keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Kevät

Oli sunnuntai ja systerin synkkärit. Sinne saapui  inva-taksilla Ysiseiska .Rullatuolissa tuotiin , mutta liikkuminen sujui  rollaattorin kanssa niin hyvin , että hoitajat olivat jo siirtämässä häntä kotiin Vapuksi .Tänään sitten ortopedi tuumi , jotta jospa nyt kuitenkin menisi kuntoutuksen kautta .Hämmästyttävää huolehtimista Helsingissä, muuta syytä kohteluun en osaa ajatella kuin että kun järki pelaa , hoitokin pelaa .
Tänään olin sitten seuraamassa sitä toista ääripäätä Tikantuvassa, jossa ystäväni vielä tämän viikon asustelee.Onhan sielläkin ruoka ja puhtaus kunnossa , mutta ankeata on muuten .Asukit kävelevät käytävää ees taas , repivät paperia ja seurustelevat itsensä kanssa .Vierailijalle tilanne on vaikea , tuntee , mutta kelle siitä on se ilo , minulle ?

Huomenna menen taas hoitelemaan pientä villikkoa , jolla vauhtia riittää . Konttaamisen opettelu tuntuu aivan liian hitaalta , kun on tottunut tähän kävelytelineeseen .Sillä pääsee lujaa ja moneen paikkaan, sekä seisten , kävellen että juosten .Joten mitä sitä konttaamaan viitsii !Iloinen vesseli , helppo hoidettava.Toistaiseksi . Mutta valjaat minä hänelle hommaan , kun kävelemään oppii , sen verran etelän verta on suonissa , että tuskin perässä mummi pysyy.


Keväiset sateet ja tämän päivän ihana auringonpaiste on saanut pensaat  hiirenkorvalle , nurmikot vihreiksi ja kukkaset nousemaan sinisinä, valkoisina ja violetteina mattoina aurinoa kohti .Istuin sisäpihalla lukemassa ja katselin västäräkin keikkuvaa ruuan etsintää , kuuntelin peipposen laulua ja hengitin kevättä .

Pienen menijän äiti täyttää vuosia ylihuomenna .Onnea hänelle.

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Eläkeläisen kiire

Todella kiireinen viikko takana .Yhtenäkään päivänä en ole ollut kotona ennen kello seitsemää illalla .Maanantai meni bridgessä ja sitten istuin Ysiseiskan luona ihmettelemässä muistitestin tulosta , joka ilmoitti kirkkaan kympin !Ei ollut hoitaja kuulemma vielä saanut keltään moista tulosta!Ei tule tyttäret pääsemään samaan tulokseen , jos nyt tuohon ikään yleensäkään ehditään .
Tiistai meni piikomisessa , mikä on aina mukavaa.
Keskiviikko oli vapaapäivä ja tekstailin ystävälleni , josko Ateneumin Larssonin näyttely kiehtoisi  .Tapasimme siis parin tunnin kuluttua Ateneumin rappusilla ja kolme tuntia siinä Larssonin hienoja piirroksia tutkailimme.Hänellä on uskomaton tyyli piirtää pikkutarkkaa lyijykynällä tai hiilellä ja maalata sitten koko komeus vesivärein.Koko Larssonin perhe esiintyi kotikuvissaan , hirvittää ihan kuinka paljon taiteilija on istuttanut perhettään malleina.Se on kasvattanut kärsivällisyyttä, ehkä kiukkuakin .Eniten kuitenkin pidin Larssonin varhaisimmista , Ranskan ajan teoksista , silloin ei vielä pikkutarkkuus yltänyt maalauksen joka kolkkaan .Upea ja kattava näyttely kaiken kaikkiaan .
Torstai ja perjantai menivätkin sitten lapsen hoidossa , tytär oli seminaarissa Ruotsin laivalla.
Nyt on sitten lauantai ja se alkoi pävänäytöksellä Svenska Teatternissa .Abban tekijät ovat tehneet musiikin Maastamuuttajat kirjaan .Kirja on luultavasti kuitenkin hiukan pitempi kuin musikaali , joka sekin ylti kunnioitettavaan neljään tuntiin !Peffa puutui , vaikka teatteri on täysin uusittu penkkeineen.Ja hiukan puutui tajuntakin , sillä minusta teos oli pitkävetinen  eikä musiikkikaan säväyttänyt .Laulajat olivat toki ammattilaisia, Maria Ylipään ääni soi kirkkaasti.Olisiko osansa ollut ruotsin kielellä , joka oli minulle todella vaikeaa seurattavaa , vaikka musikaalisssa ei tekstin tarkkuus ollutkaan pääosassa.
Ja pisteeksi ii:n päälle oli mies ilmoittanut tulevamme konserttiin Musiikkitalolle , juuri ennätettiin voileivät haukata ennen  menoa Camerata-saliin , jossa en ennen ole ollutkaan .Helsingin Suomalaisen Klubin mieskuoro, solisteinaan mm Tuula Paavola , upeaääninen mezzosopraano.Hänen Carmeninsa oli juuri se oikea , oli ilo kuunnella . Musiikitalolta kävelimme kotiin , ilta oli valoisa  ja täynnä linnunlaulua .

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

balettia ja kukkia

Eilen Oopperassa "Bajadeeri " oli pitkästä aikaa se vanhan ajan kunnon baletti  .Pukuloisto oli upea , lavastus sadunomainen ja tanssijat loistavat .Nimiä en nyt saa päähäni  , en niitä osaa lausuakaan  , venäläistä ja tsekkiläistä näytti olevan , veistoksellisen kaunista tanssia. Rivitanssijat joskus putosivat rytmistä , mutta kun suuntasi katseen kokonaisuuteen , ei se suuremmin haitannut . Tosin tytär ja mies moittivat , jotta siitä tuntee todella loistokkaan baletin , kun rivit on suorassa ja liikkeet yhtäaikasia .Totta puhuvat , mutta omaa nautintoani se ei haitannut .Eikä haitannut , vaikka juonikaan ei ihan avautunut siten kuin sen olisi pitänyt , oma mielikuvitus riitti seuraamiseen.Todella nautittava ilta .
Näytöksen juju on se, että rakkaimpansa menettänyt prinssi polttaa oopiumia. Näyssä hänelle ilmestyy rakastettu monistettuna, alun perin 32 toisintona, meillä tosin kahdeksaa paitsi. Hypnoottinen vaikutelma syntyy ballerinojen hitaasta sisääntulosta, jossa kaikki toistavat täsmälleen samat liikkeet.
Talvipuutarhassa kukkivat kevätkukat runsaina väriläikkinä . Magnoliaa lähdin hakemaan , jota ei sitten syystä tai toisesta löytynyt .Onko viety pois , eipä osannut moppia työntävä tyttökään kertoa .

Varma kevään merkki on Sinisen Huvilan kahvilan avautuminen . Jono siellä oli nytkin ja eipä juuri pöytää vapaana .me kävimme kahvilla Kisahallissa , siellä on aina taatusti tuoreet pullat .Kaunis kevätaurinkoinen päivä .

lauantai 14. huhtikuuta 2012

olisi pitänyt

Tänään haistoin kevään , tihutti sellaista kevätsadetta , joka saa luonnon puhkeamaan kasvuun .Kävelin mennen tullen bridgeen ja siellä Kaupunginteatterin nurmikolla oli siniset ja valkoiset pikkuliljat nousseet maasta ja huomenna kukassa .Jotenkin kun se nousee sieltä mullan keskeltä , sillä on minulle paljon suurempi kevään merkitys kuin istutetuilla narsisseilla  , jotka kyllä myös nostavat varttaan .Linnut lauloivat kilpaa liikenteen melun kanssa , kevättä sekin . Kuka on kuullut parvekkeellaan leijonan karjunnan?! En minä , mutta ystäväni Merihaassa , Korkeasaari on vettä pitkin lähellä .Leijonallakin on kevät .

Yksi serkku on taas poissa . Suruviesti tuli eilen .Tämä oli taas niitä "olisi pitänyt " -tapauksia .Joka merkkipäivä sain häneltä kortin runonpätkineen , ne ovat kyllä tallessa , mutta se käynti jäi aina ensi kesään .Ja nyt se jäi kokonaan.Murheellista.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Kevään merkit

 Sinne meni Pääsiäinen keltaisine narsissineen ja perinteisine tipuineen .Mämmiä tuli syötyä kaksi tuokkosellista ja kaksi on vielä kaapissa , alkaa makuaisti palautua .Tosin makean karttaminen on vielä selvä asia, ei palaakaan suklaata , ei edes mignon munaa .Perinteistä poiketen , tein teon , joka tuntui hyvinkin syntiseltä :olin maanantaina pelaamassa bridgeä . Ehkä juuri synnin tunnoista johtuen peli sujui kyllä sutjakasti , mutta pisteitä ei juuri herunut .Pappisperheessäkin oltiin , joten kyllä nyt on heitetty nurkkaan kaikki vanhat perinteet Pääsiäisen vieraskiellosta  sun muusta , minkä meidänkin tyttäret kyllä muistaa , mutta allekirjoittavat moiset jutut turhina taikauskoina.

Sitten tuli arki , sädehoidot alkoivat .Miltään ei tuntunut , mutta paniikkihäiriöinen saisi kyllä kohtauksen moisista hurjista laitteista jotka vaeltavat naamasi yllä .Rautaa on niin , että heikottaa.

Peikonpoika oli kylässä ilman vanhempiaan , söi mämmiä ja tykkäsi .Pääsi Mummin kanssa ulos lenkille (taitaa näkyä loistavasta paketoimisesta ) ja tarkistamaan kevään merkit Kasvitieteellisessä. Olihan siellä jo kukassa kaltaista  vuokkoa , sinistä  pikkuiiristä ja punaista pientä jotain .Nyytti nukkui ja minä istuin kahvilan portailla tuulen suojassa ja luin Raija Orasen kirjaa "Nimeltään Kekkonen ".Paksu teos , jota aloittaessani olin varma , etten moista tiiliskiveä loppuun asti lue !Mutta kuinkas kävikään , niin politiikan läpi tunkema kuin se teos onkin , luin kirjan loppuun ja lopulta ihan ( melkein) joka sanan . Joko Oranen on tykästynyt Kekkoseen tai sitten Kekkonen ihan oikeasti oli tuo sympaattinen ketku , jonkalaiseksi hänet kirjassa kuvataan .Mutta voi sitä aikaa , mitä peliä kulissien takan pelataankaan !Pientä ovat johtajien asuntokeinottelut  kaiken sen rinnalla , mitä sodan jälkeen on maassamme jouduttu nielemään .

Ysiseiskalta on napattu rullatuoli pois . Tavallinen tuoli ja rollaattori , siinä kuntouttamisen keinot .Ja hyvin menee , itse nousee , istuu ja liikkuu.Kesäksi varmaan kuntoutuslaitoksen kautta kotiin .

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Pääsiäismuistoja

 Tässä yksi syy , miksi Pääsisäinen on meille muistopaikka ,rahattomuus .Ei tässäkään Tampereen soluboksissa suurellisia juhlia vietetä , yksi cocacola pullo ja voi olla , että jotain terävää mukana , mutta ei välttämättä.Aina ei ollut rahaa ja riemua riitti toki ilman sitäkin .Vähempikin riemu olisi riittänyt ,olisi opiskelu sujunut paremmin , kai.
Oli siis pääsiäinen ja tytöt lähti kukin kotiinsa .Minä jäin Tampereelle , oli  kihlatun halvempi (ja jännempi ) tulla sinne kuin  kustantaa liput Käpykylään .Rahaa oli 147 markkaa ja kaapissa puolukoita ja ruisjauhoja .Vispipuurolla elettiin , ei taitaisi enää onnistua .Silloin päätettiin , että se on loppu nyt , rahattomuus . Mennään naimisiin , muutetaan saman katon alle ja ollaan rikkaita , kun ei tartte maksella junalippuja .Vähänpä me tiedettiin , mutta pärjättiin ja on pärjätty tähän asti .

Ystävän äiti Käpykylässä on kaatunut kotonaan ja joutunut sairaalaan . Hän on huonossa kunnossa , ikää on kohta 96 , kotiin ei ole enää asiaa.Ikävää , mutta onnekseen hänellä on paikkakunnalla kaksi lääkäripoikaa , eiköhän he saa äitinsä hyvään palvelukotiin , jossa on hoivaa ja järjellistä seuraa.Oma Ysiseiska käy hoitohenkilökunnan kanssa tarkastuskierroksella Pihliksessä , mitä pitäisi tehdä asuinoloille ,kun kohta varmaan kotiutetaan . Hisseistä puhutaan , saas nähdä nyt .

Jäi tuo Pääsiäistoivotus  toivottamatta , mutta niinhän sitä sanotaan , että parempi myöhään kuin ei milloinkaan !Joten olkaa hyvä ja nauttikaa kauniista kukka-asetelmasta , joka ei vielä meillä toteudu , mutta rapakon takana alkaa olla jo menneen talven lunta .

Kävelimme tänään pari tuntia kaupunkilenkkiä , söin letut ja mansikkahillon Kauppatorilla .Elämä alkaa voittaa .Säteilemään alan ensi viikolla ja sitä sitten kestää aina kesäkuulle asti .Sitten pitäisi olla huippukunnossa .Kampaajalle ei kuitenkaan vielä tarvitse rahojaan kantaa, tekoripsistä puhumattakaan , ne kun pitää kiinnittää olemassa oleviin . Haalistunut olemus on vaatinut outoja toimia , mutta kannattanut kaiken sen positiivisen huomion vuoksi , minkä olemukseni on kanssasisarilta saanut ."On epäkohteliasta näyttää rupsahtaneeltäa , jos sen voi tehosteilla välttää ", väittäisin , jotta koulun aamurukouksessa moinen joskus lausuttiin .

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Synkkärionnnea esikoiselle

Tänään tuli tehtyä "Tuutit",eli  syötettyä Mummille tehtyä maa-artisokkasoppaa pienelle pojalle , joka pisteli sen suuhunsa hyvällä vauhdilla . Ei kai siinä muuta lie , kuin  suolaa , jota ei pienelle saisi olla .Sanonta "tuutit " juontuu tänään syntymäpäiväänsä viettävän , rapakon takaisen tyttären hurjasta piikomistapahtumasta , joka meni näin : Tyttö oli saman ikäinen kuin Daniel nyt .Systeri -Tuuti oli piikomassa ja löysi jääkaapista (ajatella , meillä oli jääkaappi jo silloin !) Anopin pojalleen lähettämän herkun : muikunmätiä , smetanaa ja sipulinpaloja. Ne oli tietysti sullottu siihen aikaiseen arvotavaraan eli "Piltti "-purkkiin .Systeri lämmitti mätipurkin ja syötti sen tytölle .Muuten meni hyvin , mutta tytär kuulemma ei tykännyt sipulista , syljeskeli niitä toisesta suupielestään ulos .Ei mennyt vatsa sekaisin , ei kärsineet yöunet .Vanhemmat vain menettivät herkkuhetkensä , joka siihen aikaan oli todella kalliin sorttinen !

Tässä tämä synkkärisankari hymyilee hampaattomalla suullaan . Tuohon aikaa vielä hammaskeiju vei hampaan tyynyn alle ja muutti sen markaksi .Päteeköhän juttu nykyisin enää , kun eurolla ei taida saada karkin karkkia ja liekö hammaskeiju rikastunut niin paljon , että moinen kannattasi. Ja onkokaan enää hampaitakaan tallella keijulle annettavaksi , kun pussien koko on suurentunut lähes ämpärin tasolle !Siltä ainakin elffailloissa tuntuu.... Onnea ja iiiiiiiiiiiiisot halit sankarille !

maanantai 2. huhtikuuta 2012

rajua ja kaunista

Tykistökadun päiväperho tuli kuunneltua ja todettua hyvinkin kelvolliseksi. Kielenkäyttö on edelleen rajua , päiväsaikaan hiljaisella kuunneltavaa , mutta illan suussa jo äänekkäämmin .Näin sitä vanhakin tottuu pornotekstiin , jota se kyllä paikoin selvästi muistutti , mikäli pornosta mitään ymmärrän . Sinervo kirjoittaa kyllä koukuttavasti ja käyttää sanaa mielestäni kauniisti , kauniimmin kuin Katja Kettu Lapin kieltään .Kuuntelin lopun kirjan yhtäjaksoisesti ja suurella mielenkiinnolla , pornoa kauniisti .

Kun arki on nykyisin niin kiireinen , elokuvapäiväksi muodostuu sunnuntai ."The artist " oli kaunista katsottavaa , mustavalkoista upeaa kuvaa. Musiikkiin olisin kaivannut enemmän kolmekymmentäluvun jatsia , alkukuvissa annettiin ymmärtää , että näin saamme .Mutta, vaikka siellä ei klarinetit ja saksofonit soineetkaan , tarttuvan rytmikästä musiikkia korvillemme annettin .Yllättävän helppoa oli seurata mykän elokuvan tarinaa, lopun äänikuvan tulon hetki tuntui ihan häiritsevältä .

Kauneuden parissa on tässä vierähtänyt hetki jos toinenkin , Taitoluistelun MM-kisat ovat siitä pitäneet huolen . Upea Carolina Kostner ja mm USA:n Wagner olivat suosikkejani ,pariluistelun monet upeat , käsittämättömiä nostoja tehneet parit saivat ihan selkäpiin kihelmöimään , mahdoton ei enää tunnu mahdottomalta .

Nyt sataa lunta ja hetki sitten oli vielä kevät. Samoin lienee rapakon takana , lunta lienee tullut kevään kukkien ja kukkivan luumupuun surkeudeksi .Kuinkahan heidän käy ...