Joulutervehdys Teille

"Jälleen kaikki  maailman ihmiset yhdistyvät rauhan ja rajoja rikkovan ystävyyden riemulauluun Beethovenin yhdeksännessä sinfoniassa."
Näin komeasti kerrotaan Kaupungin orkesterin mainoksessa tänä joulukuun viimeisenä konserttipäivänä. Oodi ilolle , kuoro ja viisi solistia . Ensimmäinen 55 minuuttia oli kyllä jotain muuta kuin oodia solisteille , sillä he istuivat tanakasti paikoillaan .Samoin istui kädet sylissä pikkuinen nainen miessoittajien keskellä  , minä häntä seurailin ja ihmettelin , jotta onkohan hän laulaja vai onko soittopeli rikki ?! Myös kolme miestä syrjässä erinäköisten kolisuttimien kanssa olivat tiukasti paikoillaan sen 55 minuuttia , mutta sitten tapahtui se Oodi ilolle , siis se, jonka me kuulijat tunnistamme oodiksi ilolle ! He kaikki heräsivät hyvin voimallisesti eloon ja sehän oli suorastaan oodia ilolle ! Katselin siinä triangelin soittajaa , että tuossa olisi paikka Pikkumiehellekin , tahdissa naputtelua  ja iloitsin mahtavasta kuorosta ja upeista lauluäänistä . Joulun odotus saattoi alkaa , kuten naapurituolissa istuja sanoi .
Alkoihan se . Kotona telkkari auki ja sieltä tuli tätä iloa runsain mitoin , katalonialaiset äänestivät ja tuloksesta ei vielä oltu ihan varmoja , mutta siitä oltiin varmoja , että "oma maa ja kieli , kulttuuri ja historia ", ne kuuluvat katalonialaisillekin kuin myös espanjalaisille , heille kuitenkin omassa Espanjassaan . Lisää yhdistyvää rauhaa ja iloa toi uutiset meidän Trumpista , joka kiukustui , kun ei saanut tahtoaan läpi Jerusalem- asiassa .Ja kaiken kruunasi kuvat Syyrian tuhotusta maasta ja pienistä lapsista , joiden kohtaloa ei tahdo voida katsoa !Käännän pääni pois ruudusta , juuri samoin tekevät sodan osapuolet todellisuudessa ja silti voivat katsoa silmästä silmään pienen lapsen kurjuutta  sodan jaloissa . Maailma on uskomaton julmuudessaan  . Siinä sitä yhdistyvää rauhaa kerrakseen
.
Äidin huushollin lopullinen jako oli tänään neuvottelun kohteena , takkuista on , kun on monen sorttista lasta ja perijää, elävää ja kuollutta .Kaunis kiitos osallistujille , jotka istuivat pöydän ääressä rahallisesti ja sopuisasti jutellen . Sukuriidan aikaan saaminen on kuulemma helppo juttu , mutta sen lopettaminen onkin sitten toinen asia .

Kolmen vuoden uurastus "väärällä kielellä " ansaitsee hatun noston ja isot onnittelumme ! Pikkumiehen Papa  onnistui saamaan paperinsa synkkärilahjaksi , ei mikään pieni juttu !

 "Mitä on taika? Sitä se on, että jotakin näytetään toteen - ei välttämättä niin että sen ymmärtäisi vaan niin että siihen uskoo." - - "Kaikkialla on taikuutta", isä sanoi. (S. 6 - 7.)
Niin ,mitä on taika , se kyllä tuli tuossa aikuisten satukirjassa selville . Kun tiukasti uskoo , se usko muuttuu todeksi ! Vähän niin kuin Pikkumiehen luja usko Joulupukkiin , joka ei tunnu horjuvan ja jonka Mummi toivoo pysyvän ainakin tähän aattopäivään asti !  Pikkumies oli saanut kortin , jossa Anni istui joulupukin sylissä .Suuttumus oli kuulemma hirmuinen , sillä "On ihan epäreilua , kun Joulupukki on käynyt jo Annin kotona !" No , selitys Korvatunturilla käynnistä rauhoitti kaverin ,  Joulupukki oli vielä lapissa , ei lähtenyt reissuun !Odotus palkitaan aattona ihan Muorin kera , kuten viime joulunakin .

 

Onnelliset Jouluajat Teille Naamakirjalaisille ---

Ei enää montaa yötä

 

Oli taas tiistai ja Pikkumies "puolipäiväinen ".Luistelemaan oli tarkoitus , mutta Jäärata aukeaa kello 14.00 , joten toista tuntia pitäisi saada kulutettua , mikä ei ollut vaikeaa , sillä Ateneum on tien toisella puolella . Sinne siis. Mummi oli ajatellut asiat valmiiksi , siellähän on Wrightin veljesten näyttely ! Eläimiä ja lintuja , johan ne pientä miestä kiinnostavat ! Väärässä oli , ei kiinnostanut, ei tykännyt ."Mennään takaisin alakertaan !" Mentiin ja siellä oli yllättäen vielä Aku Ankka -jutut esillä , siispä kaveri kiersi pariinkin kertaan koko kerroksen , tavasi nimet ja salit , ja ruksasi löytämänsä  ja selitti hyvin asian tuntevasti museovahdille , mistä mikin löytyi .Samalla tuli tutkittua taas kerran Kaleva-aiheiset taulut  , jokin niissä kiehtoo !Tänään  Eskarilaiset olivat olleet Kirjastossa ja siellä saaneet valita muutamasta aiheesta , mitä kuunnella ja katsella .Pikkumies valitsi Lasten Kalevalan , joten hyvässä alussa ollaan ! Ja taas hän pysähtyi "Aino -tripyykin " kohdalle , ei puhunut , katseli vain , enkä minä kysellyt mitä kaveri miettii.

Luistelemaan mentiin sitten Atskin jälkeen .Jää oli kiiltävä ja liukas, varmuuden vuoksi oli otettava kelkka alkuun , mutta aika pian sen saattoi unohtaa ja yrittää pysytellä pystyssä omin avuin .Tunnin luistelu sai aikaan rakkulan nilkan luulle (mikä sen nimi nyt on ?) , varsin tyypillinen ongelma luistelijalle. Vaarin ihailu ja välipala korvapuusteineen lauhdutti hiukan suurta rakkotragediaa, toki ei parantanut  ja tänään kieltäydyin lähtemästä uusintakierrokselle .

 

Joulun läheisyys laittaa aivot höyryämään , kysymyksiä  tulee , odotus on kovaa. Joulupukki on vielä tonttuineen lapsen uskossa , kirjeet katoavat ikkunan välistä ja toiveet on kirjattu ylös. Vaarin tuossa miettiessä , jotta liekö siellä kaupassa edes on kaikkia  noita tavaroita ,kun on niin monia , joille pitää tavarat toimittaa , tuli vastaus äkäisesti , jotta "Eihän se Pukki nyt itse kauppaan mene , sillä on paljon tonttuja auttamassa "! Sen verran moderni pukki kuitenkin kai on , että ei se enää itse rakentele , vaikka enpä ole siitäkään ihan varma.

Salem-seurakunnan tiloissa on näyttely " Maailma 2000 vuotta sitten ", eskarilaiset kävivät sen katsomassa , on kuulemma sen verran historiapitoinen , että se onnistuu joka uskonnon lapselle .Tarina on jäänyt lasten mieliin  ja asiat pulpahtavat esiin mm joululauluja kuunnellessa . "..ja mieleen hiljaiseen taas jeesus-lapsi syntyi uudelleen ..." "Kuinka se voi syntyä uudelleen , kun se kuoli ?!"  Ja Eskarissa ovat kuulemma tiukasti sitä mieltä , että " sehän naulattiin puuristiin ja sitten se kuoli , ei VOI syntyä uudelleen !" Siinä sitä on selitettävää kuusi vuotiaille ...

 

Muskari jäi joululomalle pidettyään ensin pienet juhlat Kallion Seurakunnan tiloissa .Niin vilkas kuin onkin , esiintyminen ei ole se juttu !  "Naisystävät "-kolme tyttöä - , vaaleatukkaiset prinsessat kyllä esiintyivät naputtelemalla kapuloita yhteen rytmissä ja laulamalla "joulupukkilaulua ", Pikkumies odotteli lattialla istuen , johon pian sai seuraa prinsessoista . Ujous on jännä juttu , se vaivasi kuulemma myös Finlandia-talon konsertissa, jossa hän oli äitinsä kanssa kuuntelemassa "Rajattomia" , tarjolla oli nimmarin haku , ei halunnut . "Rajattomien " levy on Mummin autossa ja sitä hän  kuuntelee mennen tullen , usein yhtä ja samaa levyä , kunnes oppii sen kokonaan ja laulaa täydellä voimalla .Sekös Mummia ilahduttaa !"Rajattomien " Essi oli keskimmäisen luokalla ja kova esiintymään jo silloin  "..ja Essiä ei voi estää esiintymästä "!

 

Joulupiparit tuli tehtyä , taikina maisteltu .Piparit pakattiin kauniiseen laatikkoon ja päälle lappu .Kotona kaveri piilotti laatikon äidiltään  ajatuksena antaa se joululahjaksi .Tänään kuulin , jotta piilossa on ja osin syötykin ...

 

Syntymäpäiväkirjassa on harvinainen sivu  ,kuusi kertaa syntymäpäivä  : Tuula-sisko,Tiina-ystävä,Alfred -ystävä Rapakon takaa,Robin -Amerikan vävy ,Yunior -Suomen vävy ,Tuomas  -poika Käpykylästä ,Michelle -Turuust ,Shirley -Californiasta ja Amyn tytär Myrtle Beachista  .Upea sivu ,onnea heille kaikille ! Useimmiten sivut täyttyvät kuolleista , menetetyistä ystävistä . Toiveikkaampaakin on , miehen sisko sai infarktin ja hoito oli tarpeeksi lähellä . Hän on nyt kotona , yksin , ilman kännykkää  , vaikka eihän sekään aina ole se pelastava juttu . Toinen sukulainen potee masennusta ja tarvitsee siihen hoitoa , jota kotona oleva ei pysty antamaan. Manan maille menneen ystävän mies potee äänen kadotusta , samoin elossa oleva lapsuusystävä, hoideltu on kumpaakin , tulos on heikko . Tyttärien keinoemo taisi selvitä syövästään , vaikka peri sairaalakeikkaa tuli käytyä ,sairaalakeikkoja tulee seurattua tiiviisti toivoen parin muunkin kohdalla  , yhden keikka päättyi ja hautajaiset on kohta. Siskot tulee huomenna ja piiraan valmistusreseptissä lukee "Sipposkan  ohje " , ei häntäkään enää ole. Muistelmien keskelle putkahtaa joskus pieni iloinen sanoma , posti toi yllättäen "yllätyslahjan " , olipa hauska juttu ! Taisin itsekin luvata "yllärit "muutamalle , olisi pitänyt ihan laittaa muistiin , kenelle tuli luvattua ! Lähinaapurin muistan ja lunastan lupaukseni toivottavasti minäkin vielä tämän vuoden puolella !

 

Keskimmäisen pitäisi olla kohta puoleen perillä vanhimman luona Kaliforniassa .Joulu siellä vietetään ison sukulaisporukan kera ja ruuan valmistaminen on yksi osa joulun tekemistä . Kyselin tänään Pikkumieheltä , jotta mikä näistä meidän jouluruuista olisi sopiva herran nauttia ! Ei mikään , oli vastaus ," minä syön sitä samaa herkkuruokaa (jauhelihapasta -Saarioinen ) , kuin viime joulunakin !"On se hyvä , että joku muistaa....Ja että on joku , jonka kanssa viettää iloinen päivä .

 

 

 

Poissa

"Kuka vanhoja muistaa , sitä tikulla silmään "  on sanonta , jonka olisi pitänyt tehdä minut sokeaksi jo vuosia sitten , nyt se teki unettomaksi .Siinä me vanha pariskunta uinailimme sängyllä yön hiljaiset tunnit keskustellen , kuin vaikeaa on ihmismielen unohtaa ja antaa anteeksi kärsimänsä vääryydet , ja kuitenkin elämä on hyvin juuri nyt .Kellon lähestyessä aamukahdeksaa avonaisen parvekkeen oven takaa rupesi kuulumaan naputusta ja koputusta , remppa jatkuu , ja siihen sitä  tottumuksen voimasta nukahti !

 

Iltapäivän mittaan tuli uhohdeltua yhtä ja toista , asioita joita en yleensä unohda , kuten tyttären osteopaattinen hoito ! Se olisi ollut hyvinkin tarpeellinen juuri nyt , kun koko kroppa huutaa ja pää on sekaisin . Postin punaiset kirjekuoret odottivat postitustaan ja voi että tuli hyvä mieli astuessani Postin konttoriin sisälle suljettuine kuorineni ! Miksikö ?! Sisällä oli jono ulos asti , varmaan yli sata ihmistä jonottamassa !Ja minä jo asiani tehneenä vain pudottelin kuoret laatikkoon .Vähästä se ihmisen mieli tasaantuu , hiukan auttoi kävely Tokoinlahden ympäri . Muistoja se ei kuitenkaan karkoittanut  . Mielessä pyöri vuoden takaiset tapahtumat aina tähän päivään .Niin monta on pois , ystävää ja sukulaista .Piiri pienenee .Huomiseksi lupasivat lunta , vielä on lahti vapaana ja minttu kasvussaan parvekkeellani .Löysin viimevuotisen kuvan , pelakuut olivat juuri saaneet hentoisen lumipeitteen , joka kohta suli pois . Näin se varmaan käy nytkin, Hesan talvia voi muistella , mutta ei kokea.

 

Suomi vietti satavuotisitsenäisyyttä  .Siinäkin tuli muisteltua äitiäni , joka syntyi Tsaarin aikaan , oppi lukemaan päreen valossa , rapsuttu kalkit muurin kyljestä kalkinpuuteeseen ja naputteli kännykkäänsä tekstarit vielä tänä  itsenäisyyden juhlavuonna .Ihminen on oppivainen.

 

Joskus tulee kadehdittua nuorta ihmistä , häntä kun ei minun muistoni paina .Esimerkkinä tuli "Naistenääniä" tilaisuudessa kertoillut vetäjä, että yleisesti käytetyt lyhenteet kannattaa  kirjoittaa koko nimillä , sillä "mitä sinä ymmärrät yhdistelmällä SYP ?" Siihen kolmekymppinen , että  "en mitään , täytyisi googlata !"Toki tämän ajan uudet muistot voivat olla yhtä painostavia kuin meidän aikamme sotamuistot, pettuleivät ja lama-ajat . "Nuorissa on tulevaisuus , mutta ilman hyvää lapsuutta he eivät ole mitään " . Kaiken tämän yltäkylläisyyden keskellä heidän lapsuutensa pitäisi olla  hyvä , vaikka eihän se nyt aina noin ole . 

 

Pettuleipää ei itsenäinen Suomi joutunut juhlapäivänään syömään , Linnassa nautittiin eri maakuntien ruokia ja kotona kansa söi Karjalanpaistia, niin mekin .Vävy on suomalaistunut , hän otti jopa lisää kaksikin kertaa ! Hienoa, että Anoppi tietää nyt , millä lelliä Pikkumiehen isää !

Vielä toistaiseksi Pikkumies voisi askarella leikkinurkassaan Isomummin rappujen alla. Putkiremppa on alkanut ulkotöistä , huusholli on vielä puoliksi kalustettuna, taulut seinillä. Kodin purkaminen on surullista puhaa , kaikkea ei mitenkään voi itselleen ottaa , toisen hellimät tavarat ovat toisen roskia ...ja katse kiinnittyy omiin seinustoihini , jossa menneet ajat kuvina odottavat ...niin mitä ?!

Musiikin harvinaisia helmiä

Kasvinsiskoni Ranskassa asuva tytär antoi konserttikokemuksen taas kerran . Temppeliaukion kirkossa kuultiin pianoa ja selloa ja upeasti kuultiinkin !Ursula Lerber pianossa ja Sennu Laine sellossa . Sellisti oli uusi tuttavuus  ja ihmetellä täytyy , kuinka hänen kätensä ja olkapäänsä kestävät  , soitanto oli kovin voimallista ."Musiikin harvinaisia helmiä " oli nimenä , enkä niistä tunnistanut ainuttakaan , mutta eihän se haitannut musiikkinautintoa ! Oliver Messiaen (1908-1992 ) oli nimi , joka jättää mieleen toiveen kuulla lisää . "Aikojen lopun kvartetto "( 1941 ) hiljensi yleisön ja herkisti mielen . Ennätin lukea selostuksen esitteestä ennen esitystä ja luulenpa , että siksi se kosketti minua tavallista herkemmin.Teos on kirjoitettu keskitysleirillä ja kokoonpano määräytyi aina sen mukaan , kuka soittaja oli vielä hengissä .Toiveen kuuli .


Suursuon sairaalaan Maunulassa on perustettu Terhokodin tapainen osasto . Siellä Sirkku nyt on  ainakin tämän viikonlopun , ehkä pitempäänkin , sillä kivun hoito lienee siellä helpompaa, eikä tarvitse olla epätietoinen , miten yönsä pärjää .Paikka tuntui raikkaalta hengittää , mikä jo pelkästään siksi saa kymmenen pistettä  minulta! Tilaa oli ja valoa , hoitajamääräkin oli Sirkun mielestä suuri .Ehkä siellä sitten on kuitenkin onnistuttu , häädetty Sote -peto muualle.Väsynyt asiakas Sirkku oli , mutta toivoo kuitenkin kävijöitä pitkää päivää piristämään .

Päivän pituudesta päästään vuosien määrään ja  siitä pitkään liittoon ! Äidin Mirja -Sisko on ollut Penttinsä kanssa naimisissa 70 vuotta !Ja yhä he hymyilevät toisilleen ! Upea suoritus , onnittelut sinne .

 

Kaupunkikävelyllä mies yhtäkkiä koppasi sivuun ja laukaisi , jotta "haluatko nähdä entisen työpaikkasi !?" Eipä raksuttanut meikäläisellä yhtään ja sain ihan keskelle tätä komeutta kävellä ennen kuin älynväläys leimahti ! Salihan on KOP:n entinen Pääkonttori  ! Tuolla reunassa oli kassat ja siellä minä aloitin Kassan kesäapulaisena . Ensin yhdessä kassassa , olin nopea ja tarkka , kotiin sai lähteä kassat laskettua , eli olimme ensimmäisiä lähtijöitä . Kateus oli valtaisa  , joten minut siirrettiin keskellä oleviin kahteen kassaan !Toki entisellä palkalla ja kysymättä , haluanko . Silti oltiin nopeita ja pian valmiita. Pokkurointi ja juoruili olivat työn suola , huulipuna ja silkkipusero välttämätön paha , mutta olihan se elämän oppitunti , monessakin mielessä .

Muuten - kelkasta olen pudonnut , sillä luulin tuolla salissa olevan Kirpputorin  !

Suomalaisen Naisliiton  Helsingin yhdistyksen vuosikokous oli eilen . Edellinen kokous , jossa olin , oli Kirjakerhon 20-vuotistapahtuma , se oli mielenkiintoinen ja sopuisa .Vieressä ovat esitellyt kirjat , joiden pitäisi edustaa tyylillään sadan vuoden joka vuosikymmentä .Osa on tuttua , vanhimman tyttären nimikin on tuosta kirjasta otettu .  Niinpä sitten uskalsin osallistua Vuosikokoukseen , mielenkiinnosta , sillä huhupuheitten mukaan yhteisössä kiehuu ! Utelias luonteeni saa minut moneen liemeen ja nyt se onnistui huudattamaan minut Yhdistyksen hallitukseen , jossa taidan olla ainut Bridgen ja kotirouvan laiskojen päivien edustaja !Siinäpä pikkupurtavaa riitelijöille .

Pikkumies uskoo vielä Joulupukkiin ja Mummi on onnellinen , kun satu saa elää ! Autossa : "No , mitenkäs se Joulupukki nyt pääsee porolla tulemaan , kun koko ajan sataa vettä ?" Siihen Mummi : "Jospa hän vaikka olisi moderni ja tulisi helikopterilla ... " " Eeeii , ei se sovi .Porolla se tulee, niin kuin viime vuonnakin , vaikka satoi . Se  jätti porot alas autotalliin odottamaan ..."  Kai tuossa jokin logiikka oli ...

Mutta mitään logiikkaa ei ole siinä , että lapsi oppii itsekseen tabletin kaikki pelit  ja Mumminsa ei ymmärrä niistä yhtään mitään ?!Ja vaikka jotain ymmärtäisikin , niin silmin ei pysty seuraamaan Pikkumiehen vikkeliä sormia , jotka pyydystävät , tappavat ja kuljettavat outoja hahmoja , joiden nimiä on melkein mahdoton lausua , mutta Pikkumiehelle "ihan helppoa "!

 

 

 

DNA ja myrkkykeiso

Eppu Nuotion kirja "Myrkkykeiso " on hyvinkin tärkeä kirja jokaiselle suomalaiselle !Enpä minäkään tiennyt , että tuo kaunis ,koiranputken näköinen kasvi on noin myrkyllinen , jopa niin tappava, että eutanasiaa suunnittelevan kannattaisi moinen juurakko säilöä kesällä pakkaseen !Tosin kasvin kylmän sietokyvystä en mene takuuseen , voipi jäädä myrkyt toimimatta ! Mutta kirja itsessään oli nopeasti luettu , ei pelkästään sujuvuuden vuoksi , vaan sepä ottikin otteisiinsa ! Luin sen yhdellä lukemisella yötä myöten .Oli jotenkin rauhoittavaa lukea ihan tavallisista ihmisistä , tavallisten asioiden parissa , tavallisessa askareissa puutarhansa kanssa .Sitä myrkkykeisoa ei sieltä löytynyt kuin ihmisten  suhteissa  ja nekin olivat ihan tavallisia.


Myrkkykeison vaarallisin ja myrkyllisin osa on sen juurakko. Sen nauttiminen tappaa varmasti.

Kasvin vaarallisuudesta kertoo se, että rantakasveja syöneiden nautojen äkillisen kuoleman  kuolinsyyksi paljastuu usein myrkkykeison syöminen!

Ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linne (1707 – 1778) keksi myrkkykeison myrkyllisyyden Suomessa ensimmäisenä. Hän ratkaisi Torniota piinaavan karjataudin salaisuuden, kun kymmeniä nautaeläimiä menehtyi joka vuosi juuri keväällä niiden päästyä laitumelle. Lopulta Linné ratkaisi ongelman, jonka syyksi todettiin myrkkykeiso.

Tein jokin aika sitten DNA-testin , lähetin tikut Amerikkaan ja nyt sain vastauksen koodeineen ja salasanoineen. Maanantaina olin kuuntelemassa esitelmää juuri tuosta samaisesta tutkimuksesta , Tieteiden talo iso sali oli tupaten täynnä tietoa haluavia , ovat jouduttiin sulkemaan monen tulijan nenän edestä .Kerrankin tilaisuus , jossa oli toinen puoli yleisöstä miehiä !! Huolimatta opastuksesta , kaikki sivut ja linkit eivät auenneet minulle , sukua kyllä löytyi jopa viiden polven taa, mutta siellähän on vain ne , jotka ovat tutkituttaneet DNA.nsa , oletan .Nimiä ja yhteyksiä oli sen verran runsaasti , että asiaan täytyy perehtyä tarkemmin .Luulen , että hurahdan , sen verran mielenkiintoiselta juttu tuntui !

Musiikkitalossa oli eilen "Juniorkonsertti " , jossa esiintyivät musiikkiluokkien viidensien oppilaat .Osa oli sijoitettu Helsingin kaupungin orkesterin sekaan ja kuoro sitten koostui laulajista, joka koululta omansa .tarjonta ei ollut" kovin lapsellista " , mutta ylättävän hyvin Pikkumies jaksoi seurata soitantaa , muutaman kerran jopa virnistäen , että "tuon minä osaan ja tuon minä tunnen "! Vaaleanpunaisissa sifonkihamosissa soittelevat kymmenvuotiaat viulistitytöt , viisi kappaletta , saivat kaverimme ihailun kokonaan. Enää ei vaaleanpunainen ole innostanut , olisiko sitten viulujen musiikki (Brahms ) vai mikä , mutta näin kuitenkin oli ! Trumpetti saman ikäisen tytön soittamana ei innostanut , soitinkin oli väärän värinen ,kun "se oli hopeinen , sen kuuluisi olla kultainen !"  Myös ukulele -orkesteri , joka näppäili Sibeliuksen "Vesipisaroita " antoi autuaan leveän hymyn , sillä "minullakin on ukulele kotona!" Taitaa olla soittamisessa sama juttu ,kuin lukemisessa  :"Ellei lapsi näe , että kotona luetaan , on vaikea saada häntä innostumaan kirjoista  .." , tämä taidettiin sanoa Hesarin jossain kirjoituksessa " kirjan ja lukemisen katoavuudesta  ." No , meillä kyllä luetaan ,sekä Mummilassa että lapsen kotona . Silti nykyaika vie mukanaan , Pikkumies on hyvin taitava käsittelemään ipadin peliohjelmia , sormet liikkuvat vikkelään , mummi ei pysy perässä .Isältään kysyin , jotta onko hän opettanut tuon ja tuon pelin ? Ei kuulemma ole , kaveri oppii sen jotenkin vain , isä ei niitä edes osaa ! Mystillistä , vaikka oppihan ne sanatkin koko sanaa hahmottamalla !

Yhteydenpito ystäviin on minulle tärkeää ja osin siksihän tätäkin kirjoittelen , kirjettä  .Kirjehän on katoava juttu , tänä päivänä viestinnät hoidetaan tekstareilla tai viestitetään Naamassa . Sähköpostikin alkaa olla vanhanaikaista , nuoriso ei moista ainakaan käytä . Kuva kulkee instassa ja appseissa , se vaatii älypuhelimen , jollaista ei kaikilla vielä ole ja jos onkin , niin käyttö ei ole hallinnassa .Kuva on sähköisessä muodossa tallennettuna jossain pilvessä , kuka sen sieltä hakee katseltavaksi !? Jälkipolvet eivät tule tunnistamaan sukuaan , ei tuttaviaan, mitään kuvallista ei ole tallessa ,huolimatta tämän ajan hurjasta kuvaamisesta . Katoavaa, paitsi minulla  !Onni vai harmi ?!

Siis hain eilen kaverin Eskarista ja hän halusi leikkiä ulkona , eivät olleet ennättäneet olla ulkona VALOKUVAUKSEN vuoksi ! Ja kaikki taisivat haluta sen kaverikuvankin ....vielä.. Odottelin siis autossa ja puhuin poski punaisen kännykkään , sain juteltua kuulumiset kahden ystävän kanssa , tuntui hyvältä . Tänään törmäsin yhden ystävän luo , joka oli lähtenyt yllättäen ystävänsä kanssa autoajelulle ja unohtanut kännynsä kotinsa pöydälle ! Se aiheutti pienen paniikin ja soittelun miniälle .Asiasta sitten selvittiin , odottelin aulassa  ja sieltähän pariskunta saapui .Tuuletus teki varmaan hyvää .

Meillä rakentaminen ei loppu , naapuritalon toimistotalosta tehdään asuntoja .Nyt on vuorossa ulkoseinät ja sotkut meidän parvekkeella !Ajattelin olla siivoamatta , ehkä saan sadevesiviemärit tukkoon ?! Tai sitten menee hermo ja tartun lapioon , kärrään hiekat ja kivet ulos  ja lähetän kiukkuisen tekstarin urakoitsijalle ! Siihen tuo tekstari soppi oikein hyvin .

Kynttiläpäivä

 Pyhäinpäivä , Vainajien päivä , Halloween , mikä se nyt näistä kellekin on .Meille se aikoinaan tarkoitti  autoajelua kurjassa ja liukkaassa säässä kohti Jyväskylää. Siellä olivat kaikki sukulaiset  , täällä Helsingissä ei ollut ketään .Lapsenvahditkin oli houkuteltava entisistä heiloista ja insinööriplantuista, hyvin kyllä hoitivat pestinsä , kiitos vaan . Asia muistuu mieleen silloin ja tällöin , kun onnellisena pelaan Monopolia Pikkumiehen kanssa aamulla kello seitsemän ! Toisella järki on terävänä , toisella ei . Onnellisena siksi , että saan olla  osa hänen elämäänsä , niin moni  on tuolla "nurmen alla " ja heitähän me muistelemme juuri tänäänkin .Hietaniemen hautausmaalla nimet kiveen on hakattu vain yhdelle sukulaiselle , kivessä on nimiä   ja heitä käymme muistelemassa kävelylenkeillä , nytkin kynttilän kera . Ystäviä siellä on monta , myös Malmin hautausmaa on muutaman ystävän tässä parin vuoden aikana ominut , yksi melkein päivittäin muisteltava on Tampereella . Jyväskylässä on sitten äiti .Ja hänen seuranaan -jos nyt herkäksi heltyisi -parikymmentä läheistä , tätiä , setää , serkkua .Monta, meillä molemmilla.

Hartwall-Areenassa oli tänään kovaa meteliä ,Monster-autot jyristivät .Pikkumiehelle , hänen isälleen ja kummisedälle oli ostettu liput .Eilen vielä innokas kaveri alkoi jo kyytiä odotellessa perua haluamisiaan, oli katsellut joskus mainoksia telkkarista ja sanoi , että pelottaa . En tuota suuremmin ihmetellyt , mutta kysäisin kuitenkin syytä pelkoon ja vastaus oli ,että kun" autot menee rikki ja sitten ihmiset kuolee !" Selostus autojen tarkoituksesta ja turvallisuudesta ei kuusi vuotiaan ajatuksiin mennyt , vaan kohta tuli kännyyn Vaarille puhelu , että Pikkumies haluaa kotiin . Lähdettiin sitten hakemaan .Tilaisuus oli kuulemma niin kovaääninen , että sieltä poistui jonossa itkevää lasta , meidänkin pieni , mutta myös ihmettelevä  isänsä ! Päivän pelasti hohtava luurankopuku ja Taika-tytön haamujuhlat .

 

Talvi oli ja meni .Etsin tuossa onnittelukuvaa Rapakon taakse kerran kesällä Suomessa käyneelle tyttären Amerikan isälle  ja löysin kauniin talvikuvan. Nostalginen , maalla puhtaan metsän keskellä kuvattu .Ilmaston muutos ennustanee , että tuo kauneus siirtyy joka vuosi pohjoisemmaksi ja meidän etelän talvet lämpöasteen puolella , hiekkalaatikkotalvia . Sekin sujuu , kun leikissä on mukana ämpärillinen vettä ja mahtava mielikuvitus !

 

Muskarin touhut on edelleen mieluisia , laulut laulettavia , mutta soittopeleihin hän ei koske ! Syytä moiseen olen miettinyt ja ihmetellyt , mutta ehkä se tänään laukesi omin ehdoin , sillä pianosta löytyi monta tuttua naputeltavaa , hämähäkkikin . Harrastuksista puheen ollen , eilen tuli käytyä Myllypuron Liikuntamyllyssä , siis Pikkumies "harrastaa " yleisurheilua ! Mikä seura , mikä kulkukortti , no , ota molemmat , niin pääset sisään !Siis nyt Mummi ja Vaari pantiin varsinaiseen myllyyn , lapsia oli tungokseen asti joka paikassa , hiki haisi ja valmentajat etsivät valmennettaviaan. Ainakin meidän kaveri oli löytänyt vertaisensa ja heillä oli enimmin ajan ihan omat kuviot . Telinejumpasta tuli ulos polven korkuinen tyttö , hyvä kun puhua osasi ja valmentaja antoi  hänelle käteen oman kulkukortin , tuttu näytti olevan . Toivottavasti vaan portin toisella puolen odotteli oma hakija , hurjalta tuntui .

Pikkumies istui pöntöllä ja katseli vieressä olevaa vanhaa lasten jakkaraa . "Kuinka sinä et ole siivonnut tuota tuolia !? Se on ihan pölyinen !" Mummi sitten siivosi .

Kirjastossa

On ollut päänsärkyviikko . Se tarkoittaa , että pitäisi varoa kauppoihin sisälle menoa , tulee ostettua kaikenlaista turhaa kuten uusi takki , tai hattu tai jotain hölmöä ja kaunista , jonka voi sitten viedä seuraavana päivänä takaisin.
Kallion kirjasto on remontissa , joten kirjani tulevat Vallilaan , sieltä kun on mukava lenkki kotiin . Iso kassillinen luettuja , rahat kukkarossa sakkojen maksuihin ja lainauskortti uusien kirjojen noutoa  varten . Kirjojen palautus onnistui , minkä konekin kertoi , hienoa ! Sakkojen maksu ei , sillä olisi pitänyt toimia pankkikortilla , sitähän ei ollut mukana ,juuri tuhlauksen estämiseksi .Ja lainaus, sepäs vasta on hieno homma tänä nykyisen tekniikan ajalla : virkailija oli kehittänyt systeemin , jolla tomppelikin osaa etsiä kirjat tilaushyllystä , sillä konehan tietenkin suoltaa väärät laput väärine tietoineen ! Uusi järjestelmä tulee Pääkaupungin kirjastoihin vuoden päästä ja tällä "vallilan-systeemillä " on pärjättävä siihen asti !!Ei uskoisi , mutta totta kuulemma on . Näin se toimii : Otat paperilapun , kirjoitat siihen päivämäärän , jolloin kirja tuli noudettavaksi (tämän voi tehdä jo kotona  luettuasi sähköpostiviestin , edellyttäen , että olet sen säästänyt !) , kirjoitat kolme ensimmäistä kirjainta Kirjailijan nimestä (jos muistat , mikä kirja tuli tilattua ) ja taas kolme ensimmäistä kirjainta kirjan nimestä ( nythän jo tiesit , minkä kirjan olit tilannut ). Ja ei muuta kuin hyllylle ! Tosin aakkoset pitää kerrata ja etsiä hyllynumero , joka ei tarkoita ,että numerot olisivat peräkkäisissä hyllyissä , ne pitää etsiä ! Jännittävää ! Ja tässäkin on taas kysyttävä , että "mitenkähän se mummo oikein onnistuu tilatut hakemaan ...." , no  ,kohtelias virkailija kyllä auttaa , Vallilassa on sellainenkin .
Kassillinen uusia luettavia painoivat  kuten tiedon kuulemma täytyykin painaa , sitkeästi silti siirryin kävellen kotia kohti  , ja kas , siinähän se Hattuliike oli ! Juuri se , jonka ohi kulkua olen vältellyt ja josta ostin vuosia sitten tuon "Pieni-talo-Preerialla "-lakin , paljon pidetyn , aina uudelleen kaapista käyttöön nostetun ! Myyjä tunnisti lakin ja selvitti esille koeteltavaksi minulle juuri ne sopivat ihanuudet , nauhoja ja ruusukkeita .Jos eläisin toista aikakautta , minulla olisi kaappi täynnä hattuja , mutta kun nyt elän tätä Helsinkiä , niin moiset koreudet voi unohtaa ,suuret lierit eivät pysy ilman tiukkoja nauhoja leuan alla ! Huonosti -tai hyvin -kuitenkin kävi , kukkarosta löytyi tarvittava määrä seteleitä ja lakki lähti mukaan , tosin kassissa  ja ehkä vielä takaisin vietävissä . Viisas jos olisin ollut , kukkarossa olisi koreillut vain yksi vitonen , sillä ei juuri mitään kovin turhaa voi ostella !
Kaupassa oli suuri peili ja siellähän on tarkoitus siitä peilistä itseään katsella .Olen hurahtanut Gudrunin vaatteisiin , punaiseen ja nättiin . Mutta sieltä peilistä katseli minua punamekkoinen mummo, joka sotkuisessa tukassaan yritti löytää vähemmän mummomaista lookia ! Myyjä lohdutti , että ne on nämä" meidän valot" ! Mietin , jotta sitä katselee itseään peilistä kaupoissa , siellä kun kuuluu katsella , mutta kotona , jossa meillä on suuria peilejä vähän joka nurkalla , ei niistä tule itseään katseltua , ne ovat ikkunoita ja toistavat tilaa ja ilmaa  !  Nyt tuli katsottua , näky oli hiukan parempi -ne meidän valot  -  soitinpa kuitenkin kampaajalle , minulla on sellainenkin etu tuossa nurkan takana . Siellä taas "ne meidän valot " ja tuolissa istui seiskavitonen mummo punaisessa ryppyisessä mekossaan .No , tukka hyvin kaikki hyvin -ainakin vähän aikaa.

Takana on aika hektinen pariviikkoinen keskimmäinen kävi ja hänen kanssaan vierailimme keinoemo-Linda luona toteamassa että syöpäleikkaus meni hyvin , systerin luona toteamassa , että sielläkin elämä sujuu hyvin , ystävän luona kekkereillä  toteamassa , että olosuhteisiin nähden sielläkin elämä jatkuu , nuorimman hoidossa kroppa sai uuden lähdön taas vähäksi aikaa, bridgessä aivot virkistyivät ja konsertissa  tuli hyvä mieli .Ja pikkumieshän nyt on ainainen ilo. Näin se täällä menee, mutta  rapakon takana podetaan stressiä uuden kodin muuton vuoksi , siellä tarvittaisiin siskon osteopaattisia käsiä ja joogaa mieltä rauhoittamaan . Tai äitiä avuksi .

Uutisissa tänään : Finnair aloittaa henkilöpunnitukset ennen koneeseen nousua  ! Vielä se on vapaaehtoista , mutta odotella saa lisämaksuja   , onhan suomalaiset nyt luokiteltu Euroopan lihavimmaksi kansaksi !


 Kuvasin kirjan , jonka lukemisen lopetin viidenkymmenen sivun jälkeen ! kertokaa te kirjallisuusihmiset , miksi se on hyvä kirja ?!

Siivooja

 
 
 

Minun pitäisi tehdä oikeastaan ihan muuta kuin istua tässä koneen ääressä valittamassa  ja narista minä aion nyt !   Olen lopen kyllästynyt kaupungin pölyiseen huusholliin , joka puolella porataan , koputellaan ja puretaan , remppapöly lentelee avoimista ikkunoita ja parvekkeelta  ja sotkee joka paikan ! Siihen kun lisätään kaupungin oma likatuotto , joka on kummallista nahkeaa ja mustaa sotkua pintojen päällä , niin olen todella huomannut , miten arvokasta siivoojan ammatti on !Ja raskasta ! Joko olen vanhentunut reippaasti  ,sillä kolmen tunnin nyhräys imurin kimpussa tuotti märät läiskät puseron selkään ja kiukun tunteen omasta voimattomuudesta ! Kotona työtä tehneenä ( hienosti sanottu kotirouvasta ) toki olen siivoukseen tottunut ja siitä jopa pitänyt , mutta rajansa sotkuillakin . Joten minä toivotan hyvin tervetulleeksi siivousintoiset naiset ja miehet  tähän maahan , sillä sitä työtä täällä tarvitaan ! Miettikääpä , millaiset olisivat sairaalan tilat tai päiväkotien ja koulujen huoneet parin viikon siivoustauon jälkeen  ! Eiköhän ammatin arvostus nousisi huimasti  ja siinä samalla maahanmuuttajien arvostus , sillä heitähän tuossa ammatissa suuri osa on , siihen kun ei kielitaitoa suuremmin tarvita , jokainen näkee silmillään , onko likaista ja tuliko puhdasta !

Onneksi äkkipikaisuuteni ja kiukkuni loppuu yleensä lyhyeen , mieskin saattoi tulla jo kotiin arveltuaan vaimon jo lopettaneen ärräpäiden latelun  ja oikeassa oli , nythän vain nautin tunteesta , että huusholli on siisti ja seuraavan kerran imurin tarvinnee ottaa kaapista noin viikon kuluttua , eikä aina omaan käteen , voi sitä mieskin käyttää. Tämä sarjasta "Eläkeläisen elämää .."

Taloon tuli uusi auto  ,nimeltään "Aatu viimeinen ".Ehkä se on nimensä ansainnut , ehkä ei , mutta nimensä näköinen se ainakin on !  Olen huomioinut tuttavapiirissäni , että nyt hankitaan tuotteita , jotka ovat  "viimeisiä ostoksia tässä elämässä " , auton nyt ymmärrän , että se monelle on niin, ehkäpä meillekin , mutta vaatekaapin sisällyksen loppuun käyttöä en kyllä kannata  ! Miehelläkin kaapin tangolla roikkuu pukuja menneiltä vuosikymmeniltä , ne olisivat tarpeen jollekin toiselle , tälle Vaarille eivät .Mutta yritäpäs tyhjennellä , ei onnistu , niitä voi vielä ehkä tarvita ja voihan ne aina pienentää ! Omaani olen yrittänyt luoda hiukan uudemman lookin , onnistuneestikin , silti  tuntuu , että kaapi pursuaa vaatetta , joka joko ei mahdu päälle tai sitten on jo niin vanhanaikainen , ettei edes vintageen kelpaa! Muistutan itseäni tavan takaa , että pysy tässä ajassa , mennyt vuosikymmen on jo mennyt  , älä jää sinne  , uusi on tulossa ja olisi kiva , jos olisit mukana , joka tavalla .Oman äitini ikään minulla on vielä 26 ja 1/2 vuotta jaksettava ...että enpä saisi narista !

Aatu viimeinen on siis punainen .Tyttärien serkkutyttö oli reipas myyjä ja hankki tuon punaisen Saksasta , sillä koko Suomessa ei ollut ainuttakaan ja juuri tuo punainen sen piti olla ! Tosin samalla vaihtui merkki ja siirtyi tyttären perheeseen hybridiautona ja valkoisena. Eiköhän molemmilla aja yhtä hyvin .

Keinoemo entiseltä ajalta on kotona nyt ja selvinnyt syöpäleikkauksestaan , voi hyvin ainakin puhetulvasta päätellen , ehkä siinä oli mukana vielä nukutuksen tuomaa vauhtia , joka toivottavasti pysyy ja pitää voinnin hyvänä . Yksi seurattava odottaa pääsyä luvattuun  leikkaukseen ja yksi on kotonaan .Tämä rintasyöpä ostattaa Roosa-nauha kukkakimppuja tuottamaan iloa ja toivoa , itsellekin  , joka voin nyt hyvin , mutta odotan kuitenkin tietoa mahdollisesta perinnöllisyydestä , se kuitenkin otettiin tutkintaan .Tulos sitten kertoo ,vaikka mahdollisuus on kuulemma pieni .  Mutta enpä moista mieti , kuten systeri sanoi , nyt ollaan terveitä .