maanantai 6. elokuuta 2012

Kokemuksia Pielisestä

Pielisen selkä on suuri  ja sen käyttäytyminen erinomaisen heikosti arvattavissa."Kaupunkilaismaalaiset " olivat vähällä hukuttaa kuubalaisen vävyn. Vilkutimme iloisesti kalaan lähtijälle , kello oli lähellä puolta yötä , taivas kirkas ja Pielinen tyyni .Tuntia myöhemmin nousi myrsky .Pelastusliivejä ei tietenkään kaupunkilaisella ollut , ei taskulamppua , ei puhelinta (joka oli kastunut edellisellä reissulla ...).Aamuyöstä sitten kotiutui läpimärkä mies , tuli mieleen , jotta "yksi haamu oli Marjaanan ovella ja se hiljalleen hiiviskeli, "vielä seuraavana päivänäkin !Tuuli oli vienyt venettä kuin paperia lähisaaren rantaan , vettä tuli kaatamalla , kaveri pysytteli oikeaoppisesti kivenkolossa aamun tunneille ja suuntasi sitten kohti rantaa-eli toivoi rannan olevan siellä minne suuntasi. Rannoillahan ei ole niin tuikun tuikkua ja pimeää oli !
Loppu hyvin  ja parin päivän päästä sama uudestaan ,. Nyt Arton kanssa .Mutta siihen veneseikkailut kyllä loppuivatkin .Myöhemmin kuulin , että ei edes paikalliset kalastajat lähteneet kalaan niillä ilmoilla , eivät vaan sattuneet sitä meille kertoilemaan !

Kala onneksi söi , kun vävy niin innolla sitä pyyti .Enemmänkin olisi voinut syödä , mutta ihan sopivasti perhe sai saaliista nauttia , kun vävy vielä sen meille valmisti .Itse hän ei kalaan koskenut .

Satoi .Oli hyttysiä .Ja taas satoi .Näillä ilmoilla tuon "mökin" käytännöllisyys tuli selväksi , sekä huoneet että yhteiset tilat olivat tarpeeksi väljät jokaisen pistäessä näppinsä yhteisen aterian tekoon .Paitsi allekirjoittanut  pysytteli poissa  ja seurusteli lähinnä pienen ihanuuden kanssa , jolla oma tahto on tosi vahva ja joka oppi kävelemisen taidon tässä huushollissa .

Ja mitäpä muuta siellä metsän keskellä olisi voinut tehdä kuin lukea ! Kun poika nukkui, porukka otti lepoasennon ja kirjan käteen . Olin muuten tuonut mukanani kirjastosta 30 kirjaa  ja taisinpa lukea niistä parisen kymmentä .Mies keskittyi Valtariin , minulle riitti hieman kevyemmät luettavat, joista suurinta ihmettelyä aiheutti Riitta Vartin "Nuoruuteni yliopistot "! Käsittämätöntä luettavaa , kuuskyt- ja seitkytluvuilta opiskelijaelämää.Tuttuja juttuja , mutta kerrottu siten , jotta mietin  ,olenko ollenkaan elänyt samassa kaupungissa !
Kesäyöhön kuului myös pelit , Domino ja Uuno viritettiin uudelleen henkiin , sopivia pelejä pikkutunneille ,me yökyöpelit - vävy , keskimmäinen ja minä .

3 kommenttia:

tuulikki kirjoitti...

Hyvä että myrskyistä selvisitte, vesi on arvaamaton elementti. Tänä kesänä on kijailmoja piisannut, kun vettä satelee harva se päivä, vaan sentään jokin helteinenkin päivä tänne rintamaille on siunaantunut. Järven vedet ovat lämpimiä. Minä en sentään korttipeliin suostunut, saivat muut sitä nuorten ja lasten kanssa harrastaa. Vieras laji, vain sika ja paskahousu onnistuvat!

Raija kirjoitti...

Minunkin koneeni suostui viimeinkin toimimaan,eka kerta tässä kuussa.Ette sitten käynyt täällä kun nyt olet kotona.Sinullahan on ihan muodikas tukka.Minunkin koneella kuvat ja tekstin on ihan OKGoteli

Lissu kirjoitti...

Jopa kertyi kokemuksia! Hurjaa tuo Pielis-seikkailu. Happy end enemmän kuin paikallaan.