Eläkeläisen kiire

Todella kiireinen viikko takana .Yhtenäkään päivänä en ole ollut kotona ennen kello seitsemää illalla .Maanantai meni bridgessä ja sitten istuin Ysiseiskan luona ihmettelemässä muistitestin tulosta , joka ilmoitti kirkkaan kympin !Ei ollut hoitaja kuulemma vielä saanut keltään moista tulosta!Ei tule tyttäret pääsemään samaan tulokseen , jos nyt tuohon ikään yleensäkään ehditään .

Tiistai meni piikomisessa , mikä on aina mukavaa.

Keskiviikko oli vapaapäivä ja tekstailin ystävälleni , josko Ateneumin Larssonin näyttely kiehtoisi  .Tapasimme siis parin tunnin kuluttua Ateneumin rappusilla ja kolme tuntia siinä Larssonin hienoja piirroksia tutkailimme.Hänellä on uskomaton tyyli piirtää pikkutarkkaa lyijykynällä tai hiilellä ja maalata sitten koko komeus vesivärein.Koko Larssonin perhe esiintyi kotikuvissaan , hirvittää ihan kuinka paljon taiteilija on istuttanut perhettään malleina.Se on kasvattanut kärsivällisyyttä, ehkä kiukkuakin .Eniten kuitenkin pidin Larssonin varhaisimmista , Ranskan ajan teoksista , silloin ei vielä pikkutarkkuus yltänyt maalauksen joka kolkkaan .Upea ja kattava näyttely kaiken kaikkiaan .

Torstai ja perjantai menivätkin sitten lapsen hoidossa , tytär oli seminaarissa Ruotsin laivalla.

Nyt on sitten lauantai ja se alkoi pävänäytöksellä Svenska Teatternissa .Abban tekijät ovat tehneet musiikin Maastamuuttajat kirjaan .Kirja on luultavasti kuitenkin hiukan pitempi kuin musikaali , joka sekin ylti kunnioitettavaan neljään tuntiin !Peffa puutui , vaikka teatteri on täysin uusittu penkkeineen.Ja hiukan puutui tajuntakin , sillä minusta teos oli pitkävetinen  eikä musiikkikaan säväyttänyt .Laulajat olivat toki ammattilaisia, Maria Ylipään ääni soi kirkkaasti.Olisiko osansa ollut ruotsin kielellä , joka oli minulle todella vaikeaa seurattavaa , vaikka musikaalisssa ei tekstin tarkkuus ollutkaan pääosassa.

Ja pisteeksi ii:n päälle oli mies ilmoittanut tulevamme konserttiin Musiikkitalolle , juuri ennätettiin voileivät haukata ennen  menoa Camerata-saliin , jossa en ennen ole ollutkaan .Helsingin Suomalaisen Klubin mieskuoro, solisteinaan mm Tuula Paavola , upeaääninen mezzosopraano.Hänen Carmeninsa oli juuri se oikea , oli ilo kuunnella . Musiikitalolta kävelimme kotiin , ilta oli valoisa  ja täynnä linnunlaulua .