Kaupungilla liikkui outoja huhuja Tikantuvan ystäväni karkureissuista ja huonosta kohtelusta asunnossaan .Menin katsomaan ja tarkistamaan asian . Vielä hän ilahtui näkemisestäni ja tunsi , nimesi kuka olin . Hetken siinä juttelin ja kuuntelin juttuaan koulumaailmasta , jossa hän nyt elää .Pois on ahdistunut katse , olo tuntuu rauhalliselta . Huhut tyrmättiin paikkansa pitämättömiksi , ovet pysyvät kiinni .Syksyn sade vihmoi terassin lattiaa , sinne oli mahdollista mennä haistelemaan raikkaita tuulia , suuri ylellisyys palvelutaloissa .Minusta elämä siellä tuntui hyvältä olosuhteisiin katsoen .
Toinen huonokuntoinen ystävä haettiin autolla maanantaibridgeen .Pseudokihti , outo sairaus , joka tekee jaloille kummia , muutakaan selitystä ei katkonaiselle kävelylle ole löytynyt .Onneksi moinen ei pääkoppaan vaikuta , joten peli sujui entiseen hienoon malliin .Keskimmäinen oli mukana ajelulla ja sain pelkää kehua "mukavasta tyttärestä "! Näinhän se .
Kun autolla kuljetettiin ees ja taas , alkoi happivajaus vaivata . Harmaa sumusade hallitsi Helsinkiä , siis minun ilmani ! Joten toppatakki päälle , lenkkarit jalkaan ja liikkeelle . Töölönlahti oli kaunis syksyisissä väreissä harmaan harson läpi .
1 kommentti:
Ihminen muuttuu, en osaa muuta sanoa. Tunnistan sentään. Hienoa, että tikantupalainen tajuaa sinut, ystävän.
Lähetä kommentti