tiistai 9. toukokuuta 2017
Pitäisi tuli täytettyä
Pasuunakonsertto, tuolloin vielä nimetön teos, alkoi syntyä 2010-luvulla Malmivirran saatua apurahan Suomen Kulttuurirahastolta. Kantaesityspäivä oli lyöty lukkoon vuoden 2013 Suvisoittoon. Konsertto valmistui nopeasti, Malmivirran arvion mukaan jopa puolivalmiiksi, kun kohtalo päätti yllättää. Kaipainen sai kuulla sairastumisestaan.
”Kaikki pysähtyi silloin. Kantaesitys peruttiin, ja kun Jouni sai tietää sairautensa kuolettavan laadun, koko konsertto meni täysin uusiksi. Sille tuli nimi ja aihe elämän olemuksen pohtimisesta. Onko kaikki turhaa? Teimme Jounin kanssa hyvin tiivistä yhteistyötä. On harvinaista saada olla näin lähellä mukana teoksen synnyssä. Koin aivan uusia tuntemuksia, sillä konsertossa on mukana oikean elämän draamaa. Kyseessähän on Jounin testamentti, se on opus numero 100, hänen viimeinen valmiiksi saamansa teos. Silloin emme sitä tienneet, mutta kantaesityksen jälkeinen ilta oli viimeinen kerta, kun Jouni oli ystäviensä kanssa ulkona.”
Tuollainen kuultiin Musiikkitalossa , erikoinen , tiettävästi vaikea soitin , ei kerrostaloon eikä heikkopäiselle tai sydänvaivaiselle ! Jatsissa pasuuna soi upeasti , tässä se hyppeli, rämisi ja kirkui .Ei ollut taaskaan minun musiikkiani , mutta kuten vieressä istuja sanoi , opittiinhan taas jotain uutta ! Mutta Sibeliuksen "Tuonelan joutsen "ja siinä sooloileva tyyntä vettä lipuva joutsen englannintorven soitossa , niin kaunista !
Pikkumies oli yökylässä ja Vaarin kanssa löytyi yhteinen harrastus : urheilu ja siinä erityisesti jalkapallo , mikä tietysti suunnattomasti ilahduttaa vanhaa Vaasan Palloseuran tähtipelaajaa ! Jalkapalloharjoituksetkin on jo aloitettu lähikentällä , pallo numero kolme ostettu ,samoin nappulakengät , molemmat tuliaisina Ruotsin maalta , eiköhän noilla eväillä jo tähteä luoda !
Sanaa "pitäisi " olen nyt onnistunut tainnuttamaan kolmeen kertaan ! Kävelimme Jätkäsaareen ystävän luo kahville , juttelimme kuulumiset ja saimme palkkioksi Danskulle kasan vanhan ajan videoita . Nyt on sateiset päivät Mummilassa pelastettu pitkäksi aikaa , mikäli vanha nauhuri vain suostuu toimimaan , nauhoittamisen se taisi sanoa irti , mutta toisto sentään näytti vielä toimivan ! Suuri kiitos lahjoittajalle !
Tänään vastasin puhelimeenkin ja juttelin tunnin Mäntyharjulle muuttaneen ystävän kanssa .Eipä sinnekään kovin pitkä matka ole, mutta huonosti auto kulkee ! Ehkä kesää kohti piristyy , tässä nyt olisi sanottava se kuuluisa sana , että "pitäisi "!Huolet ovat toista luokkaa kuin pääkaupungissa , luonto tunkee liian lähelle karhuineen ja siilineen !Taitaa olla sama huoli koko Itäisessä Suomessa uutisten mukaan !Siispä odotamme kesää innolla , tulee hyttysiä , hirvikärpäsiä , punkkeja , kyitä ja lisäksi karhuja -kaikki tuolta itärajan takaa ! Täytyy toivoa , että ne menevät nopeaan ohi länteen , siellä odottaa Ruotsi !
Kävellessä tuli nälkä ja pysähdyimme syömään paikkaan , jonka ikkunapöydästä näkyy meidän ensimmäinen koti Helsingissä . Tässä samaisessa Rivolissa vietimme ensimmäisen Vappumme , kuukauden ikäinen esikoinen nukkui unta viidennessä kerroksessa vastapäisessä talossa . Toki äiti piipahti aina kurkistamassa , että kaikki oli hyvin ja olihan se , lapsi kasvoi aikuiseksi ja elelee nyt Californian lämmössä ! Juu , tiedän , ei onnistuisi nykyaikana ....
Ruoka oli hyvää , italialaista , ja kauniisti lautaselle laitettu.
Siinä oli nyt kaksi "pitäisi " juttua . Tänään tuli tehtyä se kolmas . Tämä uiva ravintola Tokoinlahdella tarjoaa maittava lounaan upeine näköaloineen .Olo on kuulemma kuin laivassa ja siltä se kyllä hiukan tuntuikin , kun katseli vieressä lainehtivaa vettä .Tämä ystävä on ystävä pitkältä ajalta lapsuuden alkuun , on ihana jutella asioista ,kun tunnemme toistemme elämän tarinat . Olen onnellinen , että edes joku on jäänyt pääkaupunkiseudulle asumaan , isoin osa ystävistäni on muuttanut mökilleen pysyvästi .
Mikkelin Kansallisarkistosta tuli tänään kirje . 102 vuotias on saanut yhden olinpaikan lisää , Viipurista hän on muuttanut Nuijamaalle ! Minne sitten sieltä , on vielä hämärän peitossa , selvinneekö koskaan . ja kuitenkin hän on koko tuon ajan asunut ja elänyt Iitissä Mummun ja Vaarin hoivissa ...ihmettelivät sitä arkiston kirjaamossakin ... hyvin mielenkiintoista !
Joku sanoi , että ei hän viitsi Facebookin mennä , koska siellä on vain ruokakuvia , joita ihmiset ovat syöneet ! No , laitetaan nyt sitten vielä yksi ruokakuva perinteisestä Vappusapuskastamme !Kaunis lautanen , eikö totta !?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti