Mahtuu tähän hiekkapölyn sekaiseen tuuliseen kevätpäivään iloa ja kauneuttakin .En päässyt ystäväni näyttelyn avajaisiin , mikä oli hyväkin , sillä hän poti edelleen influenssaa ja on nyt kuulemma keuhkokuumeessa , josta toivottavasti pian toipuu.Uusi aika on koittanut taiteilijalle , hän käyttää runsasta kättä ja paljon väriä.Tämä ja toinen vieressä oleva (josta en ottanut kuvaa , kun aurino sokaisi lasissa ) olivat herkän kauniita ,toivon niille lämmintä kotia.
Ja sokerina pohjalla ...hyvä vitsi on aina ,- niin hyvä vitsi ! Se sopisi meille tällä hetkellä kuin nenä päähän , mutta ehkä minun kuitenkin täytyy käyttää hiukan toisenlaisia keinoja ...sattuneesta syystä. Kiitos Tuuli päivän naurusta .
No , ei se kolmastoistakaan ihan noin vaan mennyt .Tikantuvassa ystävä on kadonnut omaan maailmaansa, yritin käväistä , mutta osastolla riehuu koli-bakteeri , joten käynti jäi ovensuukyselyksi.Päivä oli myös "tytärpuoleni " isän kuolinpäivä,surun päivä , joka ei ehkä vielä ole muutunut muisteloiksi .Ilmojen haltijakaan ei suosinut paljassääristä ulkoilijaa , rakeita ja lunta tuiskutti poikittain ,Jossain taas katkoi sähköjä ja kaatoi puita , mutta kevättä se kuulemma tekee.
2 kommenttia:
Kyllä mahtuu yhteen päivään uutisoitavaa! Reipas äitisi toipunee äkkiä hyvässä hoidossa. Tervehdys hänelle, samoin Varpulle. Akvarelli näyttää kerrassaan upealta. Taulut pitäisi käydä katsastamassa kaikki.
Onneksi ei sentään ollut komastoista - voisi alkaa taikauskoiseksi. Toipumista kaikille - viimeisen tipan jälkeen alkaa voimistuminen. Sarjis oli hauska ja osuva! Vähemmästäkin sitä saa kicksejä!
Lähetä kommentti