Hyppäys muistoihin

King of Karlsberg: Freedom is a luxury no king can afford.

Onneksi en ole kuninkaallinen ....Seitsemänkympin kunniaksi palasin hetkeksi nuoruuteeni :"Ylioppilasprinssi " ja siinä Mario Lantzan Edmund Purdomin suulla laulamat iki-ihanat laulut !Ann Blyth Kathynä on valloittava yhä vieläkin ja miten hän laulaakaan ...Istuin pimeässä ja annoin musiikin tulvia suurella volyymillä , veisaten viis naapureista tai puhelinsoitosta , joka meinasi katkaista elokuvanautintoni .Toki minulla on vinyylillä samat laulut , mutta on ihan toista uppoutua vanhaan tunnelmaan ja vaan nauttia , nauttia....se oli sitä nuoruutta ....

Levyn lähetti vanhimpani suoraan filmikaupungin arkistoista , täytynee tilata muutkin ihanuudet , jotta voin näyttää perillisilleni , mitä äiti nuorena katseli .
Muuten merkkipäivä meni uuden puhelimen opettelussa .Nokian "Lumia 800 " on nyt käsissä ja suuri osa on jo hallussa , joitain toimintoja vielä on kuitenkin ihan hukassa , ehkä nekin löytyy , kun vain kärsivällisyyttä riittää.Minä , joka en kännykkään juuri jaksa jutella , omistan nyt laitteen , jolla voi kyllä myös puhua , mutta enimmin kaikkea mahdollista muuta .Suurin etu tuossa vehkeessä on , että nyt minulla kulkee mukana lastenlasteni kuvat , karvaisten ja vähemmän karvaisten .Rapakon takaiset karvaiset lapsenlapset onnittelivat ihan omalla kukkapuskalla  mummia , joten toki heidän kuvansa ansaitsee paikkansa kännyssäni .Kun en näe heitä nyt , niin napataan kuva kuvasta , niin on  itä esitellä bridgekerholaisille , kun he omiaan levittelevät .Että hyvä puhelin tuo Nokian lippulaiva on ...ja pihinä ihmisenä harmittelen rohkeuttani jättää vanha kone kauppaan kierrätykseen ...se kun ei ikinä pettänyt minua ja minä sen nyt hylkäsin ...