torstai 27. syyskuuta 2012
En kykene
Olen järkytyksestä sekaisin . Olin mukana Lastenklinikan päivystyksessä , kun pienen miehen suoneen piti tuikata lääkettä . Sehän ei onnistunut , suonta etsittiin ensiin molemmista jaloista , ronkittiin ja reiitettiin . Ei onnistunut . Sitten odoteltiin päivystävää lääkäriä , joka kyllä osasi hommansa .Mutta yö jo tuli odotellessa ja pieni mies oli hiestä märkä ja huudosta väsynyt . Miten turhaa kärsimystä , kun tieto oli saatavilla ja sitä ei käytetty .Itselleen anteeksi antaminen on yhä vaikeampaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Mitämitämitä!!???
Muistuu mieleen Tonin tapaus 3 kk:n ikäisenä Auroran sairaalassa. Ottivat näytteet selkäytimestä kun muualta ei onnistuneet ja lasta rääkätiin ja huudatetiin hoitohuoneessa. Itse jouduttiin odottamaan käytävällä. Parempi niin koska olisin käynyt "kurkkuun" kii. Toivottavasti kaikki teillä hyvin. Hali Danielille :)
Voiko olla niin uusavutonta hoitohenkilökuntaa ainoassa lasten erikoissairaalassa? - Muistan joskus kuopukseni ajoilta tapauksen ihotautien pkl:llä (tai oikeammin sairaalassa, minne alle yksivuotias joutui eristykseen), että diagnoosin tein minä, äiti, jolla on humanistin koulutus. Muut lääkärit vain ihmettelelivät, ylilääkäri vahvisti diagnoosini!
Pienelle pojalle hyvää vointia!
Olen jo toipunut , kun lapsikin on "unohtanut ".Susa , kysy Ritvalta ensi hätiin , kerron sitten myöhemmnin .Mutta nyt kaikki hyvin .
Torstai ei tosiaan ollut Danielille eikä teille muille mukana olleille mikään toiveiden päivä. Kovia kokemuksia täynnä koko torstai!
Lähetä kommentti