perjantai 21. joulukuuta 2012

Jäätä ja lunta

Ulla-Lena Lundberg

Ulla-Lena Lundberg on syntynyt Kökarissa ja asuu nykyisin Porvoossa. Lundberg on julkaissut lähes kaksikymmentä kirjaa: runoja, raportteja, matkakertomuksia ja romaaneja. Hänet on palkittu moneen kertaan; hän on saanut kahdesti valtion kirjallisuuspalkinnon, ollut kolmesti Finlandia-palkinnon ja Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana ja saanut Ruotsin Akatemian Finland-palkinnon, Gummeruksen Kaarlen-päivän palkinnon ja Kiitos kirjasta -mitalin. Vuonna 1993 hänet nimitettiin taiteilijaprofessoriksi. Lundbergin aiempia romaaneja ovat muun muassa Kuninkaan Anna (1983), Kökarin Anna (1985), Kalaharin hiekkaa (1987), Leo (1989), Suureen maailmaan (1991), Mitä sydän halajaa (1995), Sade (1997) ja Marsipaanisotilas (2001).
"Jää huipentaa Lundbergin laadukkaan tuotannon (--) Hätkähdyttävä romaani elvyttää myötäelämisen kyvyn liki vereslilhalle (--) Jää on kuin luomiskertomus."
Antti Majander, Helsingin Sanomat 11.9.2012





Sattuipa mainiosti , olin tilannut "Jään " jo ennekuin siitä tehtiin Valtakunnan ykköskirja !hain sen kirjastosta ja kyselin  tämän hetkistä mahdollisuutts saada tämä teos luettavaksi !Varaajia oli kirjalle 1572 kappaletta !!Tuota se kuuluisuus teettää .Lukukokemus on vielä edessä  ja mieluisia hetkiä odottelen , sillä Kökaren Annan elämää on tullut seurattua jo aiemmissa kirjoissa .
 





 
Lunta on satanut ,on ihan oikean talven tuntu .Parvekkeemme edessä oleva kattotasanne on kerännyt tuota valkoista mannaa kohta yli metrin , mietin tuossa , että jos nyt joskus kaipaisin lasitusta , niin ehkä sen aika olisi nyt !Mutta kaunista on , puhdas valkoinen hanki .
 
Nokialainen otti yökuvauksella tunnelmallisen kuvan pikkumiehestä amerikan nalle vierellään .Ja ulkokuvaus videolla tuotti hämärän hyssyn veikeitä hetkiä , pikkumies rakasta vaalenapunaista pulkkaansa .Kopioin tuon videon tuohon , mutta voi olla, että se ei toimi huolimatta näkyvästä nuolesta .Mutta yritinpä kuitenkin .
 
Joulu voi tulla. Paperit ja narut on laitettu takaisin kaappiin -luultavasti odottamaan keskimmäisen tuloa , hän yleensä kaivaa ne uudelleen esiin .Huomenna mennään juhlistamaan siskontytön  Taiteen maisterin papereita , toisen matkavalmisteluja Australiaan ja juoksemaan pikkumiehen perässä , ottamassa kiinni ja keräämässä hajoitettuja juttuja. Kokemusta on sen verran , että olin mukana kaupassa , kun isänsä katseli kenkiä itselleen.Kyllä oli suuri ilo juosta vaaterekkien seassa Mummi perässään !
 

 

4 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Ihana video - hyvin nakyi! Kunnon talvi teilla, natisee askeleen alla. Ja pimea...

tuulikki kirjoitti...

Kommentoin jo aikaisemmin, vaan se ei tainnut tallentuakaan. Hienosti näkyi lapsonen ja pulkka.
Olen minäkin varannut kirjastosta Jään jo ennen kirjan palkitsemista - tosin vielä en ole sitä saanut. Ohittanen kuitenkin ainaki yli tuhat varaajaa!

Lissu kirjoitti...

Jää odottaa lukemista minunkin hyllyssäni. Sain lainaksi alakerran emännältä.

Poika ja nalle, oiva pari! Eivät sentään hangessa...

Unknown kirjoitti...

Danielin kuvat ovat ihastutavia kuten poika itsekin.Lapset ovat niin aitoja, herkistävät aikuisenkin.
Lundbergin Jäätä ei kehuta suotta. Se on kaikista tänä vuonna lukemistani kirjoista nautinnollisin. Ainoa harmi oli kirjan loppuminen.
Eeva-Liisa