vanhaa lasten jakkaraa . "Kuinka sinä et ole siivonnut tuota tuolia !? Se on ihan pölyinen !" Mummi sitten siivosi .




2 kommenttia:

Lissu kirjoitti...

On sinulla pikkumiehessä opettaja! Pääset jyvälle jos jostakin tapahtumasta.

Sissi Salonius kirjoitti...

Hymy tuli suupieliin pikkumiehen juttuja lukiessani.